Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytyksen jälkeinen liikunta - miksi pelotellaan niin paljon?
26.05.2021 |
Miksi naisen kehosta puhutaan nykyään niin kuin se olisi synnytyksen jälkeen pilalla? Totta kai synnytyksestä palautuminen ottaa aikansa, mutta nykyään asiasta puhutaan jopa syyllistävään sävyyn. Olen ärtynyt joka puolelta tulevista ristiriitaisista ohjeista. Pitäisi liikkua, mutta mitään ei saa tehdä. Juosta saa kuulemma vasta vuoden päästä synnytyksestä, muuten saa vähintään laskeuman. Millään tavallisilla jumppatunneilla ei saa käydä vaan sen sijaan pitää ostaa kalliita äitiysfysioterapeuttien tunteja. Vaunujakaan ei saa työntää kaksin käsin, koska se on kuulemma palautuvalle keholle huonoksi.
Neuvolalääkärit eivät tiedä mistään mitään ja jos heidän antamaansa liikuntalupaa kuuntelee, pilaa kehonsa.
Tuntuu että äitien syyllistämiseen ja kiusaamiseen on löytynyt taas yksi oma muotonsa. Ja ainakin miljoona eri yritystä, jotka myyvät äitijumppiaan pelottelemalla.
Kommentit (23)
Tottakai pitää varoa! Vatsalihakset on raskauden jälkeen ihan päin prinkkalaa, lantiopohjalihakset venähtäneet, virtsarakko on todennäköisesti laajentunut, suolisto siirtynyt eri paikkaan ja vasta hiljalleen palautumassa uudelle sijainnilleen.
Lisäksi sektion jälkeinen monikerroksisen leikkaushaavan repeämämahdollisuus on totisinta totta, alatiesynnytyksen jälkeen taas menee aikaa ennen kuin mahdolliset repeämät aukkojen välillä umpeutuvat.
Onhan toki niitäkin, joilla ”ei ole mitään”, mutta melkoista venäläistä rulettia silloinkin…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen saanut kaikki kolme lasta sektiolla. Ensimmäisestä olin viikon päästä leikkauksesta vaunulenkeillä ja kahden viikon päästä normaalissa harrastuksessani (hikiliikuntaa). Toisen jälkeen olin vielä paremmassa kunnossa, viikon päästä oman harrastuksen parissa. Kolmannesta palautuminen oli hitainta (tosin ikääkin oli paljon enemmän), mutta muutaman viikon päästä olin kuitenkin normaalisti urheilun parissa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut kaikki kolme lasta sektiolla. Ensimmäisestä olin viikon päästä leikkauksesta vaunulenkeillä ja kahden viikon päästä normaalissa harrastuksessani (hikiliikuntaa). Toisen jälkeen olin vielä paremmassa kunnossa, viikon päästä oman harrastuksen parissa. Kolmannesta palautuminen oli hitainta (tosin ikääkin oli paljon enemmän), mutta muutaman viikon päästä olin kuitenkin normaalisti urheilun parissa.
Hienoa, mutta tiedät varmasti itsekin ettei tämä ole se tavallisin skenaario ja toipumisvauhti.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pitää varoa! Vatsalihakset on raskauden jälkeen ihan päin prinkkalaa, lantiopohjalihakset venähtäneet, virtsarakko on todennäköisesti laajentunut, suolisto siirtynyt eri paikkaan ja vasta hiljalleen palautumassa uudelle sijainnilleen.
Lisäksi sektion jälkeinen monikerroksisen leikkaushaavan repeämämahdollisuus on totisinta totta, alatiesynnytyksen jälkeen taas menee aikaa ennen kuin mahdolliset repeämät aukkojen välillä umpeutuvat.Onhan toki niitäkin, joilla ”ei ole mitään”, mutta melkoista venäläistä rulettia silloinkin…
Juu on selvää, että synnytyksen jälkeen liikkumaan lähdetään varoen. Arvostelen sitä, että juosta saisi vuoden päästä ja että neuvolalääkärien "liikuntalupaan" ei saisi luottaa ja ainoa oikea tapa liikkua on osallistua kalliisiin äitijumppiin.
Ap
Juu-u, itse lähdin reippaana kävelylenkille pari päivää synnytyksestä, kun mikäs tässä. Pyörryin sitten Lidlin pihaan.
Juosta voi sitten kun ei tunnu että sisäelimet menevät sikin sokin. Kyllä se useamman kuukauden ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu-u, itse lähdin reippaana kävelylenkille pari päivää synnytyksestä, kun mikäs tässä. Pyörryin sitten Lidlin pihaan.
