Lue keskustelun säännöt.
Olenko ainoa joka ei jaksa muistella menneitä, vaan katsoo eteenpäin?
04.07.2021 |
En jaksa mitään nostalgiaa, kun ne ajat on kuitenkin ohi ja menneet. Niiden muistelu ei auta mitään tänä päivänä. Tietysti menneisyyden opit tulee pitää mielessä, mutta muuten katson aina eteenpäin. Kaikki muu on ihan turhaa. Olen huomannut että moni elämässään pettynyt tai muuten tyytymätön hakee menneestä itselleen ikään kuin satua, johon uskoa. He eivät hyväksy, että meni jo - nyt on nyt ja sillä selvä.
Onko täällä muita tulevaisuuteen katsovia?
Kommentit (20)
Minä ajattelen samoin. Mennyt on mennyttä, "let bygones be bygones". Hyvä asiat kulkevat mukana muistoissa, ja joskus on mukava palata niihin ajatuksissaan, mutta tämä päivä ja huominen ovat tärkeimmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi! Ihan rasittaa kun niin moni tuntuu elävän menneisyyden tapahtumissa ja muistelevan vain vanhoja asioita. Raskasta kuunneltavaa ja estää mielestäni kehittymisen ja eteenpäin pääsemisen.
Miksi luulet olevasi ainoa? Oletko jotenkin ainutlaatuinen?
Juuri tuosta syystä en jaksa edes käydä lapsuuden paikkakunnallani, vaikka moni sitä aina ihmettelee. Mitä minä sieltä enää haen, kun asunto on myyty ja vanhemmat mullissa? En mitään. Ei minua kiinnosta muistella sellaista, joka ei enää koskaan palaa.
Mieluummin elelen nykyhetkeä.
Minä en katsele menneeseen enkä tulevaisuuteen. Kumpaankaan ei kannata haaskata aikaa, elää vain tätä hetkeä niin hyvin kuin pystyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnekas ja onnellinen sinä!
Ainoa mikä tässä vähän ihmetyttää on se, että käyt täällä :D
Täällä kun yleensä pyörii sen verran negatiivista ja ilkeää, katkeran oloista porukkaa, että sinunlaisesi ovat harvassa eivätkä oikein sovi joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole ainut. Palsta on ihan kamala paikka, tänne kokoontuvat kaikki menneisyyden haikailijat. Tosi tympeä asenne elämään.
Olen sitä mieltä että ennen mikään ei ollut paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla teoreetikko.
Kyllä tämä on ihan elämää määrittävä käytäntö.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaa toisten ihmisten menneisyys, ei oma. Ei siis ilkeällä tavalla, vaan opiksi itselle.
Minua suorastaan ahdistaa vanhojen muistelu. En pidä edes vanhojen valokuvien katselusta mitenkään erityisemmin. Luulin olevani ainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset suorastaan suuttuvat jos ei halua velloa turhassa nostalgiassa.
Olen ennustaja ja katson tulevaan!
Katkera kuusikymppinen sinusta siltikin näyttäisi tulevan 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua suorastaan ahdistaa vanhojen muistelu. En pidä edes vanhojen valokuvien katselusta mitenkään erityisemmin. Luulin olevani ainoa.
Uskomatonta, onhan täällä samanlaisia. Minäkään en pidä vanhojen valokuvien katselemisesta ja suorastaan ahdistun, jos aletaan jauhaa jostakin menneistä asioista. En jaksa yhtään muisteloita.
Menneitä tuntuvat muistelevan ne, joille ei tapahdu mitään uutta.
Noin sanovat kaikki joilta koitan periä velkoja jotka ovat luvanneet maksaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua suorastaan ahdistaa vanhojen muistelu. En pidä edes vanhojen valokuvien katselusta mitenkään erityisemmin. Luulin olevani ainoa.
Uskomatonta, onhan täällä samanlaisia. Minäkään en pidä vanhojen valokuvien katselemisesta ja suorastaan ahdistun, jos aletaan jauhaa jostakin menneistä asioista. En jaksa yhtään muisteloita.
Sama täällä. Ärsyttää todella kun vanhojen kavereiden kanssa illan istumiset menee aina siihen nostalgisointiin. Muistatko sitä ja muistatko tätä, ja samat jutut kerrataan joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ennustaja ja katson tulevaan!
Katkera kuusikymppinen sinusta siltikin näyttäisi tulevan 😀
Kuudenkymmenen ikäraja ylitetty, mutta katkera ei kuvaa ainakaan minun luonnettani. Mielipide nro 2
Karkeasti sanottuna ne jotka katsovat tulevaan, menestyvät ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Elävät myös pidemmälle. Ja ne, jotka katsovat menneeseen, usein ovat vähemmän menestyneitä ja sairastelevat enemmän.
Aloituksessa on pointti.