KOIRAN kasvattajan kanssa yhteydenpito

Meille tehtiin kahdet oharit.

Odoteltiin yhteydenottoa, kun oli sovittu jo että yks pennuista on meille.

No ei sitte ollutkaan.

Että silleen.

Ensin kasvattaja yritti selitellä, mutta puhui itsensä pussiin, olikin myynyt meille luvatun pennun kaverilleen.

Eikä edes ole mikään huippusuosittu rotu kyseessä.

Tsemppiä kovasti pennun hankintaan, monet kasvattajat on käyttäytyneet tosi asiattomasti ostajaehdokkaita kohtaan.

Onneksi lopulta löytyi fiksu kasvattaja ja söpö pentu meillä.

Ei todellakaan ole helppoa, kasvattajat on kai jotenkin seonneet tästä tilanteesta kun on paljon kysyntää.

Kasvattaja ei tiedä etukäteen montako pentua tulee. Lisäksi voi olla että ostajilla on erityistoiveita (vaikka pennun sukupuoli, aktiivisuustaso, luonne, soveltuvuus erilaisiin tehtäviin tms). Kasvattaja yrittä näitä sumplia ja varmistaa että jokainen pentu menee sopivimpaan mahdolliseen kotiin. Lisäksi pikkupentujen hoitaminen on alussa työlästä.

Voi olla että näistä syistä kasvattaja ei pidä aluksi niin paljon yhteyttä. Ymmärrän tosi hyvin että ostajat haluaisivat tietoa ja ihania pentukuvia vaikka joka päivä. Toivottavasti saatte pian lisätietoja!

Laita kysymys vaikka vapun jälkeen, että milloin pääsee katsomaan. Ei se siitä suutu.

Järkevän aktiivinen kannattaa olla. Jos kasvattaja tekee oharit, olkaa iloisia että pääsette eroon ja etsikää uusi kasvattaja.

Minusta kohtelias tapa kysyä olisi, että tuleeko tästä pentueesta jo teille ajateltu koira? Painostaminen ei auta. Uhkailu ei auta. Tuo aika on kamalaa. Itse kävin sen joskus läpi, olin odottamassa pentua ja eka pentue oli niin pieni että ne meni muille. Masensi, mutta kannatti odottaa. Saatiin sitten muutama kuukausi myöhemmin hyvä pentu!

Ja tällaisena aikana kukaan kasvattaja ei uskalla tiedottaa pentueista laajasti kun sitten soi puhelin yötä päivää.

Ei välttämättä ole kyse ohareista. Itse en ainakaan lupaa kenellekään mitään. Teen vain jonkinlaisen alustavan listan ostajaehdokkaista toiveineen. Koskaan ei voi olla varma mitä sieltä koirasta syntyy. Ainahan sitä toivoisi, että syntyy saman verran pentuja kuin on tarjolla olevia koteja ja että pentujen sukupuolijakaumakin olisi kaikille mieluinen. Mutta niinkin on käynyt, että yhdeksästä pennusta vain yksi jäi henkiin vieroituspäivään mennessä. Aina on se palapeli edessä, että pitää saada soviteltua yhteen pennut ja uudet kodit niin että kaikki saavat mahdollisimman sopivimman parin.

Haiskahtaa vähän siltä että olet varasijoilla. Useinmiten heti pentujen syntymän jälkeen ilmoitellaan varausjonossa oleville että kenelle niitä pentuja riittää ja kenelle ei.

Rohkeasti vaan kysymään että saatteko pennun ja koska niitä voisi tulla katsomaan.

Orivedellä asui yksi ohareiden tekijä.

Onko pennuista varausmaksu? Kysyisin kerran että saatteko tästä pentueesta pennun ja millä tiedoilla varausmaksu maksetaan. Siis vain jos kyseessä on tunnettu kasvattaja eikä mikään huijari.

Vierailija kirjoitti:

Onko pennuista varausmaksu? Kysyisin kerran että saatteko tästä pentueesta pennun ja millä tiedoilla varausmaksu maksetaan. Siis vain jos kyseessä on tunnettu kasvattaja eikä mikään huijari.

Oikein hyvät kasvattajat joilla on vara muuttaa mieltään milloin vaan ei edes ota varausmaksua 😂

Mullekin teki kasvattaja oharit, tästä aikaa jo.  Oltiin sovittu pennusta haluamastani yhdistelmästä ennen syntymää kun ei vielä tiedetty tuleeko oikeaa sukupuolta tai muilta ominaisuuksilta haluamaani. Pennut syntyi ja yhteen tietenkin ihastuin jo ekoista kuvista. Kasvattaja lupaili, kävin katsomassa pentuja jne. Kului aikaa ja kasvattaja alkoi olla selvästi kiusaantunut aina kun soittelin. Ei siis siksi, että olisi päivittäin soitellut ;D Luovutusikä tuli ja meni, kasvattaja ei ollut pariin viikkoon vastannut puheluihin tai  sähköpostiin (ei ollut somea vielä tuolloin). Kun luovutusikä oli mennyt suostui lopulta vastaamaan ja oli kuulemma mennyt se "mun" pentu hänen kaverille. Oli osoittautunut pentueen lupaavimmaksi ja halusi pitää lähipiirissä. Kuulemma vuoden kuluttua olisi toinen pentue eri yhdistelmästä ja voisin siitä saada pennun.  Sovittiin että palataan asiaan kun hän on astuttanut nartun. Eipä ollut aikomustakaan ottaa tältä kasvattajalta ensimmäistäkään pentua. Löytyi sitten toinen kasvattaja jonka kanssa yhteistyö oli hedelmällisempää ja meillä oli koira alle 6kk tuosta pettymyksestä.

