Rehellisesti mikä on pahin asia vanhemmuudessa?
Kommentit (14)
Ei mikään, kun on hyvin kasvatettu lapsi.
Muut ihmiset. Lasta on hirveän vaikea kasvattaa, kun joku tulee lapsen edessä neuvomaan. Ja yleensä vielä aivan käsittämättömistä asioist.
Huoli on ehdottomasti pahin. Alkaa positiivisesta raskaustestistä eikä lopu.
Olen aina saatavilla, eikä aikaa itselle ole.
En ole kovin kauaa vielä ollut vanhempi kun lapsi on vasta 1v 3kk, mutta ehdottomasti pahinta on ollut unen puute. Lapsi herännyt aina tunnin välein joka yö ja tämä unenpuute saa minut tosi masentuneeksi ja kaikki tuntuu ihan mustalta.
Jatkuva muiden tarpeiden huomioiminen. Koko ajan pitää olla askel edellä ja ennakoida, spontaanius katoaa. Jos ei ennakoi, pienten lasten kanssa syntyy kaaos.
Se pelko, että omalle lapselle tapahtuu jotain pahaa. Suojeluvietti pamahti päälle heti lapsen syntymän jälkeen. Sama tapahtui kyllä lapsen isälle myös. Ajan kanssa huolen kanssa oppii elämään, mutta huoli ei lopu.
Se, ettei voi vaihtaa miestä hetken mielijohteesta. Ei voi pettääkään koskaan (tietenkään en jäisi kiinni) koska jos kuitenkin jäisi kiinni niin se olisi sitten siinä. Mutta en kyllä tiedä kehen vaihtaisinkaan kun kuitenkin tahdon tämän miehen pitää. Niin, että eipä niitä vaihtoehtoja olisi oikein lapsettomanakaan, ehkä mies suostuisi avaamaan suhdetta silloin helpommin. Toisaalta, suhteemme on intiimi ja hyvä, taistelen manioita vastaan ja toistaiseksi hyvällä menestyksellä.
Tietokonepelit, netflix, youtube ja kaikki puhelimeen liittyvä. Heroiinin addiktoivuus ja kiinnostusta noihin ei muuksi muuteta. Järkyttävää seurata.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen äitinä sanoisin, että se, että huoli on ikuinen. Onneksi sitä ei tiedä etukäteen.
Kyllä mä ainakin tiesin...
Aikuisen äitinä sanoisin, että se, että huoli on ikuinen. Onneksi sitä ei tiedä etukäteen.