näin meillä siivotaan "yhdessä"
Meillä on ns. alibi-koti. Tilanne on ollut samanlainen kohta 10 vuotta.
Kuvitelkaa mielessänne tämä:
Mies ja poika jättävät kaikki astiansa ja likaiset sukkansa ja pojan märät ulkovaatteet ja miehen työvaatteet olkkariin tai keittiöön lattioille tai tuolinselkämyksille. Mies jättää sinne myös eilisen sanomalehden osiin purettuna sekä kaksi hyllystä ottamaansa mutta lukemattajättämäänsä kirjaa. Lisäksi siellä on osia toissapäiväisestä lehdestä, jonka minä jo kokosin pois, mutta miehellä oli siitä vielä "jotain lukematta" ja hän haki siitä osia takaisin. Loput osat toissapäivän lehdestä näyttävät olevan eteisessä paperinkeräyskaapin edessä lattialla.
Ok, on ollkarissa myös mun oma kirjani, joka on kesken. Pojan koulukamoista osa on myös pöydällä.
Muissa huoneissa on samanlaista. Keittiössä mies keittää kahvia ja läikyttää lattialle. Poika tekee itselleen voileipää ja ottaa mehua kaapista, mutta ei laita mitään takaisin. Lisäksi lattialla on murusia jostain askartelujutusta ja pari kattilasta yli mennyttä makaronia.
No me olemme viimeisen 10 vuotta keskustelleet siitä, että nuo sukat jne pitäisi viedä paikoilleen ja pyykkikaappiin ja eikö niitä helvetin lehtiä voisi kerätä pois. miehen ja pojan vastaus on aina että "juu, olisi tarpeen". Ja se seuraava vaatekappale putoaa jo kädestä just siihen... Mä vietän kaikki töiden jälkeisen vapaa-aikani raivaten noita jälkiä.
Eilen meillä sitten siivottiin. Katseltuani sotkua taas 2 viikkoa, sanoin jo parina päivänä miehelle, että täällä pitäisi siivota. Eilen töistä tultuamme totesin että eiköhän tänään tehdä niin, että raivataan tämä ja imuroidaan. Ja aloin hommiin. Mies sanoi että "Joo, mutta en jaksa ihan vielä, mä pidän vähän taukoa ensin" ja meni nettiin. Sieltä Minä järjestelin paikkoja ja keräsin likaisia sukkia. Netistä tullessaan mies teki itselleen kaapista voileivän, huitaisi leivänmurut pöydältä lattialle ja sanoi, että "Mun täytyisi käydä Antilla, voinko mennä" ja käveli samantien ulos soittamaan Antille. Antti ei sattunut olemaan kotona jolloin mies tuli sisään ja sanoi "VOinko mä mennä Mikolle?" Mulla oli kädet täynnä siivouskamaa ja imuri oli jo otettu valmiiksi esiin. Totesin, että mitä siinä kyselet, olet jo päättänyt mennä. Mies meni. Minä siivosin, imuroin pyyhin pöydät ja laitoin ruoan uuniin. Kahviläikät jäivät lattiaan. mies tuli parin tunnin päästä syömään.
Mä en tiedä, miksi siedän tätä, sillä inhoan siivoamista. Sen näkee meillä. Mikään puhe ei auta, vastaus on aina joo ja liukeneminen. Älkääkä sanoko, että no miksi siivoat, tai että jätä miehen siivottavaksi. Olen kokeillut. Kun olen antanut sotkun olla noin 2 viikkoa, mies ei ole tarttunut siihen, MUTTA MEILLE ON TULLUT VIERAITA (kuten esim anoppi). miestä ei hävetä, eihän hänen suvussaan ole miesten vika jos kotona on sotkuista.
Meidän pojasta kasvaa samanlainen. Minä en vain voi sille mitään.
Ottaisin siivoojan, mutta ei meillä ensinnäkään ole rahaa ja toisenakaan tuskin se noita likaisia sukkia keräilisi sekään.
Kommentit (10)
siinä vaiheessa kun mies kyselee "voinko mennä" sanot että voit sitten kun olet tehnyt hommat xx ja xx!
jätä astioiksi jokaiselle yhdet ruokailuvälineet, yksi lautanen ja yksi lasi. Jos eivät tiskaa omiaan niin saavat syövä likaisilta...
mies alkoi kulkea kärttyisänä ja ihmetellä että missä hänen kaikki sukat on - ja mä sanoin, että vie ne sinne pyykkikaappiin niin ne tulee pstyiksi. Ja arvaa mitä se sanoi? Se sanoi "Niinhän mä olen tehnytkin."Sitten se meni ostamaan uusia sukkia.
