Koronan sairastamisen jälkeen paluu normaalielämään -miten?
Meillä tilanne siis se, että minä ja kaksi lasta saimme tartunnat kun tapasimme sukulaisia (vaimo ja esikoinen pysyivät terveinä). Seurauksena oli laajat karanteenit päiväkodissa, koulussa ja minun työpaikallani, ja lisäksi karanteeni tuli myös toisen lapsen harrastuskavereille ja neljälle minun ystävälleni. Yhteensä siis aiheutimme melkein 100 karanteenia.
Eristyksemme loppuu ensi viikolla ja pitäisi palata normaaliin elämään. Tiedän että tällaista ei "saisi" ajatella, mutta hävettää tosi paljon mennä takaisin töihin ja viedä nuorempi päiväkotiin kun kaikki tietävät että juuri me aiheutimme karanteenit. Pelkään myös miten toisen lapsen kouluun palaaminen sujuu, kun luokalla oli jo syksyllä karanteeni ja silloin sairastunut sai kunnolla p*skaa niskaansa muilta lapsilta.
Onko täällä muita koronan sairastaneita joita on pelottanut kohdata ne ihmiset joille on aiheuttanut karanteenin? Vertaistukea kiitos!
Kommentit (28)
Opettajaan yhteys jos lasta aletaan kiusata karanteenien takia. Ei ole lapsen vika jos hänellä on todettu tartunta.
Vaihtaisin paikkakuntaa varmuuden vuoksi
Ei se nyt ainakaan lasten vika ole.
No en kyllä ole huomannut mitään tuollaista, koulussa olen töissä ja karanteenia karanteenin perään on pukannut eri luokille ja opettajille. Ei kukaan ole vihainen tai ärsyyntynyt, eikä edes muista kuka kulloisenkin karanteenin on aiheuttanut. Tälläistä tämä elämä nyt vaan on.
Eihän tuolle mitään voi. Kyllä varmaan lähes kaikki ovat tässä reilun vuoden sisään kyläilleet jossain, teillä kävi vaan huono tuuri.
Jos ei ole tullut jatkotartuntoja teidän kautta, niin ei siihen karanteeniin kukaan kuole.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole tullut jatkotartuntoja teidän kautta, niin ei siihen karanteeniin kukaan kuole.
Ei, mutta kaikenlaista muuta harmia siitä on. Nyt eristyksen aikana omalla perheelläni on ollut ongelmia ruokahuollon ja apteekkiasioiden kanssa, ja huomaan että lapsilla on pinna todella kireällä. Riitelevät monta kertaa päivässä eikä heitä kiinnosta tehdä mitään, vaan ovat jotenkin lamaantuneet. Vanhin jopa laskee tunteja siihen että karanteeni loppuu ja aikoo heti keskiviikkona puolilta öin rynnätä kaverien kanssa kauppaan koska viimeinkin voi (ja aion sen sallia).
Meillä vanhemmilla on taloushuolia, koska molemmat olemme menettäneet palkamme tältä ajalta. Kela kyllä korvaa ansionmenetykset "jossain vaiheessa" mutta siitä ei valitettavasti juuri nyt ole apua kun olisi laina ja laskut maksettavana.
Ymmärrän siis erittäin hyvin että karanteenit eivät ole mikään pikkujuttu. Toivon todella että kukaan altistamamme ei kärsi esim. perheväkivallasta tai joudu perumaan mitään tärkeää asiaa takiamme (leikkaus, hautajaisiin osallistuminen jne.).
-ap
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole tullut jatkotartuntoja teidän kautta, niin ei siihen karanteeniin kukaan kuole.
Ihan hyvin voi kuolla. Karanteenit lisäävät itsemurhariskiä.
Meidän perheellä oli korona marraskuussa ja sama juttu kun teillä että melkein sata karanteenia siitä tuli.
Osa työkavereista ei vieläkään suhtaudu minuun kuten ennen, mutta eniten surettaa se miten lapsiini suhtauduttiin. Koulukavereista osa oli ymmärtäväisiä mutta osa ei. Ja toisen lapsen luokalle tuli pian uusi karanteeni kun joku muu sairastui, ja siitähän riemu repesi kun selvisi että minun lapseni oli ainoa jota se ei koskenut (koska oli juuri sairastanut).
Molemmat lapseni ovat olleet selvästi vähän masentuneita saamansa kohtelun takia ja välillä käy (typerästi) mielessä että tältä olisi vältytty jos en olisi vienyt heitä testiin vaan käynyt siellä ainoastaan itse.
Koronastigmasta pitäisi puhua enemmän ja uskon että osa ihmisistä jättää menemästä testiin juuri siksi koska pelkäävät mitä karanteenien aiheuttamisesta voi seurata.
