Lue keskustelun säännöt.
En jaksa reissata pienten lasten kanssa!
26.06.2021 |
Saako olla ihan vaan kotona? Meillä 1v, hyvin tarmokas ja pippurinen tyttö ja 3,5v poika. Tuntuu että jo yhden päivän reissu vie kaikki voimat. 1veen päikkärit menee ihan pieleen jos edes koittaa nukuttaa autoon. Lopun päivää on kiukkuinen ja kotona nukkumaanmeno on 100x vaikeampaa. Koko reissu menee siihen että vahdit näitä, ettei kukaan purista pillimehuja päälle, jää auton alle, onko aurunkorasvaa, hyttyset syö, on kuuma, pissahätä, sitä tätä ja tota. Ja se pakkaaminen, kun tarvii olla vaihtovaatetta ja vaippaa ja syömistä, juomista ja kaikkea. Missään ei voi rauhassa istua edes hetkeä kun pienin viipottaa joka paikkaan. Vaunuissa alkaa heti narina, että on tylsää...
Tuntuu että olisi kiva tarjota lapsille jotain ohjelmaa kun täällä maalla asutaan ja eletään aika yksinertaista elämää. Mitä jos vaan ei jaksa reissata. Koska tämä helpottaa? Isompien lasten kanssa näyttää olevan niin paljon helpompaa, kun eivät ole koko ajan tohottamassa jotakin...
Kommentit (32)
Valitat pienestä. Me matkustettiin maailman toiselle puolelle kun esikoinen oli kolme vuotta ja kuopus 1 ½v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse matkustaa. Nauttikaa kesästä kotona. Tehkää evätretki lähipuistoon, laita pihalle puhallettava allas, tehkää maja olkkariin. Ihan hyvin kotonakin voi pienten kanssa lomailla.
Meiän 1,5v:n kanssa ollaan oltu lähinnä uimarannalla ja lähileikkipuistoissa. Pari kertaa ollaan käyty kotieläintilalla. Ei tuon kummallisempia retkiä ole ollut tarve tehdä.
Itse nautin pienten kanssa matkustelusta. Lomalla meillä ei ole rutiineja ja moni varmaan kauhistelee meidän menoa. Siis että lapset esimerkiksi nukkuvat pienestä pitäen päiväunia tienpäällä, lounaaksi saattaa olla nopeaa einestä, nukkumaanmenoaika ei ole kelloon sidottu jne.
Kaikille ei tietenkään sovi ja silloin on ihan hyväksyttävää lomailla rauhassa kotosalla ja tehdä pienempiä muutaman tunnin päiväretkiä vaikkapa kotieläinpuistoon.
Asioista voi tehdä helppoja tai vaikeita:
-Esim. Ähtärin eläinpuistossa ymv. kohteissa ei tarvitse varoa (parkkipaikan jälkeen) autoja.
-Mitä sitten jos se pillimehu sotkee vaatteet, lähtee pesussa pois, ja reppuun voi varata vaihtovaatetta ja muovipussin likaisille vaatteille.
-Reissuun voi (ja kannattaa!) lähteä ajan kanssa. Varaa aikaa siirtymiin (matkalla voi pysähtyä jaloittelemaan/syömään, tai piipahtaa vaikka uimassa/leikkipuistossa) ja viettää "kohteessa" muutaman päivän.
-Mukaan voi ottaa ns. matkapotan, pieni lapsi käy siinä tarpeillaan vaikka tien poskessa.
-Ruuat/juomat ja muut voi ostaa myös vasta matkan varrelta. Tai suurimman osan pakata jo (hyvissä ajoin, ei edellisenä iltana) valmiiksi, hedelmät, piltit, rusinat ym. säilyvät hyvin, puurohiutaleet voi mitata ja pakata valmiiksi pieniin pusseihin jne.
-Rasvauksesta voi tehdä "leikin", tai laittaa peittävät (uv-suoja/pellava) vaatteet niin eibtarvitse paljoa rasvailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapseni on jo aikuisia. Reissaattiin mutta nyt tekisin ehdottomasti toisin. Oltaisiin kotona ja ehkä retkiä lähipuistoon. Paljon helpommalla pääsee. Ja rentoutuu loman aikana.
Noin pienille on ihan sama ollaanko omalla pihalla vai Helsingin puistossa.
Oouluikäisten kanssa on jo eri juttu. Heille jää jotain muistojakin noista matkoista.
Ymmärrän. Oli ihan vittumaista olla pienten lasten kanssa reissussa.
IKINÄ en enää lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät noin pienet lapset edes muista matkoista oikein mitään. Lähtekää sitten, kun lapset ovat jo vähän isompia. Lapselle on iso matka jo reissu mummolaan tai serkkuja tapaamaan. Kuten joku jo vinkkasi, hommaa pihalle vaikka kahluuallas. Siinä sitä on lapsille riemua ilman matkustamisen stressiä.
Ihan samanlaista se meillä oli kotona. Matkaillessa edes ympäristö vaihtuu, ja vaihtelu virkistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni on jo aikuisia. Reissaattiin mutta nyt tekisin ehdottomasti toisin. Oltaisiin kotona ja ehkä retkiä lähipuistoon. Paljon helpommalla pääsee. Ja rentoutuu loman aikana.
Noin pienille on ihan sama ollaanko omalla pihalla vai Helsingin puistossa.
Oouluikäisten kanssa on jo eri juttu. Heille jää jotain muistojakin noista matkoista.
Mä en myöskään tajua miksi me reissattiin pienen lapsen kanssa niin kauheesti. Jotenkin vissiin kun oli tottunut matkustelemaan, ei osannut yhtäkkiä lakata. Se oli tosi rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Meiän 1,5v:n kanssa ollaan oltu lähinnä uimarannalla ja lähileikkipuistoissa. Pari kertaa ollaan käyty kotieläintilalla. Ei tuon kummallisempia retkiä ole ollut tarve tehdä.
