"Voi sua raukkaa, kun sulla on niin laiska miniä"

Onneksi oma anoppini on mukava ja muistaa aina kiittää vaikka veisin vain roskat tai järjestelisin keittiön hänen ruuanlaittonsa jälkeen. Olen yrittänyt olla mahdollisimman toimelias ja auttavainen hänen luona käydessämme, ja tähän mennessä mennyt aina hyvin. Suhteen alkuaikoina anoppi aina kehui minua miehelle kuinka sievä ja mukava olen, lämmitti kyllä mieltä ja olen kiitollinen näin hyvistä väleistä, kun kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin anoppien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi oma anoppini on mukava ja muistaa aina kiittää vaikka veisin vain roskat tai järjestelisin keittiön hänen ruuanlaittonsa jälkeen. Olen yrittänyt olla mahdollisimman toimelias ja auttavainen hänen luona käydessämme, ja tähän mennessä mennyt aina hyvin. Suhteen alkuaikoina anoppi aina kehui minua miehelle kuinka sievä ja mukava olen, lämmitti kyllä mieltä ja olen kiitollinen näin hyvistä väleistä, kun kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin anoppien kanssa.

Enää ei tarvitse anoppini harmitella muiden mummojen sanomisia eikä harmitella laiskuuttani

Hän kun kuoli ja minä jäin tänne maailmaan hengailemaan.

Minä en ole ikinä ajatellut, että naiset ovat jotain piikoja. Kotona teen kotitöitä, mutta anopin luona en tyrkytä apuani enempää kuin miehenikään. Pitäkööt anoppi laiskana, minulle on tarkeämpää, että niin tyttäreni kuin poikanikin saavat paremman naisen mallin.

65+ vuotiaat elää todella vahvasti sitä "naiset on kodin hengettäriä" ajatusmaailmaa, niin miehet kuin naisetkin.

Avomiehen äiti oli siunaillut, kun oman miehensä tytär oli tarjonnut perheelleen pakastepizzaa mökillä! (tietämättä edes kenen idea se pizza oikeasti oli, saattoi olla lasten toive) Mutta pakastepizza on siis näyttö äärimmäisestä laiskuudesta.

Jokainen hoitaa oman huushollinsa. Jos anoppi ei ikänsä tai sairauksiensa vuoksi siihen enää kykene, ensisijaisesti katseet kohdistetaan hänen jälkeläisiinsä tai maksulliseen apuun.