Juosta voi sitten kun ei tunnu että sisäelimet menevät sikin sokin. Kyllä se useamman kuukauden ottaa.
No voi jeesus. Lue aloitus uudestaan, jos on ymmärtämisen vaikeuksia. En missään vaiheessa ole väittänyt, ettei palautuminen ottaisi aikaansa. Itselleni oli selvää, etten pari päivää synnytyksen jälkeen lähde kävelylenkille. Puhuin nyt leviävästä ohjeesta, jossa juosta saisi VUODEN päästä synnytyksestä.
Ap
En tiedä mutta suomessa raskauskilot on hautaan asti monilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin menneen alatiesynnytyksen jälkeen en pystynyt juoksemaan ainakaan reiluun puoleen vuoteen ollenkaan. Reipas kävelykin teki tiukkaa.
Vatsalihakset ja koko vatsa hölskyi kipeästi, tuntui kuin paikat venyisivät entisestään parinkin juoksuaskeleen jälkeen.
Eikä auttaneet core restore-tukivyöt tai muutkaan apuvälineet yhtään.
Kuka on se auktoriteetti, jolta pitää kysellä lupia? Aina joku löytyy neuvomaan ja syyllistämään, teki niin tai näin, mutta mitä väliä sillä on? Ymmärrän ton ärsyyntymisen, mut tätähän koko elämä on: koko ajan meille myydään kaikkea turhaa sontaa pelottelemalla ja syyllistämällä. Ei äitiysliikunta oo mikään poikkeus.
On tosi yksilöllistä, miten keho palautuu, eikä mikään pelottelemalla myyminen sitä muuta. Riittää, kun tarkastelee omaa vointiaan ja etenee rauhallisesti kokeillen, missä vaiheessa oma toipuminen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta suomessa raskauskilot on hautaan asti monilla.
Niinpä. Eikä tässä varmasti auta liikunnalla pelottelu.
Mulla näkyi syke vatsalihasten välistä varmaan yli puolen vuoden ajan synnytyksen jälkeen erkauman takia. Eli todellakaan ei pystynyt normaalisti liikuntaa harrastamaan ja joutui varomaan ettei tee enempää tuhoa keskivartalolleen. Oman jaksamisen ja tilanteen mukaan pitää edetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas toivon, että olisin saanut raskaudenjälkeisistä liikuntarajoitteista paremmin tietoa ajoissa! Luin kyllä neuvolan lippulaput ja netistä vaikka mitä, ja tiesin, ettei esim vatsalihasrutistuksia saa tehdä heti erkaumariskin vuoksi, mutta tieto juoksemisesta ja laskeumista ei saavuttanut minua. Ja minähän juoksin jo pari viikkoa synnytyksestä, en nyt juoksulenkkejä, mutta spurtteja kävelylenkeillä, koska mieli teki. Tuntui niin hyvältä päästä vihdoin liikkumaan vapaasti kuukausien liitoskipujen jälkeen, jotka estivät yli puolen kilometrin kävelemisenkin. Ja laskeuman sain, koska en tiennyt varoa. Eipä ole hauskaa.
Ei mua kyllä erityisemmin estelty liikkumasta vaikka en pystynyt synnytyksen jälkeen kävelemään 500 metriä pidempään ainakaan 3 kuukauteen.
Itse olin aika varovainen liikkumisen suhteen ja ihmettelin miten toiset uskaltaa tehdä kaikenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä, että jälkikäteen on ihmetyttänyt, ettei missään neuvolan materiaaleissa mielestäni puhuttu laskeumista niiden oikealla nimellä. Mainintoja oli vain virtsankarkailusta, ja että jos sitä on tai tulee niin aina saa tilanteen kuntoon lantionpohjaa treenaamalla. Sen sijaan että ois rehellisesti kerrottu, että sen lantionpohjan pitää olla kunnossa jo ennen synnytystä ja treenata pitää heti synnytyksen jälkeen, jos haluaa palautua ennalleen…
/13
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u, itse lähdin reippaana kävelylenkille pari päivää synnytyksestä, kun mikäs tässä. Pyörryin sitten Lidlin pihaan.
Juosta voi sitten kun ei tunnu että sisäelimet menevät sikin sokin. Kyllä se useamman kuukauden ottaa.
No voi jeesus. Lue aloitus uudestaan, jos on ymmärtämisen vaikeuksia. En missään vaiheessa ole väittänyt, ettei palautuminen ottaisi aikaansa. Itselleni oli selvää, etten pari päivää synnytyksen jälkeen lähde kävelylenkille. Puhuin nyt leviävästä ohjeesta, jossa juosta saisi VUODEN päästä synnytyksestä.
