Ootteko ihastuneet koskaan muutoin kuin seksuaalisesti?
Kommentit (26)
En mä oo varmaan seksuaalisesti ihastunut kuin pari kertaa, muutoin kyllä paljonkin.
Kyllä. Olen nainen ja ihastun kuvatulla tavalla poikatyttö-tyylisiin naisiin. Seksiä en kumminkaan heidän kanssaan haluaisi harrastaa.
Kyllä, jos nainen on kaunis mutta lihava.
En.
Ihastuminen on väärä sana kavereista puhumiseen. Voin myös arvostaa tiettyjä ihmisten luonteenpiireitä ja jopa kunnioittaa esim. työelämässä jonkun ihmisen osaamista, mutta jos ihastun, siihen liittyy aina jollain tapaa seksuaalisuus myös niiden tavoittamattomien haavekuvien suhteen.
Eri ihmisiin kyllä ja ihan vain jos on ihana ihminen. En seksuaalisesti vaan se toinen ihminen on jollain tapaa sellainen jonka kanssa tulee toimeen ja on samalla aaltopituudella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos nainen on kaunis mutta lihava.
Syystä jotta? Ihmiskunta on pitänyt lihavia naisia seksin ja hedelmällisyyden symboleina kivikaudelta lähtien, mutta vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana se ei yhtäkkiä enää miehiä sytytäkään? Ehkä sun testotasot on laskeneet liian alhaisiksi kaiken soijansyönnin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos nainen on kaunis mutta lihava.
Syystä jotta? Ihmiskunta on pitänyt lihavia naisia seksin ja hedelmällisyyden symboleina kivikaudelta lähtien, mutta vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana se ei yhtäkkiä enää miehiä sytytäkään? Ehkä sun testotasot on laskeneet liian alhaisiksi kaiken soijansyönnin takia.
Kyllä huvittaa nää butthurt-naiset tällä palstalla.
En kuvailisi sitä ihastumiseksi..tai no, miksipä ei.
Ihastuin vahvasti työkaveriini. Hän on aivan loistava tyyppi (nainen), todella avoin ja reipashenkinen, kiinnostunut samanlaisista asioista kuin itse olen. Hän on juuri sellainen nainen, jonka kanssa haluaisin elää päivästä toiseen, asua yhdessä samassa mummonmökissä ja laitella yhdessä puutarhaa, tehdä kaikkea mielenkiintoista. Vaeltaa. Veneillä. Retkeillä. Kasvattaa koiria. Kiivetä puuhun ja katsella järvelle.
Mutta tähän mielenkiintoiseen yhdessä tekemiseen ei kyllä varmasti missään olosuhteissa kuuluisi seksuaalisuus tai intiimi läheisyys.
Täydellisessä maailmassa haluaisin mielelläni olla hänen miehensä ja elämänkumppaninsa, mutta en haluaisi olla hänen kanssaan millään tavalla tekemisissä intiimisti tai romanttisesti. Seksuaalisen läheisyyden hakisin muualta.
Olen ihastunut ei-seksuaalisesti erääseen naiseen. Todella ihana persoona, hellyyttävä, naisellinen jne. Voisi sanoa, että kaikin puolin hyvin varteenotettava kumppani. Kaunis ja viehättäväkin, mutta en vain tuntenut seksuaalista vetoa. En siis minkäänlaista ja en osaa sanoa, että miksi. Tuo nainen oli selvästi ihastunut minuun ja monet heittivät vitsiäkin, että me oltaisiin täydellinen pari. Monella mittarilla mitattuna varmasti oltaisiin oltukin ja jopa rakkaustarina (jos sellainen olisi) olisi ollut kuin sadusta: maalta tullut tyttö ihastuu kaupungin poikaan opiskelujen alussa, kun tapasivat "väärässä paikassa" fuksiaisten alkaessa. Totuus vain on se, että ainoastaan tyttö ihastui sillä tasolla... minä ihastuin kyllä tyyppiin, persoonaan, ulkonäköönkin, mutten tuntenut seksuaalista vetovoimaa tätä kohtaan. Hankala selittää. Sen vain tuntee jos tuollainen osuu kohdalle. Nyt ollaan kavereita ja toivottavasti kavereina pysytäänkin. Tuolle toiselle osapuolelle se ei selvästi ole aina helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen nainen ja ihastun kuvatulla tavalla poikatyttö-tyylisiin naisiin. Seksiä en kumminkaan heidän kanssaan haluaisi harrastaa.
Mulla tää sama. Tyssäisi koko homma mun osalta siihen seksiin, sillä naisen alakerta on sen verran ällö etten vaan pystyisi koskemaan.
