Mikä fyysisesti kevyt työ heikkolahjaiselle?

Minulla on takana tutkinto ravintola-alalta ja työkokemusta alalta on kertynyt viisi vuotta. Pitkään olen pähkäillyt toista ammattia, ja mielessä kävi pitkän aikaa kasvatus- ja ohjausala kunnes piti todeta, että annetaan olla, koska en pysty keskustelemaan useiden ihmisten kanssa, vaan parhaiten pystyn keskustelemaan yhden tai muutaman ihmisen kanssa. Tämä viitannee ilmeisesti Aspergerin oireyhtymään, jota aion käydä selvittämässä.

On niin tuntunut kurjalta, kun ei mistään tahdo helposti kiinnostua ja on vaikeaa yrittää, kun koko elämäni ajan olen saanut kuulla, kuinka siinä ja siinä tarvitaan matematiikkaa, joka oli mukautettu aine peruskoulussa. Muut aineet selvisin arvosanoin 6-8 ilman mukautuksia. Mainitsen nyt ainakin historian olleen 7, yhteiskuntaopin sekä äidinkielen olleen 8. Kaiken lisäksi olin kylän vihatuin, joten ei ihme, miksi pelkäsin mennä ihmisten ilmoille ja erityisesti kouluun meneminen pelotti, koska minulla ei ollut hyvää mainetta, joka syntyi ihan tyhjästä. Kärsin vieläkin epävarmasta luonteesta, jonka takia on vaikeaa kiinnostua mistään ja mieluimmin valitsen helpoimman tien eli laiskottelen.

Työpaikka on kuitenkin sellainen, jossa viihdyn parhaiten ja pärjään ok toisin kuin koulussa, enkä ole kokenut töissä syrjintää. Koen olleeni paljon hyväksytympi töissä. Töissä olen saanut kehuja reippaudesta, ahkeruudesta ja tunnollisuudesta, vaikka käteni voi vapista kiireessä erikoiskahveja tehdessä, koska pelkään helposti mokaavani. Minulla on kyllä tietoa, että miten ne tehdään, mutta ajattelen helposti, että ne pitää tehdä sekunneissa.

Olen pitänyt yhtenä vaihtoehtona itseni työllistämistä omaan yritykseen, ja tämän otin eilen puheenaiheeksi kaupungin kuntakokeilussa työskennelleen oma valmentajan kanssa kunnes hän kysyi, että mikä käsiäni, joista mainitsin, vaivaa, jos niitä pitää ravistella kynällä kirjoittamisen väsyttäessä niitä. Rehellisesti kerroin sen olevan reumaa, josta on oikeasti diagnoosi. Siinä sitten omavalmentaja kysyi, että miten jaksan tehdä ravintola-alan töitä tai sitä haaveilemaani kahvilatyötä. Siinähän se pulma onkin, että tuleeko selkä ja erioten kädet enää kestämään, vaikka olen suunnitellut omasta yrityksestä "esteettömän", jossa en kanna raskaita tarjottimia pöytiin, koska muuten käteni vapisee. Kiinnostukseni alaa kohtaan on ollut kapeaa johtuen juurikin siitä fyysisestä raskaudesta, koska en pienikokoisena kykene kantamaan kolmea lautasta, mutta eipä tätä ymmärretty joskus harjoittelussa aikanaan, kun ihmeteltiin, että enkä pysty kolmatta pitämään kädessäni. Ne oli niitä hetkiä, jolloin olisin voinut vaatia pienestä koosta vapautuksen ja pitää sitä vammaisuuden kaltaisena tilana.

Sanokaahan minua viisaammat, että mikä ammattikoulutus olisi fyysisesti kevyttä eikä vaatisi älyä. Minulla kun ei sitäkään ole fyysisen voiman lisäksi. Haluan oikeasti olla osana yhteiskuntaa, enkä kuluttaa yhteiskunnan verovaroja. Haluan saada säännöllistä kuukausipalkkaa. En halua työkyvyttömyyseläkeläiseksi. Minulle jo riittä, olen kiusaamisen takia saanut "heikon" leiman, jota en halua entisestään vahvistaa. Minulle töissä käyminen kuin harrastuksesta, jossa viihdyn parhaiten kuin kotona tai koulussa. Olen töissä ihan eri ihminen kuin kotona. Töissä olen jotenkin puuhakkaampi, kun taas kotona tulee se laiskempi puoli esiin.