Varmaan se kuvittelee ihan oikeasti tehneensä niin...
ja tavarat sitä mukaa jätesäkkeihin ja varastoon kun jättävät lojumaan. Eiköhän jossain vaiheessa herää kun vaatteet loppuu.
Voithan varoittaa etukäteen, että tästä lähtien heität lojumassa olevat tavarat jätesäkkiin, kuten uhmaikäisen lapsen lelut, jos tämä ei niitä kerää. Jos ei varoitus auta, niin toteuta uhkaus, ihan oikeasti!
Minkä ikäinen poika muuten on? Eikö hänen ole missään vaiheessa tarvinnut osallistua kotitöihin?
muuttaisin varmaan jonnekin lähistölle pikkukämppään ja jättäisin miehen ja pojan pyörimään keskenään liassa... Voisihan siellä sitten kylässä käydä aina tarpeen mukaan.
samoin sitä, että jätän vaan ne sinne lattialle. Ei vaikutusta.
poika on nyt 12. Kun hän oli 2-9-vuotias, hän osallistui kotitöihin (siivosi, tiskasi, laittoi tyynyliinat omaan vuoteeseensa, vei roskia jne) Hänellä oli osuutensa hommista ja teki ne jopa ihan mielellään. Mä en tiedä, onko poika vaihtunut sen jälkeen, vai mihin se kyvykkyys on kadonnut!
Kyllä 12-v:lta voi vaatia tietyn määrän koitöitä tehtäväksi. Teette kirjallisesti sopimuksen ja selvität että jos ei tee niitä niin ei tipu viikkorahaa/ei saa pelata pleikalla tai tietsikalla/jotain muuta tärkeää. Voit myös siivota yhdessä poikasi kanssa ja tehdä sen jälkeen palkinnoksi jotain kivaa, mistä poika tykkää.
Luulen, että mieheesi et pysty vaikuttamaan, mutta sinuna alkaisin periä palkkaa töistä, jotka miehesi kuuluisi tehdä, mutta jotka sinä joudut tekemään.
Meillä on samanlaista. Ollut koko 10-vuotisen yhteiselon ajan. Nyt olen huomannut että huutaminen auttaa. Ukkoa tekis mieli joskus huitaista paistinpannulla päähän. 8-vuotias pitää huoneensa siistinä kun kiristän pleikkariajan poisotolla, jos huone ei ole siisti.
Meillä välillä jaetaan hommat, näin se käy:
Imuroitko vai laitatko pyykkiä?
Tai laitakko tiskit vai kerääkkö vaatteet pesuun?
Jos edessä on iso siivo niin sen ajattelukin jo tekee pahaa. Joten ymmärrän kyllä miestäsikin.
Minusta teijän kannattaa katsoa vaikka jotain vaatekoreja yms lähemmäs olkkaria, enenpi henkaritilaa ja muuta säilytystilaa: mikä olisi semmonen joka olisi helppo ja nopea.
Ettei vaatteita löytyisi niinkään olkkarista vaan sieltä eteisestä. Esimerkki: jos teillä on kenkähylly niin siihen tulee laitettua kenkiä.
Jos on paljon kenkiä niin hankkisin vaikka kenkäkaapin, siihen saa piiloon kengät joita harvemmin käyttää ja hyllyssä on näkyvillä muutamat!
Hanki uusia siivousvälineitä, siivoaminen on heti mielekkäämpää. Pieni imuri saattaa olla ratkasu murusiin?
Minusta tuntuu että sinä olet se energisempi siivooja, joten kannattaa ehkä panostaa siihen että tyhjäät astiakoneen ja muiden on helpompi osallistua "vaan laittamalla likaset astiansa koneeseen" mutta sekin varmaan on jo muutos?
Älä alistu siihen että keräät toistenkin astioita!
Tämä taas kannattaa kertoa SINUN puoleltasi, miltä susta tuntuu kun muut on netissä ja katsoo telkkaa ja sinä siivoat muitten tiskejä olkkarista. Jos menet syyttelemään, niin toiset puolustautuu.
Joku yhteinen sävel varmaan löytyy! Oli se vaikka osin tässä että jokanen raahaa astiansa tiskikoneeseen ja laittaa tavarat paikalleen. Mutta järkkää tavaroille niitä paikkoja. Nojatuoli ei ole oikea paikka, siinä on kaikkien ikävä nyhjöttää! Koti viihtysäksi.
ja tavarat sitä mukaa jätesäkkeihin ja varastoon kun jättävät lojumaan. Eiköhän jossain vaiheessa herää kun vaatteet loppuu.