Lue keskustelun säännöt.
Voiko miehellä olla oikeasti tunteita jos käyttäytyy, kuin pelimies ja tuntuu, että leikkii tunteilla
24.05.2021 |
Niin. Jos mies käyttäytyy, kuin pelimies. Välillä kylmä ja taas kuuma. Jotain kissa hiiri- leikkiä ym. niin voiko silti olla aitoja tunteita tai peräti rakastunut, vaikka käyttäytyykin niin. Jos jatkuu monta vuotta niin tulee mieleen, että kuka jaksaisi monta vuotta pelkästään leikkiä toisen tunteilla jos ei ole tunteita itsellään?
Kommentit (49)
Joko on pelimies tai suunnattoman ujo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko on pelimies tai suunnattoman ujo.
Ei kannata sotkea ujouteen. Pelimies on pelimies.
Voi sillä olla tunteita. Mutta ei siitä kumppaniksi ole.
Mitä sinä sitten olet kaikki nuo vuodet tehnyt? Nostanut reilusti kissan pöydälle? Vai passiivisesti vain katsellut vierestä ja yrittänyt olla ajatustenlukija?
Perimmäinen kysynys lienee, millainen kala minkäkinlaiseen syöttiin tarttuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko on pelimies tai suunnattoman ujo.
Ei kannata sotkea ujouteen. Pelimies on pelimies.
Sellaisesta ei ole pelimieheksi, jonka naiset pelimieheksi tunnistavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mikään elämän asiantuntija, mutta jotenkin tuntuu, ettei kannattaisi useita vuosia tuhlata tuollaiseen.
On olemassa ihmisiä, jotka saavat kicksejä siitä, että pyörittelevät muita mielensä mukaan. Nmä ihmiskuvotukset kiihottuvat vallankäytöstä ja voivat aivan helposti jatkaa sairaita touhujaan jopa vuosikymmeniä. Ei siis kannata ollenkaan mennä siihen lankaan, että kuvittelisi pitkään jatkuvan kissa-hiiri-leikin tarkoittavan aitoja tunteita tai varsinkaan rakastumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa olettaa, että tuo käytös ei muutu. Haluatko tosiaan jatkaa? (Oli miehellä sitten tunteita tai ei)
Olen ollut samantyyppisessä suhteessa, enemmän tuskaa kuin kivaa. Ja parisuhteessa kuuluisi olla pääosin hyvä olla.
Olen leikkinyt kissa ja hiiri -leikkiä saman (varatun) miehen kanssa nyt kymmenen vuotta. Olen itsekin varattu, joten eihän tästä suosittu kommentti tule. Haluan silti osallistua keskusteluun.
Pitkä kaveruutemme muuttui ensin flirttailuksi, melko pian vaihtelimme kuumia viestejä. Olemme antautuneet suutelemaan useita kertoja, varmaankin 50/50 kummankin aloitteesta. Viestimisessä minä olen aktiivisempi, livekontakteissa (ohimennen pyllyn puristelu, pitkät katseet ym.) taas mies tekee aloitteet.
Etenkin alkuun hän väitti meillä olevan vain seksuaalista kemiaa, ei mitään tunteita. Minä kyllä myönsin heti alkuun, että olen ihastunut. Mies ei kuulemma ihastu.
Nyt, 10 vuotta myöhemmin, vedämme edelleen toisiamme puoleemme kuin magneetit. Lopetamme välillä joko ihan julkilausutun päätöksen myötä tai muiden, isojen asioiden viedessä energiat. Silti vain pieni ele saa kipinät lentämään.
Itse olen yhä yhtä ihastunut kuin alussa. En halua enää puhua miehen kanssa tunteista, koska hän kieltäisi kaiken. Silti en voi olla ajattelematta, että pakkohan hänelläkin on olla tunteita, ei kai kukaan jaksa kymmentä vuotta leikkiä ja pelata?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sillä väliä, mitä tyyppi tuntee vai tunteeko mitään?
Kyllähän hän on varmasti ainakin imarreltu siitä, että sinä jaksat hänen jahkailuaan vuosikausia. Hän on tottunut paistattelemaan sinun huomiossasi. On luultavasti mustasukkainen sinusta, sillä kuka haluaisi luopua uskollisesta fanista vapaaehtoisesti...
