Oletko havainnut/kokenut kiusaamista kouluissa tai työpaikoilla?
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että lasten vaikeat kotiolot ovat vaiettuja asioita.
Potentiaalisia koulukiusaajia. Voi ärsyttää muiden oppilaiden menestyminen.
Taas työpaikoilla saattaa olla nuoria esimiehiä jotka syyllistyvät kiusaamiseen.
Ikärasismi rehottaa. Jouduin vaihtamaan osastoa, kun ei huolittu "nuorisoporukkaan".
Kiusaaminen loppui kun uusi esimieheni oli viisikymppinen ammattilainen.
Kommentit (20)
Työpaikkakiusaamista. Rehtori oli aivan hirveä.
On koettu. Luottamusmies ei ollut kiinnostunut ongelmista.
Pahimmat kiusaajat lopettivat koulun kesken. Heti kun täyttivät 18 vuotta. Tuplasivat monta luokkaa.
Lainattu: "Tosta joku mies laittamaan...".
Sielun sivistystä niukasti. Ei hyvältä vaikuta. Integroituminen yhteiskuntaan epäonnistunut.
Jos peruskoulu (lukio) on ylivoimaista, niin ammattikoulupaikkoja pitäisi olla tarpeeksi. Ihan kaikille.
Muutaman kerran, sekä kokenut että nähnyt. Useammassa tapauksessa kiusaaja oli yli 50-vuotias nainen, joka kiusasi nuorempaa naista. Sellaisia "äitihahmoja" joilla oli suosikit ja inhokit, mikä ei jäänyt kenellekään epäselväksi.
Olivat jollain työn osa-alueella todella hyviä ja pääasiassa asiakkaiden suosiossa. Paitsi jos eivät halunneet hoitaa asiaa, kohtelu oli todella kylmää myös asiakkaille. Esimiehet katsoivat touhua sormien läpi, koska olivat vain kiinnostuneita tuloksista, eivätkä itsekään uskaltaneet nousta kiusaajaa vastaan. Yhden tilanteen sain kollegan puolesta loppumaan, kun kerroin, kaunistellun version, aluejohtajalle.
Omalla kohdalla tajusin koko kuvion lopulta vasta kun siirryin toiseen toimipisteeseen. Ilmankos kiusaaja välillä suorastaan kihisi, kun en ymmärtänyt kärsiä hänen piikittelystään. Minulla on kokemusta lähipiirin narsistista, ehkä vaan kytkin huomaamattani puolustusmekanismin päälle ja annoin juttujen mennä kuin vesi hanhen selästä.
Olen ollut työpaikkakiusattu. Asialle ei koskaan tehty mitään vaikka se oli kaikkien tiedossa. Puoli vuotta siitä työstä lähtemisen jälkeen olin käytännössä työkyvyttömänä, ehkä en toivu täysin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran, sekä kokenut että nähnyt. Useammassa tapauksessa kiusaaja oli yli 50-vuotias nainen, joka kiusasi nuorempaa naista. Sellaisia "äitihahmoja" joilla oli suosikit ja inhokit, mikä ei jäänyt kenellekään epäselväksi.
Olivat jollain työn osa-alueella todella hyviä ja pääasiassa asiakkaiden suosiossa. Paitsi jos eivät halunneet hoitaa asiaa, kohtelu oli todella kylmää myös asiakkaille. Esimiehet katsoivat touhua sormien läpi, koska olivat vain kiinnostuneita tuloksista, eivätkä itsekään uskaltaneet nousta kiusaajaa vastaan. Yhden tilanteen sain kollegan puolesta loppumaan, kun kerroin, kaunistellun version, aluejohtajalle.
Omalla kohdalla tajusin koko kuvion lopulta vasta kun siirryin toiseen toimipisteeseen. Ilmankos kiusaaja välillä suorastaan kihisi, kun en ymmärtänyt kärsiä hänen piikittelystään. Minulla on kokemusta lähipiirin narsistista, ehkä vaan kytkin huomaamattani puolustusmekanismin päälle ja annoin juttujen mennä kuin vesi hanhen selästä.
Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkakiusaamista olen kokenut. En päässyt porukkaan mukaan. Työkokemukseni ja koulutukseni perusteella sain vähän enemmän palkkaa. Sekös suututti muita. Alkoi systemaattinen savustaminen. Valitettiin esimiehille, että en osaa sitä taikka tätä. Työsuhteeni päättyi.
