Miksei työttömät muuta töiden perässä muualle?

Itsekkin muuttanut ja monesti.Kerran jopa etelästä ivaloon.Kuka nyt kotoaan lähtee? tarvitsee lähteä?kyllä täällä etelässä tekijöitä riittää.Miten lie muualla,tekijä /,työ ei vaan kohtaa.Omapaikkakuntakin työllistää..Jos omistusasunto olisi jossain en kampeis mihkää,etätyö voi talon ostaa mistä tahaan suomesta.Etätyö voisi tulla jäädäkseen..

Ainoastaan isoihin yrityksiin kannattaa mennä ja muuttaa. Pienet yritykset on aina riski kun saattaa tulla potkut jos naama ei miellytä.

Olen miettinyt muuttamista, mutta ihan muista syistä. Maisemanvaihdos olisi muutenkin tervetullutta.

Minulle on tälläkin palstalla sanottu, että kyllä opettajille riittää töitä pikkupaikkakunnilla ja minäkin ihan varmasti pääsisin töihin, jos vain muuttaisin pois Helsingistä, jossa olen asunut viitisenkymmentä vuotta.

Viransijaisuudet ovat määräaikaisia ja koeaika arveluttava muuttuja. Olin aikoinani kuusi vuotta pätkävirassa, joka oli kuulemma eläkevirka, mutta "muodollisesti uusiutui" vuosittain. Sitten eräänä päivänä pomo pyysi luokseen ja sanoi, että virka lopetetaan, mutta saisin tehdä samoja töitä edelleen freelance-pohjalta niin paljon kuin vain haluaisin. Oppilaitos halusi ehdottomasti pitää minut kokopäivätöissä, mutta itselleen huomattavasti edullisemmin ehdoin. En siis luota vähääkään edes siihen, mitä paperilla lukee, koska työntekijästä pääsee eroon käden käänteessä.

Muuttaminen jonnekin kauas kotoa olisi käytännössä muuttamista lopullisesti. Käytännössä en pääsisi enää takaisin kotiin. Olen kaiken lisäksi tosi huono hankkimaan tuttavia, joten olisin uudella paikkakunnalla arestissa, ja elämäni pyörisi vain sen epävarman työpaikan ympärillä. Jos jossain päin Suomea on istuttava lottoamassa työpaikan saamisesta, on paras istua pääkaupunkiseudulla, jossa suurin osa töistäkin on.

Perheellisenä aika hankalaa, kun mies töissä ja lapset koulussa nykyisellä asuinpaikkakunnalla. Pitäisikö jättää perhe`?

Trolli on ahkerana heti aamusta kadehtimassa työttömiä. Onko aamuoluet jo juotu?

Ei se epävarmojen työpaikkojen perässä ympäriinsä sinkoilu vaan mitään auta eikä muuta. Hullun hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Trolli on ahkerana heti aamusta kadehtimassa työttömiä. Onko aamuoluet jo juotu?

Etköhän se trolli ole sinä, joka vastailee näihin alentuvasti lukematta edes aloitusta. 

Sirutus kirjoitti:

Itsekkin muuttanut ja monesti.Kerran jopa etelästä ivaloon.Kuka nyt kotoaan lähtee? tarvitsee lähteä?kyllä täällä etelässä tekijöitä riittää.Miten lie muualla,tekijä /,työ ei vaan kohtaa.Omapaikkakuntakin työllistää..Jos omistusasunto olisi jossain en kampeis mihkää,etätyö voi talon ostaa mistä tahaan suomesta.Etätyö voisi tulla jäädäkseen..

Aika usein esim IT-firmatkin edellyttävät että työt tehdään sillä paikkakunnalla missä muutkin tekevät että "remote work from other location not possible". Etätöitä voi siis tehdä jos se sopii työtehtäviin, mutta sellaisia töitä ei rajattomasti ole. 

Mulla on sellainen tilanne, että koulutusta vastaavaa työtä ei löydy omalta alueelta (yritetty on) , muualta Suomesta kyllä. Tykkään kuitenkin kodistamme, täällä on sosiaaliset verkostot ja lapsella 10v ihana luokka, huiput kaverit ja kiva ope, joten olen hakeutunut muihin töihin ja olen tyytyväinen näin, vaikkei tämä mitään unelmaduunia olekaan.

Selitys se on tuokin miksi työt ei maistu. On totta että koeajan lopussa kynnys potkuille, tai siis työsopimuksen purkuun, on aika matala, minun työpaikkanikin heitti pari tyyppiä ulos koeajan päättyessä koska nämä eivät istuneet tiimiin. Mutta jos osoittaa koeajalla olevansa hyvä työntekijä, eli tsemppaa tuon puoli vuotta tosissaan, niin saa lähes varmasti jäädä.

Jos ap kirjoittaa totta ja on tullut kahdeksi heitetyksi ulos koeajalla, toisella kerralla vieläpä heti alkuunsa, niin kannattaa myös miettiä omaa työpanostaan. Olisiko siinä ehkä kehittämisen varaa?

Meillä lapset oireilivat jatkuvista muutoista, ja heidän koulunkäyntinsä meni sekaisin. Alunperin hyviä numeroita saaneen arvosanat tippuivat, ja nyt ei enää riitä keskiarvo lukioon. Tämä johtui siitä, että muutoissa usein meni kielivalinnat uusiksi, eri kouluissa käsiteltiin asioita eri järjestyksessä, jne. Lapsille oli rankkaa kun kaverisuhteet katkesivat aina vuoden välein. Itseäni taas alkoi väsyttää se, että piti aina olla muuttamassa jonkun pätkätyön takia. Koti oli aina keskeneräisen oloinen, kun suunnilleen heti kun oli saanut sen laitettua valmiiksi, piti taas jonkun pienipalkkaisen pätkän tai koeajan takia muuttaa.

Joten meillä ainakin jatkuvat työn perässä muutot sotkivat lasten lapsuuden ja koulunkäynnin, sekä uuvuttivat itseni. Nyt olen itse sairaslomalla, isompi lapsista terapiassa. Ei ollut tämän arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Selitys se on tuokin miksi työt ei maistu. On totta että koeajan lopussa kynnys potkuille, tai siis työsopimuksen purkuun, on aika matala, minun työpaikkanikin heitti pari tyyppiä ulos koeajan päättyessä koska nämä eivät istuneet tiimiin. Mutta jos osoittaa koeajalla olevansa hyvä työntekijä, eli tsemppaa tuon puoli vuotta tosissaan, niin saa lähes varmasti jäädä.

Jos ap kirjoittaa totta ja on tullut kahdeksi heitetyksi ulos koeajalla, toisella kerralla vieläpä heti alkuunsa, niin kannattaa myös miettiä omaa työpanostaan. Olisiko siinä ehkä kehittämisen varaa?

Tarkoitat siis sitä, että jos ei ole hyvä vaan vaikka ihan keskinkertainen työntekijä, ei kannata ainakaan lähteä muille paikkakunnille töihin.

Me muutettiin 600km päähän, mies sai vakityön. Minä vaan sitten työttömänä, kun en voi tehdä iltavuoroja, koska tukiverkosto siellä 600km päässä. Että ojasta allikkoon?

Pitää olla työn lisäksi muutakin jos muuttaa. Opiskelupaikka esimerkiksi työn ohessa.