Kyllä hänellä tunteita on sinua kohtaan. Kiintymystä, ainakin siihen, miten koukussa sinä olet häneen. En uskalla väittää tuota rakkaudeksi, kummankaan puolelta. Riippuvuussuhde tuo on.
Sinä olet riippuvainen, koska haluat saada vastauksia. Tyyppi on riippuvainen, koska sinä pidät häntä niin kiinnostavana, että olet tuhlannut häneen vuosia elämästäsi, mikä saa hänet kokemaan itsensä tärkeäksi.
Jomman kumman teistä pitää uskaltaa päästää toisesta irti. En usko, että mies tulee sitä tekemään.
Heidän tunteensa on viha, kateus ja itsesääli. Muihin tunteisiin eivät kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstistä käy ilmi, että kysyjä on epätoivoinen, hän salaa toivoo pelimiehellä olevan tunteita häntä kohtaan. Parasta kysyjän itsensä kannalta olisi keskittyä vain miettimään mistä johtuu tuo oma säälittävä epätoivoisuus ja miehen hyväksynnän hakeminen. Mies kuulostaa sellaiselta tyypiltä, ettei hänen miettimiseen kannata hukata sekuntiakaan enempää elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen leikkinyt kissa ja hiiri -leikkiä saman (varatun) miehen kanssa nyt kymmenen vuotta. Olen itsekin varattu, joten eihän tästä suosittu kommentti tule. Haluan silti osallistua keskusteluun.
Pitkä kaveruutemme muuttui ensin flirttailuksi, melko pian vaihtelimme kuumia viestejä. Olemme antautuneet suutelemaan useita kertoja, varmaankin 50/50 kummankin aloitteesta. Viestimisessä minä olen aktiivisempi, livekontakteissa (ohimennen pyllyn puristelu, pitkät katseet ym.) taas mies tekee aloitteet.
Etenkin alkuun hän väitti meillä olevan vain seksuaalista kemiaa, ei mitään tunteita. Minä kyllä myönsin heti alkuun, että olen ihastunut. Mies ei kuulemma ihastu.
Nyt, 10 vuotta myöhemmin, vedämme edelleen toisiamme puoleemme kuin magneetit. Lopetamme välillä joko ihan julkilausutun päätöksen myötä tai muiden, isojen asioiden viedessä energiat. Silti vain pieni ele saa kipinät lentämään.
Itse olen yhä yhtä ihastunut kuin alussa. En halua enää puhua miehen kanssa tunteista, koska hän kieltäisi kaiken. Silti en voi olla ajattelematta, että pakkohan hänelläkin on olla tunteita, ei kai kukaan jaksa kymmentä vuotta leikkiä ja pelata?!
Kiitos, kun jaoit kokemuksesi ja mielenkiintoista. Minusta tuntuu, että kyllä tunteita on ja paljon pelissä jos noin kauan jatkuu. Voisi jo ajatella, että jollain tasolla vakiintunut suhde on teidänkin välillä olkoot sitten ihastusta, riippuvuutta tai mitä tahansa. Oletko koskaan lukenut karmallisista suhteista? Kaikki ei tietty usko sellaiseen, mutta se selittää paljon tällaisia magneetin lailla toisiaan vetäviä. Jotainhan siinä on, kun jatkuu vuodesta toiseen ja tuntuu, ettei oikein ilmankaan voi olla, vaikka yrittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä väliä, mitä tyyppi tuntee vai tunteeko mitään?
Kyllähän hän on varmasti ainakin imarreltu siitä, että sinä jaksat hänen jahkailuaan vuosikausia. Hän on tottunut paistattelemaan sinun huomiossasi. On luultavasti mustasukkainen sinusta, sillä kuka haluaisi luopua uskollisesta fanista vapaaehtoisesti...
Kyllä hänellä tunteita on sinua kohtaan. Kiintymystä, ainakin siihen, miten koukussa sinä olet häneen. En uskalla väittää tuota rakkaudeksi, kummankaan puolelta. Riippuvuussuhde tuo on.
Sinä olet riippuvainen, koska haluat saada vastauksia. Tyyppi on riippuvainen, koska sinä pidät häntä niin kiinnostavana, että olet tuhlannut häneen vuosia elämästäsi, mikä saa hänet kokemaan itsensä tärkeäksi.
Jomman kumman teistä pitää uskaltaa päästää toisesta irti. En usko, että mies tulee sitä tekemään.
Kiitos. Tosi hyvin kirjoitettu ja tuntuu osuvalta!
