Tarttuuko vatsatautipöpö yhtä tehokkaasti kuin korona?

Noro tarttuu pisara, kosketus ja ilmatartuntana eli, jos joku oksentaa vieressä niin voit saada tartunnan aerosoli-tartuntana.

Norovirus taitaa olla vieläkin herkempi tarttumaan kuin korona. Mutta näissä korostuvat erilaiset tartuntatavat. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vatsatauteja tulee nimenomaan kosketuksen kautta paljon, eli saa pöpön jostain pinnalta käsiinsä ja sitten käsistä suuhun. Ja sitten taas korona tarttuu yleisemmin suoraan pisaratartuntana tai joskus ilman kautta, ja harvemmin pinnoilta, vaikka ei sekään mahdotonta ole.

Vierailija kirjoitti:

Norovirus taitaa olla vieläkin herkempi tarttumaan kuin korona. Mutta näissä korostuvat erilaiset tartuntatavat. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vatsatauteja tulee nimenomaan kosketuksen kautta paljon, eli saa pöpön jostain pinnalta käsiinsä ja sitten käsistä suuhun. Ja sitten taas korona tarttuu yleisemmin suoraan pisaratartuntana tai joskus ilman kautta, ja harvemmin pinnoilta, vaikka ei sekään mahdotonta ole.

Juuri tätä mietin. Norovirus tosiaan on aika hyvä tarttumaan, mutta sitä en muistanut, kun en ennen ole sitä saanut. Jos vaikka viisi ihmistä istuu kahvittelemassa ja yhdellä on sekä noro- että koronavirus, loppuryhmä varmaan saa enemmän noroa kuin koronaa.

Mikä muuten mahtaa olla tavallisen hengitystieinfektion ja koronan tarttuvuuden ero? Minä en ole onnistunut saamaan tavallista flunssaa kolmeenkymmeneen vuoteen, vaikka olen joskus ollut jatkuvastikin epidemian keskellä. Olisi kiva ajatella, että olisin yhtä vastustuskykyinen kaikille keuhkobasilleille.

Ap

Norovirus myös säilyy tartuttamiskykyisenä huomattavasti kauemmin kuin esimerkiksi koronavirus, jopa pari viikkoa (korona pari päivää). Pahin skenaario varmaan olisi, että olisi joku yhtä helposti tarttuva tauti kuin tuhkarokko, joka tartuttava jo oireettomana ja olisi erittäin vakavaoireinen.

On siis teoriassa mahdollista, että olet saanut norotartunnan esimerkiksi ruokakeräilijän  kosketeltua esimerkiksi hedelmävaa'an nappuloita, joita joku noropotilas on kosketellut, jonka jälkeen on koskenut sitä hedelmäpussia, ja olet sen vastaanottanut kotiisi ja kotona sitten jossain vaiheessa kaivellut sieltä pussista hedelmiä... Koronatartuntoja tällä tavalla ei ole todistettavasti tullut, mutta eihän murto-osaakaan korona-aikaan kertyneestä datasta ole vielä ehditty käydä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Norovirus myös säilyy tartuttamiskykyisenä huomattavasti kauemmin kuin esimerkiksi koronavirus, jopa pari viikkoa (korona pari päivää). Pahin skenaario varmaan olisi, että olisi joku yhtä helposti tarttuva tauti kuin tuhkarokko, joka tartuttava jo oireettomana ja olisi erittäin vakavaoireinen.

On siis teoriassa mahdollista, että olet saanut norotartunnan esimerkiksi ruokakeräilijän  kosketeltua esimerkiksi hedelmävaa'an nappuloita, joita joku noropotilas on kosketellut, jonka jälkeen on koskenut sitä hedelmäpussia, ja olet sen vastaanottanut kotiisi ja kotona sitten jossain vaiheessa kaivellut sieltä pussista hedelmiä... Koronatartuntoja tällä tavalla ei ole todistettavasti tullut, mutta eihän murto-osaakaan korona-aikaan kertyneestä datasta ole vielä ehditty käydä läpi.

Teoriassahan mikä tahansa on mahdollista, mutta tässä tapauksessa aistihavaintoni kertovat, että tartunta tuli saniteettitiloista. Hyvä kuitenkin kuulla, että korona ei tartu yhtä helposti kuin noro. Asiassa on nimittäin toinenkin puoli, joka ehkä kuulostaa hieman vainoharhaiselta, mutta on silti edelleen vain aivojumppaa.

Rakennuksen lämmitys väännettiin pois päältä pari viikkoa sitten, ja koneellinen ilmanvaihto kuljettaa ilmaa selvästi eri reittejä kuin ennen: nenä kertoo, milloin kylpyhuonetta pestään ja milloin eräs kuvottavan vahvahajuisia pesuaineita käyttävä henkilö on puunaamassa itseään. Nenä kertoi myös jonkun naapurin vatsataudista valittetavan pitkään ja voimakkaasti, vaikka tukin oveni niin hyvin kuin kykenin.

Mahtaako norovirus siirtyä ovenkarmien rakojen kautta puhaltavan ilmavirran mukana tartuttavissa määrin? Ja jos se siihen pystyy, pystyykö myös koronavirus? Teoriassa varmasti kyllä, mutta entä käytännössä?