Nyt ihan vakavasti puhuen : onks täällä joku joka olisi voittanut kirjepelon? Siis niiden avaamisen kammon

Suosittelen sinulle e-laskua. 

Tilaa e-laskut verkkopankissa, niin et enää joudu avaamaan kuoria. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli tuo tilanne vuosia sitten, kun tuli burnout. Jaksoin just ja just tehdä työt (tein paljon ylitöitä siihen aikaan) ja mitään muuta en sitten jaksanutkaan tehdä. Järki sanoi, että kirjekuoret pitää avata ja laskut maksaa, mutta aina se vaan jäin. Huomenna. Huomenna. Rahaa kyllä olisi ollut laskujen maksuun, mutta olin niin voimavarojeni äärirajoilla, että selvisin ainoastaan töistä. Sitten sain vakavan sairaskohtauksen ja jouduin kolmeksi viikoksi sairaalaan. Kun pääsin sieltä, laitoin kaikki laskut, mitkä vaan oli mahdollista laittaa, e-laskuiksi ja menemään eräpäivänä suoraan tililtä. Kaikki verkko-ostokseni maksan tilauksen yhdessä verkkopankissa. Niinpä mulle tulee erittäin harvoin laskuja postilaatikkoon ja osaan odottaa niitä (esim sairaalasku tulee aina noin parin viikon päästä sairaalasta pääsystä). 

Kuullostaa toimivalta. Yks kysymys vaan: Miten mahdollistuu moinen? Meinas tosi moniin ei mun mielest oo mahiksena e-lasku ainaskaa verkkopankin sivuilta katsottuna. Vaativat velottajat kirjautumaan niiden sivuille rekisteröityneenä tai pankkitunnisteilla tyyliin puhelinfirmat ja liittymät, sähkö, vakuutukset jos ei omast pankista. Toinen nykyaikasuus on se spostiin laskun tulo.Voi virttu se on ku etsis neulaa heinäsuopastasta sähkäreit saapuen ku sieniä sateella sinne.

up

Esimerkiksi sairaanhoidosta ei tietääkseni voi e-laskua ottaa.

Minäkin haluaisin tietää :D Asuin aikoinaan Saksassa ja siellä pelotti kyllä oikeasti avata kirjeitä kun ne olivat aina jotain järkyttäviä yllätyslaskuja joissa uhkailtiin saman tien oikeustoimilla jos ei maksua kuulu. Sen verran rajumpia nämä saksalaisten laskut. Hirveä maa muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli tuo tilanne vuosia sitten, kun tuli burnout. Jaksoin just ja just tehdä työt (tein paljon ylitöitä siihen aikaan) ja mitään muuta en sitten jaksanutkaan tehdä. Järki sanoi, että kirjekuoret pitää avata ja laskut maksaa, mutta aina se vaan jäin. Huomenna. Huomenna. Rahaa kyllä olisi ollut laskujen maksuun, mutta olin niin voimavarojeni äärirajoilla, että selvisin ainoastaan töistä. Sitten sain vakavan sairaskohtauksen ja jouduin kolmeksi viikoksi sairaalaan. Kun pääsin sieltä, laitoin kaikki laskut, mitkä vaan oli mahdollista laittaa, e-laskuiksi ja menemään eräpäivänä suoraan tililtä. Kaikki verkko-ostokseni maksan tilauksen yhdessä verkkopankissa. Niinpä mulle tulee erittäin harvoin laskuja postilaatikkoon ja osaan odottaa niitä (esim sairaalasku tulee aina noin parin viikon päästä sairaalasta pääsystä). 

Mulla tämä tilanne nyt. Olen omalla alallani tunnettu, menestynyt yrittäjä.

Maksoin tänään ulosottoon menneen veron. Oli viimeinen mahdollinen päivä. Rahaa olisi ollut hoitaa heti alta pois.

Olen koko aikuisuuteni pelännyt kirjeitä. Menetin läheisen viime vuonna ja siitä tilanne on aika ajoin kärjistynyt. Yleensä pysyy kohtuudessa tuo kirjeen avaamisen inhoaminen.

Kaikki muut asiat hoidan mallikkaasti.

Kiitos aloittajalle ja tsemppiä meille kaikille!

Pitäisi avata kirjeitä tänään, olisi pitänyt jo vähän aikaa sitten. Ahdistaa!

Vierailija kirjoitti:

Saman ongelman äärellä jo pian 6v tarponeena, en usko, että pääsen tästä koskaan eroon.

Todennäköisesti siitä ei pääse kokonaan eroon koskaan. Mulla on nyt vuosia ollut talous kunnossa pitkän retuperällä olemisen jälkeen. Varsinaisesti ei ole mitään pelättävää, mutta silti huokaisen edelleen helpotuksesta, jos postilaatikossa ei ole yhtään kirjekuorta. Ja jos on, käy joku refleksinomainen selkäydinkylmä, ja joudun pakottamaan itseni avaamaan ja katsomaan, mistä on kyse. Se on kuitenkin ensimmäinen ehto, että talous pysyy kunnossa. Realiteettiterapiaa, sanoisin.

U