Nyt ihan vakavasti puhuen : onks täällä joku joka olisi voittanut kirjepelon? Siis niiden avaamisen kammon
Rajoittaa elämää aivanvitusti kun ei koskaan saa avattua jotain yllättäviä laskuja ennen eräpäivää. En ees tajua mistä tää fobia on tullut. Oon kuitenkin kuullut aika monella olevan tämän sama.. Siksi kehtasinkin kysyä olisiko kanssa pelon voittaneita ja miten moinen voltti kävi.
Kommentit (29)
Masennukseen usein liittyy tuo, että laskut ja kirjeet kasautuu avaamattomina. Lähde sitä kautta purkamaan, eli jos et ole vielä mahdollisesta masennuksesta kenenkään kanssa jutellut, niin nyt olisi aika.
Ei se siitä avaamisesta tai avaamatta jättämisestä miksikään muutu. Päätä että avaat kirjeen ja laitat maksettavien pinoon. Se on pelkkä toimenpide.
Onko jotain peliongelmaa tai et osaa pitää talousasioistasi huolta?
Mikään lasku ei tule yllätyksenä. Olet ostanut tuotteen tai palvelun ja siitä sinua laskutetaan. Olet kyllä tietoinen mitä laskuja on tulossa.
Varaa aika sossulle ja avatkaa kirjeet yhdessä. Mä tein näin. Iso osa voitiin heitttää pois, koska ne oli samoja laskuja ja kun kaikki saatiin järjestykseen niin siitä oli helpompi edetä itsekin. Kukaan ei kuollut tai muutakaan lopullista pahaa tapahtunut :) Tsemppiä!
Pyydä jotain toista avaamaan ne ja kertomaan mitä niissä oli
Mulla on myös viestikammo. Jännitän viesteihin vastaamista, minkä takia ne jää pitkälle aikaa lukematta tai sitten luen mutta en pysty vastaamaan kaikkiin.
Mun mielestä se ongelma syntyy sillä hetkellä, kun pidät sitä laskua ensimmäistä kertaa kädessäsi ja työnnät sen odottamaan jonnekin hyllyyn (näin juuri sinulla käy, eikö niin?). Tuossa kohtaa se kirje pitää heti avata ja katsoa läpi, ja laittaa sitten oikeaan paikkaan esim odottamaan maksua tai roskikseen, jos tiedät jo maksaneesi laskun.
Kun ne kertyvät avaamattomina hyllyllä olevaan kasaan, niistä tulee yhdessä pelottava mörkö.
Tämä kasautuminen pitää siis estää keinolla millä hyvänsä.
Kun näet kirjeen, mieti vaikka että "Vau, nyt minulla on taas tilaisuus huolehtia itse omista asioistani" tai jotain muuta vastaavaa, jolla saisit asennetta vähän muutettua.
Vierailija kirjoitti:
Ei se siitä avaamisesta tai avaamatta jättämisestä miksikään muutu. Päätä että avaat kirjeen ja laitat maksettavien pinoon. Se on pelkkä toimenpide.
Kyllä tähän saa itsensä tsempattua pari kertaa, mutta kun ongelmat jatkuu ja niitä kirjeitä tulee aina uudelleen. Yleensä ihmisellä on sitten muutakin paljon eikä pelkkä kirjepelko. Lopulta on niin uupunut, että ei saa enää edes välttämättömiä ja tärkeimpiä asioita tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika sossulle ja avatkaa kirjeet yhdessä. Mä tein näin. Iso osa voitiin heitttää pois, koska ne oli samoja laskuja ja kun kaikki saatiin järjestykseen niin siitä oli helpompi edetä itsekin. Kukaan ei kuollut tai muutakaan lopullista pahaa tapahtunut :) Tsemppiä!
Minkälainen sossu tähän voi olla? Mulle ehdotettiin kelasta jotain map-henkilöä, joka voi auttaa esim. tällaisessa.
Avaa jonkun toisen kanssa. Tai paloittele avaaminen siten, että yhtenä päivänä revit kuoret auki, toisena otat paperit ulos, kolmantena alat käydä niitä läpi jne.
Ja tee itsellesi budjetti, olipa rahaa miten vähön tahansa käytössä. Sitten on joku kehikko, mihin saat ne laskujen summat sijoitettua.
Saman ongelman äärellä jo pian 6v tarponeena, en usko, että pääsen tästä koskaan eroon.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla avata kelan kirjeitä.
Pyydä jotain sukulaista avaaman sen puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Nuo onki niitä nihkeimpii. Samoten jo kuoresta katsoen jonkin karvaseksi kynijäks kerrottu. Omaa vikaa ne perintäkirjeet tietysti on joo. Laskujaki itse olen alkujaan ottanut.Oikeessa olette. Ei se silti siit helpota. Melkeinpä vain pahempaa vieläpä syyllistyy siit. Siks ikinä en vois availla ainaska sukulaisten silmissä kirjepinoja. Pistää painoo niidenki niskaan. Ei. Itteä täs niskast nykästä kuuluis. Ennen ku kauempaan asuva kumppani kerran vielä jonkun kirjeeni käsiin saa.
A.p oli äsken. Kelan kirjeet niitä nihkeimpiä meinasin. Jostain syystä tuli tollasena toi viestini.
Kyllä, kun alkoi tarpeeksi ärsyttämään ne muistutuslisämaksut mitä niistä kertyi ja aloin tilata laskut myös e-laskuina pankkitilille jolloin ei kuoria ole avattavaksi kuin muutama joskus.
Mulla oli tuo tilanne vuosia sitten, kun tuli burnout. Jaksoin just ja just tehdä työt (tein paljon ylitöitä siihen aikaan) ja mitään muuta en sitten jaksanutkaan tehdä. Järki sanoi, että kirjekuoret pitää avata ja laskut maksaa, mutta aina se vaan jäin. Huomenna. Huomenna. Rahaa kyllä olisi ollut laskujen maksuun, mutta olin niin voimavarojeni äärirajoilla, että selvisin ainoastaan töistä. Sitten sain vakavan sairaskohtauksen ja jouduin kolmeksi viikoksi sairaalaan. Kun pääsin sieltä, laitoin kaikki laskut, mitkä vaan oli mahdollista laittaa, e-laskuiksi ja menemään eräpäivänä suoraan tililtä. Kaikki verkko-ostokseni maksan tilauksen yhdessä verkkopankissa. Niinpä mulle tulee erittäin harvoin laskuja postilaatikkoon ja osaan odottaa niitä (esim sairaalasku tulee aina noin parin viikon päästä sairaalasta pääsystä).
Minua jännittää kaikki puhelimeen vastaaminen, viestien avaaminen, kun ei tiedä keneltä soitto tai viesti tulee. Laskut tulee avattua, kun niissä ei ole yleensä yllättävää.
0/5