Miehen ystävän vaimo
Muutimme miehen kanssa viime vuonna hänen pitkäaikaisen ystävänsä lähelle saman tien varteen. Luonnollisesti on tullut oltua enemmän tekemisissä, varsinkin kun tämän pariskunnan vaimo jäi työttömäksi. Alussa ajattelin, miten mukava viettää aikaa yhdessä myös tämän vaimon kanssa. Sitten aloin kuitenkin huomaamaan hänessä minua erittäin paljon ärsyttäviä piirteitä. Meillä on yhteinen harrastus, mutta siihen yhteiset asiat jäävätkin. Olemme aivan eri aallonpituuksilla, myöskin tämä vaimo on ilmeisesti huonon itsetuntonsa vuoksi tai mistä minä tiedän vaikka vaan ilkeyttään, loukannut minua. Arvostellut ulkonäköäni sanomalla iloisen lässyttävällä äänrllä "voi että miten ihanan pyöreä masu sinulla on, minä kun olen tämmöinen luuviulu..". En ole koskaan tärmännyt moiseen käytökseen enkä siitä pidä, joten olen viilentänyt välejä.
Ilmeisesti olen tehnyt virheen puhuessani tästä miehelleni. Hänestä olen liian herkkä, eikä selkeästi ymmärrä, etten vaan pidä sellaisesta ja minusta se on törkeää käytöstä. Epäili jopa kerran, että olen vaan ymmärtänyt väärin ja loukkaantunut vitsistä, joita jokaisen pitäisi kestää! Hän kai vähän niinkuin olettaa, että kun he miehet ovat ystäviä me vaimotkin olisimme. Sanoin kyllä, että väleissä voin olla, mutta ystäviä meistä ei tule. Selkeästi se vaivaa miestä.
Ärsyttää vaan miehen suhtautuminen asiaan. Kai viisas nainen vaan pitää suunsa kiinni ja hoitaa asiansa itse tai purkautuu oikeille ystävilleen ja terapeutille. Kiitos, jos jaksoit lukea purkautumiseni.
Kommentit (6)
Puhuimme juuri tästä mosambikilaisen vaimoni kanssa :)
Vierailija kirjoitti:
Puhuimme juuri tästä mosambikilaisen vaimoni kanssa :)
Tuommoinen mielikuvitus aimo olisikin kiva juttukaveri. Sais aina kuulla sitä mitä haluaakin.
Kuulostaa omalta entiseltä naapuriltani. Emme ole enää nykyään missään tekemisissä.
Kotiäiti niin kuin itsekin olin silloin, jonka itsetunto oli nollilla. Kehui mieheni päivittäin ja haukkui omansa. Oli tyytymätön omaan vartaloonsa vaikka minä olin meistä se ”läski”.
Ja jotenkin yritti takertua minuun päivisin, kun lasten kanssa kotona ja mies töissä. Samalla siinä sitten suunnitteli minulle uusia ruokavalioita, pihaa, siivousvinkkejä jne jne.
Miksi olet hakeutunut seuraan ylipäätään? Se, että jonkun kylkiäisenä tulee jotakin ei tarkoita että siihen pitää tutustua. Se on miehesi kaverin vaimo ja ei mitään muuta. Siitä ei tule ikinä mitään hyvää kun lähtee sorkkimaan puolisonsa kavereita, sukulaisia tai yhtään mitään. Mitä enemmän pitää ne erillään sitä sopuisammat välit ihmisiin. Erossa kuitenkin leirit eriytyy ja siksi ei kannata ikinä hankkia mitään yhteisiä tuttuja tai ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet hakeutunut seuraan ylipäätään? Se, että jonkun kylkiäisenä tulee jotakin ei tarkoita että siihen pitää tutustua. Se on miehesi kaverin vaimo ja ei mitään muuta. Siitä ei tule ikinä mitään hyvää kun lähtee sorkkimaan puolisonsa kavereita, sukulaisia tai yhtään mitään. Mitä enemmän pitää ne erillään sitä sopuisammat välit ihmisiin. Erossa kuitenkin leirit eriytyy ja siksi ei kannata ikinä hankkia mitään yhteisiä tuttuja tai ystäviä.
Siinäpä hyvä lähtökohta yhteiselle elämälle, varaudu koko ajan eroon, välttele ihmisiä, jotka ovat puolisosi kavereita, ettei teistäkin vahingossa tulisi ystäviä!
Ei teidän tarvitse olla ystäviä. Riittää kun olette hyvänpäiväntuttuja, naapureita. Se on miehesi ongelma jos hän odotti enemmän. Mutta lopeta ehdottomasti pahan puhuminen tästä naisesta! Vaikka se mitä puhut olisi tottakin, ole mieluummin hiljaa jos ei ole hyvää sanottavaa. Seläntakana puhuminen on aina rumaa käytöstä.