Ketä nää ihmiset on jotka pitää juhannuksesta meteliä? Kaupunkilaiset?
Olen ikäni asunut maalla ja täällähän se juhannus menee siinä missä mikä tahansa muukin kesäviikonloppu. Ehkä vähän runsaammin ruokia pöydässä ja joku sukulainen saattaa poiketa puutarhassamme kahvilla. Onko juhannus kaupunkilaisille sellainen kerran kesässä lähdetään maalle/mökille -juttu ja se vaatii hirveästi järjestelyä ja ostettavaa?
Kommentit (12)
Juhannus on landejunttien juhla. Silloin dokataan ja hukutaan järviin.
Joo, ei oo juhannus koskaan ollu mikään ihmeellinen juttu Suomessa, ihan vaan tyhmien kaupunkilaisten hömpötyksiä. Ei oo ollu yhdelläkään kunnon maalaisella ikinä mitään juhannussuunnitelmia tai perinteitä, ei koskaan!
Hohhoh taas näitä aloituksia.
Aika monet aloittaa juhannuksesta loman, joten siinä "juhannushössötyksessä" ostetaan esim. ruokaa vähän pitemmäksi aikaa ja tarvikkeita mökille, jossa ei kenties olla käyty sitten edellisen kesän.
Juhannus, mikä ihana tekosyy juoda aamusta iltaan viinaa. Se on taas ensi sunnuntaina vuoden kohokohta kun herää kauheassa krapulassa, ties kenen vierestä ja ties mitä tehneenä.
Maalaiset kantoivat ennen jussina koivut porstuan ovenpieliin. Ihan oikein ennevanhaan pirtti kuurattiin lattiasta kattoon, juhannussiivous, se oli tärkeää. Juhannusruoka vaihteli maakunnittain, mutta ei se mitenkään prameaa ollut. Kaipa ne niitä taikojakin tekivät ihan tosissaan ja selvinpäin. Juhannustansseissa kävivät. Kyllä jotkut vetivät jopa pontikkaa, sahtia nyt ainakin. Muutama kylän, tai ainakin naapurikylä tytöistä pamahti paksuiksi. Puukkohippasillakin oltiin, tai ainakin nyrkki heilui.
Siksi kai se kaupunkilainen yhä haaveilee menevänsä maalle juhannuksena. Tai ei nyt oikeastaan muuten, mutta sitä viinaa voi juoda enemmän kuin muina kesäisinä viikonloppuina.
Hannu Salaman Juhannustansseissa on hyvin kitetettynä mitä tämä junttilandian kansa puuhaa eräänä viikonloppuna.
Kuulostaa tosi tylsältä, että juhannus on vain tavallinen viikonloppu. Onneksi olen kaupunkilainen. <3
Olen maaseudulta kotoisin, ja kyllä me teineinä kavereiden kanssa suunniteltiin aina hyvissä ajoin etukäteen, mistä saadaan juhannusviinat, missä ne säilytetään ja missä ne juodaan.
Ei erityisemmin juhlittu juhannusta. Taisin olla lähemmäs 40 kun näin ensimmäistä kertaa elämässäni kokon. Siinä se meni missä muutkin viikonloput.
Ap, onko se jotenkin parempaa elämää, että kaikki päivät muistuttavat toisiaan?
Juhannus on niin whatever. Itse aion hengailla kotona. Alkaa kesäloma töistä ja luen kahteen tenttiin. Yliopiston kesäkurssit on täysillä käynnissä.
Jos olisi juhannusfestarit, menisin siellä käymään, lähinnä siksi että kaikki tässä kaupungissa menee niille paikallisille festareille ainakin käymään, mutta ne peruttiin taas, kuten viime vuonnakin. Tavallaan olen tyytyväinen, säästyy rahat.
Joten se siitä.
Olen kahden maalaisen kaupunkilainen lapsi. Olen viettänyt pääosin juhannukset maalla, joko jomman kumman vanhemman lapsuuden kodissa tai omalla mökillä. Mitään valtavaa tapahtumaa ei ole, mutta saunotaan, syödään hyvin, valvotaan pitkään takkatulen/nuotion/kokon äärellä ja nautitaan lomasta.
Minulle juhannus ei ole mikään iso asia. En pahemmin juo, joten se puoli ei kiehdo, eikä muiden känniörvellystä kiehdo katsella.
Nykyisin juhannus on juhla oman perheen kanssa. Olemme olleet usein kaupungissa, riippuen loman alkamisesta. Tänä vuonna lomat alkavat juhannukselta ja menemme mökille. On siinä hommaa roudata koko köörin tavarat ja ruoat.
Asunut muutamalla paikkakunnalla maaseudulla ja kaupungissa. Kyllä siitä kaikki höpöttää. Maalla valmistelut olivat erilaisia kun kaupungissa.
Oli kokon rakentamista, juhannussaunaa, viljapellossa uimisia, isoja kestejä tuttavien kera, juhannustanssit... Kaupungissa sitten taas oli kohkaamista lomasta, kun kesäloma alkaa usein juhannuksesta. Sitä valmistelua maalle lähtöön ja vietävien ruokien miettimistä.
Nyt on toinen kaupunkijuhannus ja mä odotan sitä. Täysin hiljaista naapurustoa, vain muutamia ihmisiä siellä täällä.. Otetaan ihan lungisti, eikä edes grillata.