Lue keskustelun säännöt.
Puhelinsoittofobia
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on. Viralliset soitot on kauheita, kirjoitan lapulle aina sanottavani, koska pelkään unohtavani kaiken. Kerran multa kysyttiin yllättäen osoitetta ja sain muistikatkon hetkeksi, ja sen jälkeen olen kirjoittanut senkin ylös. Kammoan myös sitä, kun puhelin soi yllättäen, pelkään, että jotain kauheaa on tapahtunut. Pidänkin puhelinta usein äänettömällä, koska vain siten voin rentoutua. Mulla on ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden kammo ja puhelimessa puhuminen on mielestäni pahempaa kuin naamatusten asioden hoito.
Mulla oli nuorempana, mutta jostain syystä alkoi sitten pikkuhiljaa itsekseen lieventyä ja nykyään oon työssä jossa joutuu koko ajan olla soittelemassa jonnekin, aiemmin ei olisi onnistunut mitenkään.
Kuten joku sanoikin, tuo fobia tuntuu lisääntyneen tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat?
Nimen omaan mitä tarkoitit? sitäkö enemistöllä on älypuhelin ja sen mukana ilmaset netti puhelut,tai siis puhelin pakettihan se on,joka mahdolistaa myös normaali puhelut toiseen kännyyn..Jumatsukka miten jaksavat paasata 3h.? Maratooni puheluita illalla.Siinä ajassa jo olisi kerkinyt tavata ja kasvotusten puhua asiat.Itse en hankinut syystä älypuhelin.Puhelin minulle on sopia tapaamiset ymm.En lähde olenkaan jarettelut puhelin ja toisten maratooni puheluja kuuntelee.
Kai itselläni sellainen on, kun yleensä on kynnys soittaa ja hirveä jännitys pukkaa. Kasvotusten on helpompaa asioida. Varsinkin tuntemattomien ihmisten kanssa on vaikea olla puhelimessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan soittamista ja myös puhelimeen vastaamista. Ainoastaan tosi läheisten kanssa se on mukavaa. Joidenkin muiden kanssa sitten rentoutuu puhelun edetessä, mutta ei aina. Joudun työssäkin puhumaan puhelimessa, soittamaan ja vastaamaan. En tykkää, mutta ei kai siitä eroonkaan pääse. Omaan puhelimeen tulleista puheluista vastaan lähinnä vain silloin kun tiedän kuka soittaa, ellei sitten ole työnhaku tms menossa, se on kauheinta juuri siksi, kun silloin pitää vastata kaikkiin puheluihin.
Kun aloitin työt yhdeksän vuotta sitten niin minulle sanottiin, että jos ketään ei näy paikalla niin minun on vastattava puhelimeen, jos se soi.
Hirveä stressi alkaa jo siitä, että näen tilanteen että muita ihmisiä ei ole läsnä. Oon mä muutaman kerran puuta ja heinää selitellyt puhelimessa jännityksen takia.
(Oon toi klo 16:17 kommentoija)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan näitä puhelukammoisia, ovat äärettömän työläitä asiakkaita, kun heitä ei saa kiinni ja jos joskus saa kiinni, asiat eivät edisty mitenkään. Sähköpostia paukkuu yhtenään, mutta eivät ymmärrä, että tietosuojasyistä, asiaa ei voi hoitaa sähköpostilla. No, eivät he tahallaan asiaa hankalaksi tee.
Vierailija kirjoitti:
mitäs pelättävää siinäkin on 😂😂 kaikkia ongelmia naisilla onkim
Mitä pelättävää on
- neuloissa
- rei'issä
- korkeissa/ahtaissa paikoissa
- Suomen hämähäkeissä
- pahoissa unissa?
Ensiksi mitä pelko on?
- Se on psyykkinen tila
Ei pelko katso tarvetta pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mene esimerkiksi kampaamoon tai hammaslääkäriin paikkaan, johon pitää soittamalla varata aika.
Minulla on. En saa varattua aikoja lääkäriin tms.
Uskokaa tai älkää, olen työskennellyt silti aikuisviihdelinjoilla, puhelinmyyjäksi minusta ei olisi. No ei enää noille linjoillekaan, mutta silloinkaan en olisi voinut soitella ja myydä, tai varata aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kanssa tuo ongelma, mutta lieventynyt paljon kun on ollut vaan pakko soitella.
On ollut pahakin teininä. Lykkäsin soittoja. Kirjoitin vuorosanoja ylös. Töissä nyt joutunut soittaan vuosia. Ei enää pelota yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Aloin teini-ikäisenä pelkäämään puhelimen käyttöä. Jäi mm. ratsastusharrastus, kun en uskaltanut itse varata tunteja. Työelämässä puhelut ahdistivat mutta kykenin ne hoitamaan. Sitten tuli loppuun palaminen ja pari hermoromahdusta. Osastohoitoa ynnä muuta. Nykyään hoidan viesteillä tai kasvotusten kaikki asiat.
Ongelman taustalta paljastui asperger + ADHD.
Kannattaa mennä töihin johonkin, missä puhelinta joutuu käyttämään päivittäin. Minuakin jännitti puhelimella soittaminen, kun olin nuori. Olin kuitenkin opiskeluaikana töissä sanomalehden asiakaspalvelussa (puhelinpalvelu) ja puhelinhaastattelijana tutkimuslaitoksilla. Karisi puhelinkammo hyvin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä töihin johonkin, missä puhelinta joutuu käyttämään päivittäin. Minuakin jännitti puhelimella soittaminen, kun olin nuori. Olin kuitenkin opiskeluaikana töissä sanomalehden asiakaspalvelussa (puhelinpalvelu) ja puhelinhaastattelijana tutkimuslaitoksilla. Karisi puhelinkammo hyvin nopeasti.
Eturivin näyttelijöillä yms. on myös paniikkihäiriötä ja esiintymiskammoa. Joutuvat valikoimaan töitään ettei esim. suorissa lähetyksissä esiinny. Joten ei aina auta vaan puskea menemään.
Ei se fobia ole. Pystyn soittamaan kun on pakko. Mutta mielelläni en soita. Puhelimitse asioiden hoitaminen on hankalampaa kuin kasvotusten tai vaikka viestein. Lisäksi puhelin on ”häiritsevä” viestiväline. Koskaan ei tiedä missä tilanteessa kohde on ja pitää käydä ne ”mitä teet, missä oot, onko hetki aikaa”-liirumlaarumit läpi ja silti kohta kuulee että toinen on kireä tai vastentahtoinen vaikka muuta sanoikin ja keskittyisi mielummin johonkin omiin tekemisiinsä. Se on vaivaannuttavaa. Lisäksi asiakaspalvelupuhelimissa potuttaa jonottaminen.
Minulla ei ole, mutta olen huomannut, että tämä on nykyään hyvin yleistä. Olen myös huomannut, että puhelimella soittamalla asia hoituu yleensä tehokkaammin.