Sinänsä hauska yksityiskohta, oharit tehnyt kasvattaja yritti useamman vuoden ajan tyrkyttää pentua. Jos tilanne olisi ollut toinen olisin varmaan ottanut häneltä pennun, nyt vaan oli jäänyt paskanmaku suuhun enkä halunnut olla missään tekemisissä. Kaiken huippu oli, kun aikanaan kyseli mun urosta tälle samalle nartulle , josta koko juttu lähti. KAs kun ei just siihen sopinut astutushommat XD Pari muuta narttua kyllä käväs kylässä.

Myöhemmin olen kaikki koirat ostanut ulkomailta. Suomalaiset kasvattajat kusee omiin muroihinsa tekemällä väkisin pennun ostamisesta hankalaa. Toki pentua voi joutua odottamaan mikä on oikeastaan hyväkin asia. Mutta jotenkin suhtautuminen on sellasta, että yksikään ostajaehdokas ei ole riittävän hyvä/osaava/yms. Näin on moni mullekin kertonut, etenkin ekaa koiraansa hankkivat on ihmeissään. Ei ihme, että pentutehtaaat ja jobbarit rikastuu : (  Oman kokemuksen mukaan yleensä esimerkiksi ruotsalaisilla kasvattajilla on jossain määrin enemmän tolkun suhtautuminen ostajiin. 

Vierailija kirjoitti:

Mullekin teki kasvattaja oharit, tästä aikaa jo.  Oltiin sovittu pennusta haluamastani yhdistelmästä ennen syntymää kun ei vielä tiedetty tuleeko oikeaa sukupuolta tai muilta ominaisuuksilta haluamaani. Pennut syntyi ja yhteen tietenkin ihastuin jo ekoista kuvista. Kasvattaja lupaili, kävin katsomassa pentuja jne. Kului aikaa ja kasvattaja alkoi olla selvästi kiusaantunut aina kun soittelin. Ei siis siksi, että olisi päivittäin soitellut ;D Luovutusikä tuli ja meni, kasvattaja ei ollut pariin viikkoon vastannut puheluihin tai  sähköpostiin (ei ollut somea vielä tuolloin). Kun luovutusikä oli mennyt suostui lopulta vastaamaan ja oli kuulemma mennyt se "mun" pentu hänen kaverille. Oli osoittautunut pentueen lupaavimmaksi ja halusi pitää lähipiirissä. Kuulemma vuoden kuluttua olisi toinen pentue eri yhdistelmästä ja voisin siitä saada pennun.  Sovittiin että palataan asiaan kun hän on astuttanut nartun. Eipä ollut aikomustakaan ottaa tältä kasvattajalta ensimmäistäkään pentua. Löytyi sitten toinen kasvattaja jonka kanssa yhteistyö oli hedelmällisempää ja meillä oli koira alle 6kk tuosta pettymyksestä.

Sinänsä hauska yksityiskohta, oharit tehnyt kasvattaja yritti useamman vuoden ajan tyrkyttää pentua. Jos tilanne olisi ollut toinen olisin varmaan ottanut häneltä pennun, nyt vaan oli jäänyt paskanmaku suuhun enkä halunnut olla missään tekemisissä. Kaiken huippu oli, kun aikanaan kyseli mun urosta tälle samalle nartulle , josta koko juttu lähti. KAs kun ei just siihen sopinut astutushommat XD Pari muuta narttua kyllä käväs kylässä.

Myöhemmin olen kaikki koirat ostanut ulkomailta. Suomalaiset kasvattajat kusee omiin muroihinsa tekemällä väkisin pennun ostamisesta hankalaa. Toki pentua voi joutua odottamaan mikä on oikeastaan hyväkin asia. Mutta jotenkin suhtautuminen on sellasta, että yksikään ostajaehdokas ei ole riittävän hyvä/osaava/yms. Näin on moni mullekin kertonut, etenkin ekaa koiraansa hankkivat on ihmeissään. Ei ihme, että pentutehtaaat ja jobbarit rikastuu : (  Oman kokemuksen mukaan yleensä esimerkiksi ruotsalaisilla kasvattajilla on jossain määrin enemmän tolkun suhtautuminen ostajiin. 

Se piti vielä sanoa, että minusta on ihan ok haluta pitää joku pentu itsellä tai sjoituksessa. Pitäisi vaan olla sen verran selkärankaa , että sanoo pennusta kiinostuneelle suoraan. Eikä kuseta ja vedät viikkokaupalla. 

