Älkää tehkö samaa virhettä ku minä jäin asumaan paikkaan jossa kukaan ei pidä musta
Ei puhuta mitään ja tuijotetaan kuin jotain sairasta yksilöä.
Ollaan vaan onnellisia kun mainitsen muuttavani pois
Voihan sitä muuttaa. Sun tarviskin muuttaa.
Usein mietin että miksi jäin tänne kun ei kukaan hyväksy. Saan katsoa vaan vierestä muiden hauskanpitoa ja olla yksin jatkuvasti.
Nyt oon jo sen verran sairastunut mieleltäni etten kykene mihinkään toimintoihin mukaan kun pelkään ihmisten reaktioita ku tämmönen idiootti tulee mukaan.
Kommentit (12)
Sainpahan opetuksen että kannattaa lähteä muualle kun näyttää olevan täysin ulkopuolinen. Ja samalla mielenterveysongelman sekä ihmispelon. :)
Miksi en saisi asua paikassa jossa kukaan ei pidä sinusta? Mistä voisin tietää mikä se paikka on?
älä piikitä enempää kannabista muutut mustaksi.
Tarkoitin sitä että jos se paikka ahdistaa vaan eikä sulla ole ketään sielä ni mitä järkeä edes jäädä.
Olis vaan pitäny jo heti lähteä muualle ni elämä vois olla helpompaa.
Mulle on ihan sama, pidetäänkö minusta vai ei. Keskityn omaan elämääni ja teen niitä asioita mistä pidän.
Rakastan aikuisia lapsiani, tykkään pikkuveljestäni ja pidän nyt jo iäkkäistä vanhemmistani.
Muista ihmisistä en niinkään välitä.
Ymmärrän mitä aloittaja tarkoittaa. Vaikka sillä ei ole siinä mielessä väliäkään, jos et ole niiden ihmisten kanssa jotka eivät pidä, niin se vetää mielialaa matalalle jos näkee toistuvasti/pelkää näkevänsä niitä vmäisiä naamoja. Tämän huomaa vasta sitten jälkikäteen miten olo paranee, kun muuttaa ja uudessa paikassa sua kohdellaan ja katsotaan kuin olisit ihminen niinkuin muutkin.
Kuinka monta aloitusta olet jo tänään tehnyt, ap?
Siiis sähän teeet sen etttä pienessä maaassa juro kansa ja nyt yrität nostatttaa omanarvontuntoasi löytämälllä vielä heikompia.
Jos metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, niin millainen oli sinun huutosi, ap?
Tuttu tunne. Jos nyt vaan johtuu paikkakunnasta ni onneks voit muuttaa vaan pois. :)
Itseä ignoorattu jo lapsuudesta yhtä pientä hetkellistä parempaa ajanjaksoa lukuunottamatta. Ulkopuolelle jättö tuhoaa, masennuksen kautta lopulta katoaa ne viimeiset hippuset elämänilostakin. Mehän ollaan sosiaalisia olentoja ja ryhmästä ulkopuolelle jätöllä on pahat seuraukset oikeesti. Miks vangitkin laitetaan eristyksiin? Ite tuskin koskaan selviän enää, terapiakaan ei auta ja ite oon ainakin umpikujassa tän elämän suhteen just nyt.
Btw, jos muut lukee tätä, mieti kolme kertaa ennen ku jätät jonkun ryhmästä ulkopuolelle.
Kenestä nyt niin pidetään? Kyllä se vaatii pitkän tuntemisen.
Jotenki arvasin että mun pää ei kestä tätä enää. Seuraavaksi tuleehullun leima kun joudun hakemaan apua tähän ongelmaan. Ongelmat vaan kasvaa ja kasvaa kun ei ihmiset hyväksy yhteisöön. Yrittää väkisin roikkua kuin hirressä että millon lopulta katkeaa kokonaan.