Neuvoja masentuneelle
Pakko kai se on tunnustaa: olen masentunut. En jaksa mitään. Mikään ei kiinnosta. En halua tavata ketään. Jos sisko ei olisi koko ajan patistamassa tekemään asioita, jäisin peiton alle. Nukkuminen on ainoa asia, jota jaksan ja haluan tehdä. Olen valtavan lannistunut ja epäonnistunut sekä työ- että sivuilielämässä.
Neuvoja saa antaa. En itse tiedä, mitä voisin tehdä.
Kommentit (24)
On kaunis ilma. Sisko pakkasi minut ja tavarat autoon ja käski mennä paikalliseen luonnonpuistoon päiväretkelle. Istun nyt autossa luonnonpuistoon johtavalla parkkipaikalla. Havahduin äsken siihen, että olen istunut tässä kohta puoli tuntia. En halua mennä tuonne. Hullua sikäli, että olen aina rakastanut luonnossa liikkumista. Tahdon mennä kotiin nukkumaan.
Neuvoja en osaa antaa. Mä join masennukseen. Muuten vain kotona nettiä ja telkkaria. Nyt yritän olla selvinpäin. Lääkkeitä en halua. Mielummin tuntukoon pahalta kuin ettei tunnu miltään. Ongelmien hukuttaminen ei onnistunut. Nukkuisin mieluusti paljon jos pystyisin siihen. Ei haittaisi vaikkei enää heräisi.
Ei se elämää jatkamalla helpota. Olen sen nyt oppinut. Lääkkeet on vain keinotekoinen aine, ei nekään saa elämää paremmaksi. Mitä suotta pitkittää..
Vierailija kirjoitti:
Pekka nussii takaapäin Kosamea
Syvä huokaus. En tietenkään mitään pelastusta hae Vauva-palstalta, mutta on kyllä lannistavaa, että vastaat epätoivoiseen avunpyyntööni pornolla. No, kai sinullakin on jotain ongelmia, että kaikkea hyvää vaan sinulle.
Vierailija kirjoitti:
lääkitys.
Voi toimia ja olla tarpeen ensiapuna.
Yritä selvittää syy, jos et tiedä.
Jos on murheita, hanki kuuntelija.
Käännä elämäsisäästölielille, mutta potki muuten itseäsi persuksille tai anna siskosi tehdä se.
Vierailija kirjoitti:
Ei se elämää jatkamalla helpota. Olen sen nyt oppinut. Lääkkeet on vain keinotekoinen aine, ei nekään saa elämää paremmaksi. Mitä suotta pitkittää..
Siskoni on juuri perustanut perheen ja on onnellinen nuori äiti. En halua tuottaa hänelle ikävyyksiä. Siksi sinnittelen päivästä toiseen. Jos kuolemani auttaisi häntä, en sinnittelisi vaan antaisin vaan olla. Fantasioin kyllä kuolevani, mutta siskon takia en sitä tee.
Mene lääkäriin ja kerro olevasi masentunut. Siitä se lähtee. Lääkitys ja keskusteluapu ovat tehokas hoito. Tsemppiä, älä jää enää kotiin vaan hae apua. Siskosi on selvästi huolissaan sinusta, mutta ei ihan tilanteen tasalla. Luonnossa vaeltaminen ei paranna sinua, vaikka jollekin toiselle voi olla hyödyllistä.
Ota taikasieniä ja selvittele henkiset ongelmasi pohjia myöten. Siitä sitten uutta sivua avaamaan elämässä.
Mene lääkäriin. Sano, että tarvitset keskusteluapua. Lääkkeitä en suosittele ensimmäiseksi keinoksi, koska olen kuullut, että muutut ns. "Zombiksi". Voi hetkellisesti auttaa, mutta et siltikään samalla tavalla kuitenkaan nauti elämästä. Kun lopetat lääkkeet, hetken päästä aloitat taas lääkityksen koska masennuksen oireet taas palasivat. Toki kaikilla ei lääkkeiden kanssa mene näin, mutta olen kuullut, että tämmöisiäkin tapauksia on.
Pelkkä ulkoilu ei auta asiaan, mutta tosiasia on, että tekemiset ovat ihan itsestä kiinni. Jos et jaksa jotain asiaa tehdä, niin se on vain asennekysymys, että päätät siitä jaksamisesta huolimatta tehdä asialle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se elämää jatkamalla helpota. Olen sen nyt oppinut. Lääkkeet on vain keinotekoinen aine, ei nekään saa elämää paremmaksi. Mitä suotta pitkittää..
Siskoni on juuri perustanut perheen ja on onnellinen nuori äiti. En halua tuottaa hänelle ikävyyksiä. Siksi sinnittelen päivästä toiseen. Jos kuolemani auttaisi häntä, en sinnittelisi vaan antaisin vaan olla. Fantasioin kyllä kuolevani, mutta siskon takia en sitä tee.