Minkä ikäisen lapsen aiot päästää kavereiden kanssa kauppaan keskiviikkona puolilta öin?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisen lapsen aiot päästää kavereiden kanssa kauppaan keskiviikkona puolilta öin?
12-vuotiaan. Kauppa on noin 5min kävelymatkan päässä.
-ap
Jos joku mussuttaa, niin sanot vain, että täältähän me se varmaan saatiin ja ettenpäin vietiin. Loppuu mussutus.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheellä oli korona marraskuussa ja sama juttu kun teillä että melkein sata karanteenia siitä tuli.
Osa työkavereista ei vieläkään suhtaudu minuun kuten ennen, mutta eniten surettaa se miten lapsiini suhtauduttiin. Koulukavereista osa oli ymmärtäväisiä mutta osa ei. Ja toisen lapsen luokalle tuli pian uusi karanteeni kun joku muu sairastui, ja siitähän riemu repesi kun selvisi että minun lapseni oli ainoa jota se ei koskenut (koska oli juuri sairastanut).
Molemmat lapseni ovat olleet selvästi vähän masentuneita saamansa kohtelun takia ja välillä käy (typerästi) mielessä että tältä olisi vältytty jos en olisi vienyt heitä testiin vaan käynyt siellä ainoastaan itse.
Koronastigmasta pitäisi puhua enemmän ja uskon että osa ihmisistä jättää menemästä testiin juuri siksi koska pelkäävät mitä karanteenien aiheuttamisesta voi seurata.
Saako kysyä missäpäin Suomea asutte? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä ja työyhteisösi ihan typerältä. Mä olen ollut kaksi kertaa karanteenissa, molemmat työpaikalta ja mun lapseni kolme kertaa, kaikki karanteenit koulun kautta. Ei me olla niistä oltu moksiskaan. Ikävää joo vähän, mutta eihän kukaan sille sairastumiselle mitään voi. (Jollei nyt taustalla ole jotain ihan ääliömäistä käytöstä, mutta tuskin on ollut)
Oletko aivan varma, että ne alakoulua käyvien kaverien vanhemmat päästävät omat lapsensa ulos keskellä yötä?
Elät varmaan aika erikoisessa ympäristössä jos flunssan sairastaminen kuvaamiasi tilanteita voisi aiheuttaa. Meillä molemmat pojat ja appiukko sairastivat koronan, eikä kukaan ollut karanteenissa, normaalielämää vietetty, älkää nyt tehkö siitä niin hemmetinmoista numeroa. Parempi olisi kun valtiojohto pakottaisi kaikki kerääntymään ryhmiin, joissa vähintään pari koronantartuttajaa, pääsisi pandemiasta eroon, ne kuolee kun kuolee.
Olen yläasteen opettaja Espoossa ja koulussani on ollut jo lukuisia karanteeneja. Syksyllä niihin suhtauduttiin vielä rauhallisesti ja syyllistämättä, mutta nyt olen havainnut että teinit pitävät testeissä käymistä halveksittavana ja ovat sitä mieltä että se on pelkkää huomion hakemista jolla aiheutetaan "paskaa toisille". Rinnakkaisluokalla oli jo yksi tapaus jossa oppilas oli flunssassa ja huoltaja vain ilmoitti asian Wilmaan muttei käyttänyt oppilasta testissä. Pelkäämme kollegoiden kanssa että tämä yleistyy.
Vierailija kirjoitti:
Oletko aivan varma, että ne alakoulua käyvien kaverien vanhemmat päästävät omat lapsensa ulos keskellä yötä?
Tunnen näiden kavereiden vanhemmat ja uskon että ovat antaneet luvan. Ovat aiemminkin käyneet keskellä yötä ostoksilla kun ovat yökyläilleet.
-ap
Ei pitäisi lukea tällaisia keskusteluja kun odottaa testituloksia.
Vierailija kirjoitti:
Opettajaan yhteys jos lasta aletaan kiusata karanteenien takia. Ei ole lapsen vika jos hänellä on todettu tartunta.
Jossain tapauksissa saattaa kyllä ollakin.
Kyllähän kaikki kavereilla ja kaupassa käynnit, yökyläilyt, ravintoloissa syöminen, harrastukset ja moni muu turha toiminta lisäävät tartuntariskiä huomattavasti. Omalla toiminnalla on paljonkin merkitystä. Pienempien lasten kohdalla vastuu on tietysti vanhemmilla, mitä lapsen sallitaan tehdä ja missä saa käydä.
Ja sanon vielä, että emme olleet missään juhlissa vaan sukulaisen luona käyminen oli ns. normaalia kyläilyä. Paikalla olivat sukulainen ja hänen kaksi lastaan, kahvittelimme noin tunnin ja lapset puuhailivat keskenään.
Tiedän että se oli tyhmästi tehty, mutta ei voi enää mitään.
-ap