Verenpurkauma istukan alla kohdussa -pelottaa!
Hei, tässä illan lopuksi ajattelin purkaa sydäntäni, jotta saisin unta. Pelottaa niin, että hyvin tähän asti edennyt raskaus päättyy nyt ja ihan elinkepoiseksi todettu vauveli menehtyy.
Mulla on siis kohdussa istukan alla seinämässä iso (n. 4x6cm) verenpurkauma, joka vuotaa. Välillä on tullut enemmän verta ja välillä vähemmän mutta kuitenkin kokoajan vuotaa. Ultrassa ravaan viikon välein ja aina tulos on sama: emme voi kuin odottaa. Olen nyt rv18 ja tämä todettiin rv14. Lääkärit koettavat valaa minuun uskoa mutta samaan hengenvetoon ovat sanoneet, että km-riski on huomattava ja voimme vain toivoa, että purkauma asettuu eikä keskenmenoa tule.
Onko kenelläkään ollut vastaavaa? Osaako kukaan kertoa omasta kokemuksestaan? Pelottaa vaan kun tunnen jo liikkeetkin selvästi ja tiedän, että jos elimistöni nyt pettää minut, menetän ihan elävän vauvan.
T Johanna rv18
Kommentit (3)
mutta tiedän menetyksen pelon tunteen. Voimia odotukseen ja toivottavasti kaikki menee hyvin.
Multa kiellettiin myös yhdynnät mutta sanottiin, että muuten voi elää ihan normaalia elämää. No, olen ollut aikas väsynyt ihan koo raskauden ajan ja lepäänkin kyllä aikas paljon päivittäin.
Meillä on kaksi lasta jo ja niiden kanssa on tosiaan pakko touhuta. Mutta onneksi kumpikin nukkuu vielä päiväunet ja saan minäkin levätä.
Mulla on ollut aiemmissakin raskauksissa hematoomia mutta ne ovat olleet ihan pieniä eivätkä istukan lähelläkään ja vuotaneet pari päivää. Eli ihan eri luokkaa kuin tämä. Tämän syntyä ei kukaan osaa selittää mutta siellä se pirulainen nyt on ja voi vitsit että se stressaa ja pelottaa.
Ihana kuulla, että sinulla kaikki meni hyvin! Niin minäkin haluan uskoa ja olen kiitollinen jokaisesta päivästä jonka tämä raskaus jatkuu. Jos vaikka syntyisikin vähän ennenaikaisena, se ei haittaa jos vaan päästään edes kohtuullisen hyville viikoille. Kuopuksemme syntyi syystä tai toisesta rv35+6 ja oli ihan valmis tähän maailmaan. Toivon siis, että tämä jatkuisi edes sinne päin...
Kiitos siis ja voimia pikkuisen kanssa!!
ap
Mulla oli aika samanlainen tilanne viimeisimmässä raskaudessani. Mulle tosin se hematooma syntyi iskusta alavatsaan, ja vuoti jostain muualta kuin istukasta. Mä olin silloin sen synnyttyä pari päivää sairaalassakin, ja sen jälkeen pari viikkoa vuodelevossa. Mulla se hematooma oli kanssa synnyttyään iso, jotain 9x6cm, eikä se poistunut koko raskauden aikana, (vaikka lääkärit kerta toisensa jälkeen väittivät, että kyllä se kohta häipyy) ja se tuli ulos synnytyksessä istukan kanssa.
Miten sinulla, onko sinua neuvottu lepäämään? Jos ei, niin tee se omatoimisesti! Älä tee mitään ylimääräistä ja raskasta (okei, helpommin sanottu kuin tehty, itsellänikin on kaksi vanhempaa lasta, ja lepääminen tuntui välillä vitsiltä). Samoin multa ainakin kiellettiin yhdynnät, uiminen jne.
Se mikä tossa on sekä positiivista että negatiivista, on se, että se hematooma ei vauvaan vaikuta, ellei tule keskenmenoa. Eli sinänsä ei tarvitse pohtia miten vauva sen hematooman takia voi, mutta toki se odottaminen ja viikkojen kerryttäminen on raastavaa.
Mulla itselläni se hematooma vuoti parisen kuukautta, ennen kuin asettui, ja loppuraskaudesta ei vuotanut enää ollenkaan.
Ja tuo meidän hematooman kanssa kasvanut vauva on nyt 6 viikkoinen ihana pieni poika. Hematoomasta tai sen aiheuttamasta stressistä tai jostain ihan muusta johtuen tuo lapsi syntyi kyllä hieman ennenaikaisena, mutta kaikin tavoin valmiina ja pirteänä.
Toivottavasti sullakin menee kaikki hyvin! Voimia matkaan!