Tuttava kulkee juhlistamassa kaikille että lapseni on vammainen

Mitä omassa päässänne liikkuisi jos toimisitte noin?

No nepsy=vammainen

Haluaa saada huomiota/roolia itselleen levittämällä juttuja. "Olen se, jolla on kiinnostavaa tietoa hallussa ja siis tosi varteenotettava tyyppi."

"Noissa vanhemmissa on jotain vikaa (kyseenalaisia ihmisiä), kun ovat tuottaneet vammaisen jälkeläisen." Tai he eivät ole osanneet toimia vanhempina. Vanhemman ikäpolven ihmisillä on edelleen näitä syrjiviä asenteita, joska perinteisesti erilaisuuteen/vammaisuuteen on suhtauduttu kummallisesti ja halveksivasti.

"Kerroin sulle mehevän juorun, kerro mulle jotain niistä ihmisistä, joista en pidä." 

En oikeasti tiedä. Todella kurjaa ja väärin. Pyydä, että lopettaa, jos suinkin mahdollista. 

Missä kaikkialla? Jossain tuppukylälläkö asut vai meneekö esim. Stockalle ja kiertää myyjältä myyjälle?

Miten hän juhlistaa? Kilisteleekö shampanjalaseja? Kieltämättä aika erikoinen aihe juhlalle.

Oma paha olo ja tyhmyys. Omassa äitiydessään saattanut olla jotain hävettävää, ei ole esim. huolehtinut lapsistaan kunnolla ja on riemuissaan kun kuvittelee tyhmässä mielessään, että tuo olisi jotenkin vanhemmasta johtuvaa. Kyllä se omaan nilkkaan osuu. Enkä tarkoita, että vammaisuuskaan mikään häpeä olisi.

Minun lapseni sai autismi diagnoosin ja yksi lähisukulainen tuli siitä iloiseksi. Oli oikein epäillytkin asiaa ja huokaisi oikein, että nyt löytyi syy sille kun lapseni ei tykkää hänen läheisyydestä. Aivan niin kuin tuo ei riittäisi kuvaamaan hänen itsekkyyttä ja tyhmyyttä, niin myöhemmin selvisi rantojen kautta, että hän eli edelleen siinä luulossa, että autismi johtuu äidin tunnekylmyydestä. Tämä oli siis hänelle todiste siitä, että oli parempi äiti kuin minä. Olen saanut niin hyvää palautetta lääkäreiltä ym. kuinka taitava olen lapseni kanssa ja kuinka hyvin hän kuntoutuu minun avulla, että ei onneksi kolahda mihinkään. Kyllä kohtaisi, jos olisin vähänkin epävarma. Minun suvussani on autismia, joten se tulee kyllä ihan geeneistä mitä hänellä on. Lapseni on myös reilusti älykkäämpi kuin tämä sukulainen (miehen puolelta), joten sekin lämmittää sydäntä. Hänellä on hyvä elämä tiedossa. Millainen lie tällä sukulaisella. Varmasti hyvin pahoinvoiva. Terkkuja tutuille, myös asianomaiselle jos tästä itsensä tunnistaa.

Vahvat vanhemmat saavat vammaisia lapsia.

Harmittaako olla se heikompi vanhempi?

Sano ettei se käy, että hän julistaa kaikille muiden terveysasioita ja tietoja – varsinkin lapsen, että voisi keskittyä muihin aiheisiin. Mikäli hän on ymmärtävä ja ystävällinen. Osa ihmisistä ei muista asioita eli osaa muuttaa käytöstä, jotkut hokevat nuorempanakin samoja lauseita, vaikkei ole erityistä vikaa noin muuten. Onko se ilkeää vai onko se vahinko? Miksi pidät häntä tuttavanasi, onko se ihmissuhde ohi.

Tulin hyvässä uskossa ketjuun että kyseessä olisi oikeasti vammainen... No enhän minä tiedä. Omassa tuttavapiirissä yksi tapaus jossa lapsi vammainen siinä määrin että vanhempien elämä loppuelämäksi sidottu siihen. Omat ajatukset: luojan kiitos että ei minulle ja toisaalta se että koko ajan pitää siitä kailottaa on myös rasittavaa. Muuten jaksaisin mutta kun se on se ainoa puheenaihe josta saa puhua. Mikään muu maailmassa ei ole puheenaihe kuin se lapsi. Mitä siihen nyt voi sanoa. Kiva kun tulit juhliin ja ota kakkua? Sori kun on näin asiat?

Vierailija kirjoitti:

Vammainen se on. Miksi esität ettei olisi.

Jos käy toimintaterapiassa ei tarkoita sitä että olisi vammainen. Minäkin olen käynyt.

Vammainen- sanaa ei tulisi käyttää. Täytyy olla yksinkertainen joka niin puhuu.

Onko onneton?

Jennia kirjoitti:

Jos lapsesi tarvitsee terapiaa on hän vammainen. Toivottavasti ymmärrät sen luuskasi terapian maksaa itse etkä yhteiskunnalla.

Parasta olisi se että olisit ymmärtänyt olla lisääntymättä

SINÄ tarvitset terapiaa, paljon.