Ap
Uhhuh, hormoonitko ne siellä jyllää? Juokse niin paljon kuin tykkäät.
En tiedä millä sivustoilla olet käynyt mutta itse olen törmännyt ohjeisiin kuunnella omaa kehoa ja totutella kehoa liikuntaan pienin askelin. Esimerkiksi juokseminen on ok puolen vuoden päästä synnytyksestä, jos keho on palautunut tarpeeksi. Silloinkaan ei lähdetä juoksemaan heti pitkää lenkkiä vaan kevyesti liikkeelle.
Ymmärrän kyllä yrityksiä, jotka kauppaavat kaiken maailman äitiliikuntakursseja. Pelko myy ja on hyvää bisnestä. Samalla tavallahan vauvoillekin myydään vaikka mitä tarpeellista ja joskus myös tarpeetonta. Netti on täynnä listoja siitä mitä on "pakko" hankkia etukäteen vauvalle. Äitienkin osalta myynti aloitetaan jo raskausaikana. On vaikka mitä raskausajan liikuntaa yms ja treeniohjelmia, jotta olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ennen synnytystä, koska synnytys ei muuten mitenkään onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u, itse lähdin reippaana kävelylenkille pari päivää synnytyksestä, kun mikäs tässä. Pyörryin sitten Lidlin pihaan.
Juosta voi sitten kun ei tunnu että sisäelimet menevät sikin sokin. Kyllä se useamman kuukauden ottaa.
No voi jeesus. Lue aloitus uudestaan, jos on ymmärtämisen vaikeuksia. En missään vaiheessa ole väittänyt, ettei palautuminen ottaisi aikaansa. Itselleni oli selvää, etten pari päivää synnytyksen jälkeen lähde kävelylenkille. Puhuin nyt leviävästä ohjeesta, jossa juosta saisi VUODEN päästä synnytyksestä.
Ap
Raskauden aikana moni lihas venyy, nivelet ovat koetuksella eikä se synnytyskään keholle mikään superhelppo juttu ole. Palautuminen vie aikaa ja ennen juoksemista voi tehdä monia erilaisia asioita, joilla varmistaa, että juoksulenkki ei aiheuta lisää kudosvaurioita. Virtsankarkailu juostessa ei välttämättä ole se asia, jonka toivot tapahtivan?
Mulla jälkitarkastuksessa lääkäri ei tarkistanut mitään, ja sain kuulemma alkaa liikkua ihan normaalisti. Sektiosynnytys. Lääkäri ei kyllä tiennyt ilmeisesti maratontaustastani, epäilen ettei ihan sitä tarkoittanut normaalilla liikkumisella. Käytännössä siis surkeat ohjeet.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millä sivustoilla olet käynyt mutta itse olen törmännyt ohjeisiin kuunnella omaa kehoa ja totutella kehoa liikuntaan pienin askelin. Esimerkiksi juokseminen on ok puolen vuoden päästä synnytyksestä, jos keho on palautunut tarpeeksi. Silloinkaan ei lähdetä juoksemaan heti pitkää lenkkiä vaan kevyesti liikkeelle.
Ymmärrän kyllä yrityksiä, jotka kauppaavat kaiken maailman äitiliikuntakursseja. Pelko myy ja on hyvää bisnestä. Samalla tavallahan vauvoillekin myydään vaikka mitä tarpeellista ja joskus myös tarpeetonta. Netti on täynnä listoja siitä mitä on "pakko" hankkia etukäteen vauvalle. Äitienkin osalta myynti aloitetaan jo raskausaikana. On vaikka mitä raskausajan liikuntaa yms ja treeniohjelmia, jotta olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ennen synnytystä, koska synnytys ei muuten mitenkään onnistu.
No näin juuri, kumma juttu että onnistui synnytys ilman näitä valmennuksia. 🤭
Juoksemisesta olen kuullut nyt kaikkea neljän kuukauden ja vuoden väliltä, milloin saisi aloittaa. Taannoin törmäsin muuten äitiysjumppamyyjien videoon, jossa sanottiin, että oman kehon kuuntelu on sekin väärä neuvo! Koska nainen ei kuulemma itse voi kehonsa kuntoa tunnistaa, vain (maksettu) äitiysfysioterapeutti voi nähdä kunnon.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Jos alatiesynnytys niin ei tarvitse varoa, vaan oman jaksamisen mukaan, sellaista liikuntaa mikä hyvältä tuntuu, sektio on eri asia, se on iso leikkaus ja palautuminen kestää, vaikka kipu oisi poissa ei kudokset ole vielä umpeutuneet kunnolla, jolloin tode pitää noudattaa niitä ohjeita mitä annetaan.