Aivan oikein pient eikä suurematkaan lapset tarvii mitään elämys matkoja,oli loma tai ei.Tarvitsevat ulkoilua paljon.Ruoka ja uni rytmin!Sinne takapihallekin voi mennä retkelle,jos leikkipuisto ei lähellä?Ja leikit myös itse,etkä räplää älypuhelin! Mielikuvitus on kattona, lasten kanssa ulkona.Kävyt ,heinät ymm.Kauppa leikeihin mukaan. Todella kun päivä rytmi oli jussit tai ? tai lomat ymm. Pääset itsekin helpomalla.Ulkona lapsi kulutaa enerkiaa.Aamulla ulos puuron jälkeen.Lounalle ja päikkärit. Välipala päikäreiden jälkeen ja ulos taas,Siihen asti kun illalinen.Kun kesää kerkiät viellä hetkeksi ulos.Ilta pesut ja ilta pala,Ilta satu ja samuvat kuin sauna lyhdyt viimeistään kello 20,Jää omaa aikaa parisuhteelle,tai itselle,Pakastin on sitä varten voi tehdä valmiiksi safkaa useammalle päivälle.Sade vaateet myydän kaupat kuin kirppis ja saapat ,Ei siis este mennä huonolla säällä ulos.Pompii lätäköihin,talvella lumihankeen .Mutta SINÄ ITSE PÄÄTÄT KUINKA PITKÄ PINASI ON KITINÄT YMM. Jos lapsi ei ulos pääse energiaa kuluttamaan, kitisee rätisee ja sinun pinna palaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noin pienet lapset reissuja kaipaa vaan vanhemman läsnäoloa. Pienten lasten kanssa reissaavat vanhemmat reissaavat siksi, että itse kaipaavat virikkeitä kun eivät jaksa vain sitä tavallista arkielämää pienten lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei noin pienet lapset reissuja kaipaa vaan vanhemman läsnäoloa. Pienten lasten kanssa reissaavat vanhemmat reissaavat siksi, että itse kaipaavat virikkeitä kun eivät jaksa vain sitä tavallista arkielämää pienten lasten kanssa.
Äläpä yleistä. Itse reissaan siksi, että minusta on ihanaa nähdä lasteni nauttivan vaikka siitä ei vielä välttämättä muistijälkeä synny. Elän tässä ja nyt. Lisäksi meillä asuu sukulaisia ympäri maailmaa, joten reissaamiseen liittyy paljon muitakin tunteita kuin elämykset. Reissaamisen jälkeen se tavallinen arkielämä muuten maistuu aivan ihanalta. Elämä on rikasta ja tyydyttävää näin.
Ei kannata opettaa lasta siihen, että kaikki tapahtuu rutiininomaisesti samalla kellonlyömällä. Relatkaa! Kasvattakaa sopeutuvaisia lapsia, joiden kanssa voi mennä minne vain milloin vain. Lukekaa lasta, älkää tuijottako kelloa.
Kellontarkat rutiinit kuuluu päiväkotiin, koska siellä lapsia on niin paljon.
Voi kun kaikki tajuaisi saman mitä ap! Kauan odotettu ensimmäinen lento sitten koronan alkamisen muuttui painajaiseksi kun viereisille penkeille istui pariskunta lapsi sylissään. Konsertti alkoi melkein heti ja kesti lähes koko lennon ajan!!
Sekin pitää ymmärtää, että jos niiden riiviöiden kanssa lähtee reissuun niin muitakin ihmisiä on ja heidät pitää ottaa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Eivät noin pienet lapset edes muista matkoista oikein mitään. Lähtekää sitten, kun lapset ovat jo vähän isompia. Lapselle on iso matka jo reissu mummolaan tai serkkuja tapaamaan. Kuten joku jo vinkkasi, hommaa pihalle vaikka kahluuallas. Siinä sitä on lapsille riemua ilman matkustamisen stressiä.
No ei lapset muista ei, mutta meidän perheessä myös vanhemmat nauttivat maisemanvaihdoksesta. Meillä on kolme pientä lasta mutta ihan hyvin meillä on matkustaminen aina sujunut, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Mutta kaiken a ja o on oikeat kohteet. Sellaiset, joissa kaikilla on kivaa. Onhan se jumalatonta säätämistä kyllä, mutta oikealla asenteella sekin on tosi hauskaa!
Yhden pienen kanssa reissattiin, tosi aika maltillisia kotimaan matkoja. Sitten kun tuli toinen, niin ei moneen vuoteen tehty muuta kuin mummolareissut. Nyt kun kuopus kohta neljä, on alettu taas tekemään erilaisia reissuja. Ei vaan jaksa, ja tuntuu että voimat menevät arkeen jo täysin. Itsellekin kivempi tehdä vain jotain helppoja päiväreissuja, ja muuten olla kotona helpossa ja rennossa ympäristössä.
Ei se niitä lapsia mitenkään haittaa, jos ette matkustele kun ovat pieniä (eikä se pakollista ole myöhemminkään).
Pienten lasten kanssa reissaaminen tosiaankin on melko rasittavaa, ei voi edes hyvällä huumorilla puhua lomailusta. Kouluikäisten kanssa jo helpottaa ja muuttuu kivaksiksin. Meillä on nyt sinänsä vähän haastava vaihe menossa, kun isommat on jo reilusti kouluikäisiä ja sitten kuopus vasta juuri rasittavimmassa 3v uhmisiässä. Saa nähdä mitä kesän reissuista tulee.