Tietenkin. Ei se seksuaalisuus ole mikään ykkösjuttu. Ihastun aina älyllisiin miehiin.
Tietenkin seksi on tärkeää, mutta ei sillä pelkällä seksuaalisella kemialla pitkälle pötkitä, jos henkiset kemiat ovat yhtä kaukauna toisistaan, kuin länsi ja itä.
Vierailija kirjoitti:
Totuus vain on se, että ainoastaan tyttö ihastui sillä tasolla... minä ihastuin kyllä tyyppiin, persoonaan, ulkonäköönkin, mutten tuntenut seksuaalista vetovoimaa tätä kohtaan. Hankala selittää. Sen vain tuntee jos tuollainen osuu kohdalle. Nyt ollaan kavereita ja toivottavasti kavereina pysytäänkin. Tuolle toiselle osapuolelle se ei selvästi ole aina helppoa.
Itsekästä toivoa ikuista kaveruutta ihmiseltä, joka on sinuun ihastunut. Toivottavasti hän löytää kohta jonkun toisen ja unohtaa sinut ikiajoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen nainen ja ihastun kuvatulla tavalla poikatyttö-tyylisiin naisiin. Seksiä en kumminkaan heidän kanssaan haluaisi harrastaa.
Mulla tää sama. Tyssäisi koko homma mun osalta siihen seksiin, sillä naisen alakerta on sen verran ällö etten vaan pystyisi koskemaan.
Onko sun omakin alakerta mielestäsi ällö?
Jotenkin näitä vastauksia lukiessa tuntuu siltä, etteivät miehet ole tietoisia siitä, että rakastuessa testotasot miehellä puolittuvat ja seksuaalinen mielenkiinto rakkauden kohdetta kohtaan vähenee. Tämä on kuitenkin vain vaihe prosessissa, mitä seuraa ns. kanivaihe eli se, ettei rakkauden kohteesta saa tarpeeksi. Olisi todella ikävää, jos monelta mieheltä olisi elämänsä rakkaus livennyt käsistä vain sen tähden, ettei näitä asioita opeteta koulussa.
Vierailija kirjoitti:
En.
Ihastuminen on väärä sana kavereista puhumiseen. Voin myös arvostaa tiettyjä ihmisten luonteenpiireitä ja jopa kunnioittaa esim. työelämässä jonkun ihmisen osaamista, mutta jos ihastun, siihen liittyy aina jollain tapaa seksuaalisuus myös niiden tavoittamattomien haavekuvien suhteen.
Miksi sitä sitten kutsutaan, jos toisen seurassa on aina äärimmäisen mukavaa ja ollaan todella samalla aaltopituudella, huumorintaju kohtaa, odottaa aina näkemistä, oikeastaan joka päivä, kun ei näe. Mutta seksuaalisia himoja ei häntä kohtaan ole. Lisäksi ihastun tällä tavoin aina vain naisiin ja olen heteronainen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen nainen ja ihastun kuvatulla tavalla poikatyttö-tyylisiin naisiin. Seksiä en kumminkaan heidän kanssaan haluaisi harrastaa.
Sama. Olen kyllä ihastunut myös eri tavalla, haluten myös seksiä, on riippunut ihmisestä, ja ehkä elämäntilanteesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En.
Ihastuminen on väärä sana kavereista puhumiseen. Voin myös arvostaa tiettyjä ihmisten luonteenpiireitä ja jopa kunnioittaa esim. työelämässä jonkun ihmisen osaamista, mutta jos ihastun, siihen liittyy aina jollain tapaa seksuaalisuus myös niiden tavoittamattomien haavekuvien suhteen.
Miksi sitä sitten kutsutaan, jos toisen seurassa on aina äärimmäisen mukavaa ja ollaan todella samalla aaltopituudella, huumorintaju kohtaa, odottaa aina näkemistä, oikeastaan joka päivä, kun ei näe. Mutta seksuaalisia himoja ei häntä kohtaan ole. Lisäksi ihastun tällä tavoin aina vain naisiin ja olen heteronainen.
No, olisi varmaan pitänyt muistaa lisätä tuohon ensimmäiseen lauseeseen "omalla kohdallani". Minä viihdyn hyvin ystävieni seurassa ja ajatukset osuvat hyvin yhteen. Puolenkin vuoden tauon jälkeen juttu jatkuu, kun taukoa ei olisi koskaan ollut. Tästä huolimatta ei meidän suhteessamme ole ihastumista läsnä vaan ystävyyttä, arvostusta ja halua auttaa ja tukea kaveria jos sille on tarvetta.
Ihailen kyllä ihmisten luonteita, mutta en pidä sitä ihastumisena. Kemiaa voi olla myös kaverusten kesken.