Tämä. Itse olen todella hiljainen enkä siis päässyt porukoihin.
Jälkeen ajatellen olin todella tyhmä että edes hakeuduin ko paikkaan töihin. Tai yleisesti ko alalle. Jätin tavallaan vielä sen mulle sopivan työn ja lähdin tavoittelemaan uraa.
Miten saamme kaikki nuoret integroitua yhteiskuntaan ? Jokainen kykynsä mukaan.
Suuri merkitys on vanhemmilla/huoltajilla. Juuri heidät pitää velvoittaa yhteistyöhön !
Koulussamme oli pari hauskaa tapausta.
Historian opettajaa syytettiin liian porvarillisesta opetuksesta.
Ruotsin kielen opettaja pääsi mielisairaalasta ja jatkoi opetusta, sairaana.
Valtori malliesimerkki tästä. Johtohan se meillä vain "tekee ja suorittaa", eli valehtelee omat saavutuksensa ja kuittaa "tulospalkkiot" sikäli kuin kahvitauoiltaan ehtii.
Olen ollut selvittämässä vakavaa työpaikkakiusaamistapausta linjajohtajana. Kiusaaja yli 50v nainen, kiusasi pitkäaikaisesti n.30v naista, joka oli hänen esimiehensä. Olen itse näiden molempien joku esi-esi-esimies. Kiusaajaan kohdistettiin järeitä kurinpitotoimia.
Jouduin ehkä 4-5 vuotta työpaikkakiusaamisen kohteeksi, kun siirryin uuteen tiimiin. Tiimissä oli ennestään 30-40-v. mies ja nainen jotka ottivat minut kiusaamisen kohteeksi. He jakoivat minulle ikävimmät työtehtävät, sopivat keskenään loma-ajat minun toivettani kysymättä niin että jouduin ottamaan ne viikot mitkä jäi jäljelle heiltä. Lisäksi he naureskelivat minulle ja näin kerran sattumalta, miten he haukkuivat minua työpaikan chatissa. Onneksi pääsin pian vaihtamaan tiimiä ja tuntui siltä kuin olisin päässyt taivaaseen. Minun jälkeeni tiimiin tuli seuraava henkilö ja hänkin joutui näiden tyyppien hampaisiin. Nykyään tuota tiimiä ei onneksi ole enää olemassakaan.
Kouluissa kiusaamiseen ei puututa! Työpaikoilla vieläkin vähemmän, koska työpaikka on vaarassa.
Minut savustettiin ulos, koska sain neuvoteltua vähän isomman palkan. Siitä eivät työkaverit pitäneet. Pyysin esimiestä pudottamaan palkkaani muiden kollegojen tasolle. Ei onnistunut valtion hommissa.
Potkittiin pois työmaalta muiden duunarien toimesta. Siihen on monta konstia.
25-vuotias teekkari oli esimiehenä. Itse olin silloin 45-vuotias ammattilainen. Teekkari ei ollut rekrytointitilaisuudessa. Olisi jo silloin voinut sanoa, ettei huoli minua osastolleen.
Koko työaika oli yhtä h***iä.
Yksi työkaveri kiusaa niin, että "pitää heikoimpien puolta". Käytännössä vähättelee ja kohtelee alentuvasti, ja väittää että muut ei pärjää ollenkaan työssään ilman apua ja tukea. Estää ihmisiä perehtymästä ja kiukuttelee aina jos ei saa päättää asioista. Etäältä vaikuttaa empaattiselta ihmiseltä, ja lähempää tarkasteltuna ihan k*sipää.
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaveri kiusaa niin, että "pitää heikoimpien puolta". Käytännössä vähättelee ja kohtelee alentuvasti, ja väittää että muut ei pärjää ollenkaan työssään ilman apua ja tukea. Estää ihmisiä perehtymästä ja kiukuttelee aina jos ei saa päättää asioista. Etäältä vaikuttaa empaattiselta ihmiseltä, ja lähempää tarkasteltuna ihan k*sipää.
On tuttua.
Työpaikkakiusaamista olen kokenut. En päässyt porukkaan mukaan. Työkokemukseni ja koulutukseni perusteella sain vähän enemmän palkkaa. Sekös suututti muita. Alkoi systemaattinen savustaminen. Valitettiin esimiehille, että en osaa sitä taikka tätä. Työsuhteeni päättyi.