Noin itsekin pitkään ajattelin, että en henkilön x takia viitsi.. Mutta muilla kyllä elämä jatkuu ja suru joskus helpottaa. He pärjäävät kyllä. Olen päättänyt lähteä tänään. Läheisille kirjoitin kirjeet, toivon etteivät loputtomasti vihaa päätöstäni vaan ymmärtävät joskus, että aina ei vain enää ole vaihtoehtoja.
Kaverilla oli kännykässä jokin masentuneille suunniteltu sovellus. Siinä oli tehtävälista tyyliä "käy suihkussa, tiskaa, jne", joita sitten sai ruksia tehdyksi. "Pisteillä" sai kai ostettua jotain sovelluksessa. En tarkemmin tiedä kun joskus vain näin kaverin ruksivan kohtia ja kertoi nopeasti tuosta. Mutta kannattaa tutustua ja kokeilla. Saisi motivaatiota tehdä juttuja.
Ota yhteys kaupunkisi psykiatriseen sairaanhoitajaan, luulisi yhteystietojen löytyvän kaupungin nettisivuilta. Jos et itse jaksa etsiä/soittaa, niin pyydä siskoasi tekemään se. Sinä olet arvokas ja sinun onnellisuus on taistelun arvoista. Aina ei jaksa yksin ja silloin on ihan ok pyytää apua. Paremmat päivät koittavat vielä!
Vierailija kirjoitti:
Kaverilla oli kännykässä jokin masentuneille suunniteltu sovellus. Siinä oli tehtävälista tyyliä "käy suihkussa, tiskaa, jne", joita sitten sai ruksia tehdyksi. "Pisteillä" sai kai ostettua jotain sovelluksessa. En tarkemmin tiedä kun joskus vain näin kaverin ruksivan kohtia ja kertoi nopeasti tuosta. Mutta kannattaa tutustua ja kokeilla. Saisi motivaatiota tehdä juttuja.
Silloin kun oikeasti millään ei ole mitään väliä ja kun yrität jotain, eikä ne vain onnistu sinusta riippumattomista syistä, niin yksinkertaisesti tuollaiset sovellukset ovat sama asia kuin käskisi anorektikkoa syömään..
Tee itsellesi tehtävälistoja päiviisi. Tehtävät ihan tasoa pese hampaat, harjaa hiukset. Huomaat, että saat päivän aikana tehtyä jotain ja jos yhtenä päivänä et saakkaan, niin muista, että kaikilla meillä on päiviä, kun sieltä peiton alta ei halua nousta. Ja se on ihan ok. Seuraavana päivänä sitten yritetään uudestaan.
Mene lääkäriin. Avun pyytäminen on aina vaikeaa mutta se kannattaa.
Nouse autosta ja päätä, että kävelet ulkona vaikka 30 minuuttia ja sitten voit ajaa kotiin ja mennä nukkumaan. Tai kävele metsän lähimmälle kannolle/kivelle ja istu siinä puolisen tuntia. Jos luonnossa liikkuminen on ollut sinulle aiemmin tärkeää, niin todennäköisesti jo pelkkä siellä oleminen tuottaa sinulle ainakin vähän mielihyvää. Älä ota paineita mutta anna mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys kaupunkisi psykiatriseen sairaanhoitajaan, luulisi yhteystietojen löytyvän kaupungin nettisivuilta. Jos et itse jaksa etsiä/soittaa, niin pyydä siskoasi tekemään se. Sinä olet arvokas ja sinun onnellisuus on taistelun arvoista. Aina ei jaksa yksin ja silloin on ihan ok pyytää apua. Paremmat päivät koittavat vielä!
Millä oikeudella joku voi LUVATA, että paremmat päivät vielä koittavat? Minullekkin juuri luvattiin, että jos teen asian x, niin se onnistuu, sillä osaan kyllä jne. Arvaa vain menikö näin? Ei. Eli toiselle ei vain voi kliseisesti luvata, että vielä tulee ne paremmat päivät, vielä sinäkin nouset jne.
En usko, että minua voi parantaa. Kai minä vaan olen tällainen epäonnistunut. Kiitos kuitenkin kaikille teille, jotka halusitte auttaa. Se oli teiltä kivasti tehty.
Se on siviili, ei sivuilielämässä.
Ensiksi päätä, että elät etkä tapa itseäsi. Se ei ratkaise mitään. Vaikka sitten makaisit sängyssä tekemättä mitään ja keräät voimia.
Päätä tehdä joka päivä yksi kiva asia. Ei väliä miten pieni. Jos haluat, voit toki tehdä vaikka kuinka monta kivaa asiaa.
Jos jaksat, mieti joka päivä yksi asia josta voit olla kiitollinen. Vaikka ihan siitä, että sinulla on patja eikä tarvitse mutaisella kylmällä maalattialla maata risujen seassa.
lääkitys.