Minun kasvattamia pentuja saa tulla katsomaan, kun pennut ovat noin 5vko ikäisiä. Arvostan jotain yhteydenpitoa ennen sitä, mutta ei ole jatkuvasti aikaa lähetellä kuvia ja vastailla viesteihin.

Olisi ok esim kysyä "milloin pentuja sopisi tulla katsomaan, mikä ois sinulle sopiva aika? Meiltä olisi tulossa minä, vaimo ja 7v tyttö, sopiiko se?". Ja jossain vaiheessa ihan ok kysyä "mitä sinne kuuluu, onko kaikki mennyt kivasti?", mutta en hirveän pitkiä pätkiä näihin vastaile, lyhyesti mielelläni olen yhteydessä.

Sitten kun pennut on sen 5vko niin saa tulla käymään ja jutellaan kaikki läpi. Tapaaminen kestää yleensä 30min-2h riippuen paljonko ostajalla on kysyttävää yms.

No voihan ne kriittiset ajat olla että emo kuoli synnytykseen ja ei vielä tiedä selviääkö ipanat.

Kysy ihan suoraan.

"Hei, pennut näyttää ihanilta kuvissa ja meidän perhe täällä kovasti miettii onko joku näistä pennuista tulossa meille? Jos on, niin milloin sinulle sopisi että tullaan käymään juttelemaan asiasta ja katsomaan pentuja".

90-luvun alussa soiteltiin kasvattajalle, jonka koiralle oli pennut just syntymässä. Syntyivät keskiviikkona ja lauantaina oltiin jo tervetulleita käymään. Sitten käytiinkin kerran viikossa ja viimeisellä viikolla ennen luovutusta kolme kertaa. Kasvattaja oli mukava ja touhusi omia hommiaan. Ei siis mitään seuranpitoa ollut. Luovutuksen jälkeen ei kyllä mitään yhteydenpitoa ollut lukuun ottamatta muutamia näyttelyjä missä nähtiin. Jälkeen päin kuulin hänen sanoneen jollekin, että kyllä ne varmaan hyvän huolen siitä koirasta pitävät, kun niin usein kävivät sitä katsomassa (jos itse olisin kasvattaja, niin en kyllä tuohon luottaisi). En tiedä kuinka paljon kasvattajat yleensä yhteyttä pitävät, joten vertailupohjaa ei ole. Muidenkin koirieni kasvattajat eivät kyllä ole mitään yhteyttä pitäneet.

Olettaisi kyllä, että kun elävän olennon jollekin myy, niin haluaisi jollain tasolla tutustua, jotta jonkinlaisen kuvan saa siitä minkälaiseen kotiin on pentua luovuttamassa.

Kiitos kaikille asiallisista kommenteista! Uskallan nyt näiden perusteella kysyä suoraan, mikä on tilanne :) En tiennyt, olenko liian kärsimätön, jos alan nyt jo kysellä perään :) Ymmärrän toki, että pienten pentujen kanssa voi tulla vielä iläviäkin yllätyksiä, mutta en haluaisi ihan turhaan odotella viikkokaupalla.

AP

Pentuja pääsee yleensä katsomaan 4-5 viikon iästä eteenpäin. Ihan hyvin voit kysyä, voiko tulla ja missä vaiheessa.

Täältä löytyi hyvä keskustelu, miksi siis aloittaisin uutta. Meille kävi niin että kasvattaja haastatteli meidät puhelimitse, lupasi pennun. Viikkojen ajan pidettiin WhatsAppilla yhteyttä. Maksoimme varausmaksun ja viisi päivää ennen sovittua luovutusta alkoi tulla hyökkääviä viestejä, miten pentu pitää olla maksettuna ennen luovutusta. Korona-aikana meille ei annettu mahdollisuutta käydä pentua katsomassa.

No, maksoin pennun kokonaan näkemättä sitä. Kun luovutukseen oli kaksi päivää, minulla ei vieläkään ollut osoitetta. Pennun omistaja tuli lankoja pitkin, huusi, solvasi, löi luurin korvaan. Yritin soittaa takaisin, ei vastannut.

"Pentu ei tule teille". Kysyin perusteluja, hän yritti löytää syytä meistä. Emmehän olleet edes tavanneet kasvotusten.

Sain rahat takaisin mutta ihmettelen myyjän toimintaa. Olisin halunnut tietää todellisen syyn, miksi kaksi päivää ennen luovutusta hän riehuu ja peruu kaupat.

Myöhemmin selvisi, että tyyppi tehtailee pentuja pimeästi, ei maksa veroja.

Arvelen, että pentu (tyttö) jäi pentutehtailua varten.

Mutta miettikää mikä sinisilmä olin! Haluan kirjoituksellani varoittaa muita, että kannattaa etsiä luotettava kasvattaja, jolta koiran ostaa.

Kasvattajana haluan rauhoittaa ensimmäiset viikot mutta kerään ostajaehdokkaiden tiedot talteen. Kun pennuilla riittävästi ikää aloitan tapaamiset siinä järjestyksessä kun potentiaaliset ostajaehdokkaat ovat ilmoittaneet itsestään.