Miksi opiskelussa tulee aina vastaan kyllästyminen?
Aina kun olen jonkun aikaa, muutaman kuukauden yleensä, opiskellut jotain aihetta tai ainetta tulee vastaan se, että ihan täysin kyllästyn koko aiheeseen. Aiemmin olen ollut innoissani oppimassa lisää, ehkä joskus niinkin, että menee yli ja kohta kiinnostus aiheeseen loppuu kuin seinään.
Sanomattakin on selvää, että tämä vaikeuttaa kaikkea työtä ja opiskelua. Tärkeimpiin ihmissuhteisiin ei tule niin kyllästyttyä tai erääseen harrastukseen.
Muuten kiinnistuksen kohde voi olla mitä vain kielestä jonnekin ruoanlaittoon ja jossain vaiheessa tulee se ahdistus kun ei jaksa yhtään panostaa. Mitä ihmettä tämä on ja mitä tälle voi tehdä?
Miten jotkut opiskelevat vaikka yliopistossa kiitettävästi jotain aihepiiriä kahlaten homman läpi aina tutkintoon asti? Olen ihminen joka helposti innostuu asioista ja yhtä helposti kyllästyy.
Kommentit (7)
Näin omalla kohdalla epäilen syyksi, että taustalla on diagnosoimaton adhd / asperger tai sitten yksinkertaisesti olen yrittänyt pakottaa itseäni opiskelemaan vääriä aloja / asioita.
Vierailija kirjoitti:
Näin omalla kohdalla epäilen syyksi, että taustalla on diagnosoimaton adhd / asperger tai sitten yksinkertaisesti olen yrittänyt pakottaa itseäni opiskelemaan vääriä aloja / asioita.
Vähän samansuuntaista epäilen itselläni. Tai sitten olen niin vaihtelunhaluinen, että pitää välillä vaihtaa kiinnostuksenkohteesta toiseen ja takaisin ja niitä pitää olla useampi kerralla. Isot tendenssit kyllä säilyvät pitkällä aikavälillä. Ap
Sama juttu.
Todella ärsyttävää kun uskoo itsekin innostuneena, että jaksan opetella ja panostaa opiskeluun. Hommaan kalliita kirjoja, materiaaleja jne. Sitten kyllästyttääkin.
Minulla on nytkin aloitettuna kymmeniä kirjoja jotka eivät varsinaisesti liity opiskeluun mutta sama kuvio niissäkin.
Myöskin töissä olen erittäin motivoitunut ja innostunut alkuun mutta sitten kun olen oppinut tarpeeksi, saan kehuja ja hommat rullaa niin tuntuu puulta koko homma.
Sama asunnoissa, painonpudotus yms...
Mikään ei oikein ota onnistuakseen tai kyllä onnistuu mutta sitten jo kyllästyttää ja pakko saada vaihetelua. Elämänsä sabotointia tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu.
Todella ärsyttävää kun uskoo itsekin innostuneena, että jaksan opetella ja panostaa opiskeluun. Hommaan kalliita kirjoja, materiaaleja jne. Sitten kyllästyttääkin.Minulla on nytkin aloitettuna kymmeniä kirjoja jotka eivät varsinaisesti liity opiskeluun mutta sama kuvio niissäkin.
Myöskin töissä olen erittäin motivoitunut ja innostunut alkuun mutta sitten kun olen oppinut tarpeeksi, saan kehuja ja hommat rullaa niin tuntuu puulta koko homma.
Sama asunnoissa, painonpudotus yms...
Mikään ei oikein ota onnistuakseen tai kyllä onnistuu mutta sitten jo kyllästyttää ja pakko saada vaihetelua. Elämänsä sabotointia tämä on.
Ei tämä mielestäni sabotointia ole. Ajattelen toisaalta niin, että kun kiinnostus asioihin on projektiluontoista niin silloin kertyy paljon pinnallista ymmärrystä eri aihealueista ja esim. luovassa kirjoittamisessa tätä kaikkea on helppo yhdistellä. Syntyy uusia yhteyksiä asioiden välille kun kaikkea tutkii monipuolisesti. En tiedä tuleeko siitä ikinä työelämässä mitään. Yhden harrastukseni parissa kyllä.
Minulla on myös ollut samaa, että hankkiudun jollekin kalliille kurssille ja sitten kyllästyttääkin. Myös kunnon tutkintojen kanssa on käynyt näin. Olen päättänyt ensin rauhassa tutkia kiinnostaako joku juttu alkeita enemmän ja näyttää olevan todella hankalaa tämän luonteenpiirteen kanssa siitä huolimatta. Ennen koronaa pärjäsin vaihtelemalla välillä töitä, mutta nyt ei ole oikein mitään tarjolla. Ap
Opiskelusta voi tehdä hauskaa, esim. Opiskelu ja samalla telkkarin/radion seuraaminen, kuntopyörällä polkeminen ja samalla opiskelu, opiskelu bussissa/junassa yms, opiskelu kirjastossa tai kahvilassa.
Jos opiskelu on aiemmin sujunut, niin mikään adhd ei ole silloin kyseessä. Kannattaa tarkistaa rauta-arvot, ferritiini ja muut vitamiini arvot, myös kilpirauhasen vajaatoiminta...
?