Lue keskustelun säännöt.
Lapsen huomionhakuinen käytös, kun kavereita kylässä
04.06.2021 |
Eli mitä ihmettä tehdä, kun viisi vuotias lapseni käytös on täysin mahdotonta, jos meille tulee kylään aikuinen vieras? Alkaa kiukutella ja vaatimaan huomiota. En pysty melkein sanaakaan vaihtaa kavereiden kanssa, jos lapsi on kotona. Vaatii huomiota ja leikkimään, muuten kiukuttelee ja saa elämää suuremman raivokohtauksen. Ei pysty lainkaan jutella aikuisten kesken. On varmasti normaalia ja muistelen itsekin pitäneeni jonkin asteista showta lapsena, kun meille tuli vieraita kylään, mutta tottelin kyllä äitiä, jos sanoi, että antaa aikuisten puhua rauhassa ja odottaa puheenvuoroa. Tilanne on edennyt siihen pisteeseen, etten viitsi enää edes pyytää kavereita kylään itselleni, jos lapsi on kotona tai mennä kavereille kylään lapsen kanssa. Tuntuu, että olen jo täysin erakoitunut tämän asian takia. Jos sanon lapselle täysin ystävällisesti, että odotatko hetken puheenvuoroa, kun me aikuiset juttelemme asian loppuun, saa järkyttävän raivarin eli rauhallinen järkipuhe ei auta. Toissapäivänä kävi eräs ystävä kylässä eikä kommunikaatiosta tullut mitään lapsen takia ja lopulta keksikin jonkun tekosyyn lähteä jo melko pian. Enkä kyllä yhtään ihmettele, en itsekään jaksaisi. Kokemuksia tai keinoja tähän?
Kommentit (7)
Saanut aina olla ykköstähti? Kuulostaa siltä ja kyllä näitä lapsia on. Aina huomio pyörinyt lapsen ympärillä tilanteessa kun tilanteessa. Hae apua perheneuvolasta.,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saanut aina olla ykköstähti? Kuulostaa siltä ja kyllä näitä lapsia on. Aina huomio pyörinyt lapsen ympärillä tilanteessa kun tilanteessa. Hae apua perheneuvolasta.,
No siis lapsi on ainut ja minä olen yksinhuoltaja, tilanne on ollut aina tämä. On kyllä päiväkodissa ollut täyttä päivää 1,5 vuotiaasta saakka, että on varmasti tullut muitakin kokemuksia kuin olla ns. "ykköstähti".
Entä jos selvästi sanot, mikä rangaistus tuosta seuraa ja pidät siitä kiinni. Esim tärkeät lelut pois käytöstä 2 vrk. Ja muistutat monta kertaa, miksi näin kävi. Eli vaikka saisi tahtonsa läpi eli äidin itselleen, vastuu käytöksestä ei poistu. Ja toteat käytöksen huonoksi.
Miten toimit noissa tilanteissa, kun ihmiset häipyvät? Mitä sanot lapselle? Suututko?
Minä en sanoisi "odotatko", se on pyyntö. Sanoisin, että äiti puhuu ensin, sitten äidin kaveri ja sitten me kuunnellaan sun juttu. Odota se oma hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
” Jos sanon lapselle täysin ystävällisesti, että odotatko hetken puheenvuoroa, kun me aikuiset juttelemme asian loppuun, saa järkyttävän raivarin eli rauhallinen järkipuhe ei auta.”
Ilmeisesti ystävällinen sanominen ei auta. Puhu asiasta lapsen kanssa keskittyneesti etukäteen, siis jo ennen kuin kaveri tulee kylään. Sano, että nyt hän ihan oikeasti ei saa keskeyttää teitä, ja jos keskeyttää, siitä tulee seuraamus x (esim. lelut jäähylle). Jos lapsi sitten keskeyttää teidät, niin toteutat seuraamuksen x, ja vaikka lapsi huutaisi kuin palosireeni, niin jatkat keskustelua kaverisi kanssa kuin et olisi moksiskaan. Tämän kun toistaa muutaman kerran, niin kovapäisinkin lapsi alkanee rauhoittua.
Ei muilla tällaisesta kokemusta?