Miksi jotkut ottaa puolisoksi bilettäjän/alkoholistin, jos on toiveissa lapsia?
Yhdellä kaverilla on tuollainen tilanne. Viinaksiin menevä tyyppi oli seurustellessa hauskaa seuraa. Mentiin naimisiin ja tehtiin lapsia ja nyt sitten ihmetellään, kun ei se aikuistunutkaan vaan bilettää ja juo edelleen lähes joka viikonloppu ja tuttu hoitaa yksin lapset. Ikävä juttu jne., mutta täysin itseaiheutettu. Me muut kaveripiiristä kyllä nähtiin jo seurusteluaikoina, että näin tulee käymään ja koitettiin varoittaa. Mikä on se ajatuskuvio, joka saa ihmisen tekemään noin? Sokea rakastuminen? Tarve rakastaa toinen ehjäksi (miksi)? Lapsenusko, että kyllä se siitä muuttuu? Kaverin lapsuudenperheessä ei ole alkoholismia, joten ei ole etsinyt vanhempansa kaltaista. Kysyn ihan siksi, kun en ymmärrä enkä halua kaverillekaan avautua. Hänellä on muutenkin jo vaikeaa.
Lapsenusko? Nooh, suurimmalla osalla se elämä vaan rauhoittuu aikuistumisen myötä, moni rauhoittuu vasta lasten myötä ja moni ei vielä silloinkaan.