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen leikkinyt kissa ja hiiri -leikkiä saman (varatun) miehen kanssa nyt kymmenen vuotta. Olen itsekin varattu, joten eihän tästä suosittu kommentti tule. Haluan silti osallistua keskusteluun.
Pitkä kaveruutemme muuttui ensin flirttailuksi, melko pian vaihtelimme kuumia viestejä. Olemme antautuneet suutelemaan useita kertoja, varmaankin 50/50 kummankin aloitteesta. Viestimisessä minä olen aktiivisempi, livekontakteissa (ohimennen pyllyn puristelu, pitkät katseet ym.) taas mies tekee aloitteet.
Etenkin alkuun hän väitti meillä olevan vain seksuaalista kemiaa, ei mitään tunteita. Minä kyllä myönsin heti alkuun, että olen ihastunut. Mies ei kuulemma ihastu.
Nyt, 10 vuotta myöhemmin, vedämme edelleen toisiamme puoleemme kuin magneetit. Lopetamme välillä joko ihan julkilausutun päätöksen myötä tai muiden, isojen asioiden viedessä energiat. Silti vain pieni ele saa kipinät lentämään.
Itse olen yhä yhtä ihastunut kuin alussa. En halua enää puhua miehen kanssa tunteista, koska hän kieltäisi kaiken. Silti en voi olla ajattelematta, että pakkohan hänelläkin on olla tunteita, ei kai kukaan jaksa kymmentä vuotta leikkiä ja pelata?!
Sinä et omien sanojesi mukaan voi olla ajattelematta, että pakkohan hänelläkin on olla tunteita, ei kai kukaan jaksa kymmentä vuotta leikkiä ja pelata. Paino sanalla SINÄ.
Toisin sanoen sinä olet tehnyt tämän johtopäätöksen omista lähtökohdistasi eli ajattelet näin siksi, koska sinä itse (ja ehkä monet tuntemasi henkilöt) eivät jaksaisi kymmentä vuotta leikkiä ja pelata ilman minkäänlaisia tunteita.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö joku muu jaksaisi.
Maailmassa on ihmisiä, jotka todellakin jaksavat.
Harmillista, kun liian monet ihmiset sortuvat naiivisti kuvittelemaan, että kaikki ihmiset maailmassa olisivat kuin he itse ja käyttäytyisivät normin mukaisesti. Tiedoksenne, kaikki eivät ole kuten te itse, kaikki eivät käyttäydy normaalin tervejärkisen ihmisen tavoin. Täällä kulkee vapaana monenmoisia epävakaita tapauksia.
Jos se tuntuu huonolta, se on huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen leikkinyt kissa ja hiiri -leikkiä saman (varatun) miehen kanssa nyt kymmenen vuotta. Olen itsekin varattu, joten eihän tästä suosittu kommentti tule. Haluan silti osallistua keskusteluun.
Pitkä kaveruutemme muuttui ensin flirttailuksi, melko pian vaihtelimme kuumia viestejä. Olemme antautuneet suutelemaan useita kertoja, varmaankin 50/50 kummankin aloitteesta. Viestimisessä minä olen aktiivisempi, livekontakteissa (ohimennen pyllyn puristelu, pitkät katseet ym.) taas mies tekee aloitteet.
Etenkin alkuun hän väitti meillä olevan vain seksuaalista kemiaa, ei mitään tunteita. Minä kyllä myönsin heti alkuun, että olen ihastunut. Mies ei kuulemma ihastu.
Nyt, 10 vuotta myöhemmin, vedämme edelleen toisiamme puoleemme kuin magneetit. Lopetamme välillä joko ihan julkilausutun päätöksen myötä tai muiden, isojen asioiden viedessä energiat. Silti vain pieni ele saa kipinät lentämään.
Itse olen yhä yhtä ihastunut kuin alussa. En halua enää puhua miehen kanssa tunteista, koska hän kieltäisi kaiken. Silti en voi olla ajattelematta, että pakkohan hänelläkin on olla tunteita, ei kai kukaan jaksa kymmentä vuotta leikkiä ja pelata?!
Mies on ihastunut sinun ihailuusi. Narsistinen elää siitä. Ei ne tunteet sinuun itseesi kohdistu, vaikka varmasti niin toivoisitkin.
Mitä väliä, kun mies on joka tapauksessa selkeästi k***pää?