Missä on elämän ilo?

Masennus. Mene puhumaan tunteistasi lääkärille, saat apua.

Eipähän siinä mitä jos et emännästäsi saa mitään iloa, niin vapauta hänet muiden iloksi.

Eipä sitä oo koskaan ollutkaan ja se vähäinenkin vihdoin hiipuu pois kokonaan. 32 v

Turha yritys mun kohdalla, elämä. Parempi poistua takavasemmalle. Jos en voi elää miten haluan, ainakin voin kuolla niin

Sama tilanne. Kaikki kunnossa mutta mieli maassa. Mikään ei tunnu miltään.

Vierailija kirjoitti:

Masennus. Mene puhumaan tunteistasi lääkärille, saat apua.

Varasin ajan pari viikkoa takaperin. Ensi maanantaina olisi aika.

Vierailija kirjoitti:

Eipähän siinä mitä jos et emännästäsi saa mitään iloa, niin vapauta hänet muiden iloksi.

Kunnon parisuhde ABC siinä sinulla. Huomaa, että olet vain joku nolla paska kun voit naisista puhua tuollaista sontaa. Sinunlaiset sosiaalipummi voisi mennä vaan narunjatkoksi.

Emäntä tukee minua vaikka en nyt pysty tuottamaankaan parasta "iloa" hänelle. Hän on ainut syy kun jaksan vielä jatkaa.

Rahan ansaintaan ja kulutukseen perustuva elämäntapa ei tuota onnea. Mammonan tavoittelu, henkisten arvojen korvautuminen materiaalisilla arvoilla ja oman ajan myyminen rahasta ovat länsimaisen ihmisen henkisen tyhjyyden taustalla. Se, että tätä ei ymmärretä on suurin tragediamme. Mielekäs fyysinen työ, kiireetön elämänrytmi, ihmissuhteet, havuntuoksu ja linnunlaulu, niille sopisi onnensa rakentaa vaan eipä moinen tässä tehokkuuden läpitunkemasssa yhteiskunnassa juurikaan voi onnistua.

Itselläni oli samaa. Olin aina ollut tunnollinen, velvollisuudet hoidin aina ajallaan vaikka olisi ollut mikä tilanne ja ne pyörivät mielessä myös vapaalla. Sitten havahduin burn outiin. Työt veks ja tunteet palasivat pikkuhiljaa. Sen jälkeen jouduin opettelemaan stressittömämpää tapaa suhtautua työntekoon ja tuntimääräkin pienempi. Omaa hyvinvointia on pitänyt opetella arvostamaan, se on tärkeämpää velvollisuudet.

Älä ohjaa itseäsi niin jyrkällä tavalla. Järkeä saa käyttää mutta ihminen ei ole järkiolento luonteeltaan.

Vierailija kirjoitti:

Rahan ansaintaan ja kulutukseen perustuva elämäntapa ei tuota onnea. Mammonan tavoittelu, henkisten arvojen korvautuminen materiaalisilla arvoilla ja oman ajan myyminen rahasta ovat länsimaisen ihmisen henkisen tyhjyyden taustalla. Se, että tätä ei ymmärretä on suurin tragediamme. Mielekäs fyysinen työ, kiireetön elämänrytmi, ihmissuhteet, havuntuoksu ja linnunlaulu, niille sopisi onnensa rakentaa vaan eipä moinen tässä tehokkuuden läpitunkemasssa yhteiskunnassa juurikaan voi onnistua.

Tämä on hyvä vastaus. Olen samas firmas ollut nyt yli 4v ja vastuu on kasvanut huomattavasti. Samoin työnkuvio. Edustan yli 150+ henkilöä ja vapaa-ajallakin mietin työasioita. Nuorempana oli innostusta ja aikaa käydä kalassa, veneilemässä, mökkeilemässä, kodalla tai vaikka hölkällä metsässä ja sitä odotti. Nykyään kalasteleen lähtökin tuntuu jo työltä.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli samaa. Olin aina ollut tunnollinen, velvollisuudet hoidin aina ajallaan vaikka olisi ollut mikä tilanne ja ne pyörivät mielessä myös vapaalla. Sitten havahduin burn outiin. Työt veks ja tunteet palasivat pikkuhiljaa. Sen jälkeen jouduin opettelemaan stressittömämpää tapaa suhtautua työntekoon ja tuntimääräkin pienempi. Omaa hyvinvointia on pitänyt opetella arvostamaan, se on tärkeämpää velvollisuudet.

Velvollisuus on se mikä pitää hoitaa ja oppinut hoitamaan kunnolla. En voi töitä lopettaa, koska olen luottoasemassa(pääluottamusmies). Hoidan muiden(150+ etua). Ravintoloilla yms. menee nyt huonosti näin korono aikana, mutta meillä tuotannossa teollisuussektorilla ei ikinä ole mennyt näin hyvin. Keskimääräinen tuntimäärä viikolle on noin 60

Vierailija kirjoitti:

Älä ohjaa itseäsi niin jyrkällä tavalla. Järkeä saa käyttää mutta ihminen ei ole järkiolento luonteeltaan.

Ihminen ei todellakaan ole järkevä olento. Pakollinen tarve vain suoriutua ja tulla hyvästytyksi, mutta epäonnistumisen häpeä painottaa jaksamaan ja tekemään parhaansa. Tällä hetkellä jos voisin palata alkuaikoihin töissä niin palaisisin. On muutama muukin personal aihe mikä lopulta ajo näin reunalle. 

Luottohenkilö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipähän siinä mitä jos et emännästäsi saa mitään iloa, niin vapauta hänet muiden iloksi.

Kunnon parisuhde ABC siinä sinulla. Huomaa, että olet vain joku nolla paska kun voit naisista puhua tuollaista sontaa. Sinunlaiset sosiaalipummi voisi mennä vaan narunjatkoksi.

Emäntä tukee minua vaikka en nyt pysty tuottamaankaan parasta "iloa" hänelle. Hän on ainut syy kun jaksan vielä jatkaa.

Wau ap, kuulostat varsin sydämelliseltä ja tasapainoiselta ihmiseltä. Todellista aviomies ja iskämateriaalia :D

Lainaamassasi viestissä sanottiin, että sinä et saa iloa hänestä, eikä että emäntäsi ei saa iloa sinusta.. Mutta viestisi perusteella se voi toki olla mahdollista, että ei saa :p

Luottohenkilö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli samaa. Olin aina ollut tunnollinen, velvollisuudet hoidin aina ajallaan vaikka olisi ollut mikä tilanne ja ne pyörivät mielessä myös vapaalla. Sitten havahduin burn outiin. Työt veks ja tunteet palasivat pikkuhiljaa. Sen jälkeen jouduin opettelemaan stressittömämpää tapaa suhtautua työntekoon ja tuntimääräkin pienempi. Omaa hyvinvointia on pitänyt opetella arvostamaan, se on tärkeämpää velvollisuudet.

Velvollisuus on se mikä pitää hoitaa ja oppinut hoitamaan kunnolla. En voi töitä lopettaa, koska olen luottoasemassa(pääluottamusmies). Hoidan muiden(150+ etua). Ravintoloilla yms. menee nyt huonosti näin korono aikana, mutta meillä tuotannossa teollisuussektorilla ei ikinä ole mennyt näin hyvin. Keskimääräinen tuntimäärä viikolle on noin 60

Sinun pitää nyt todeta, että pääluottamusmiehen tehtävä ei sovi sinulle. Se on oikeasti rankkaa sellaiselle, joka kuormittuu tehtävästä liikaa tai väärällä tavalla. Ei ole vain yksi kerta kun pääluottamusmies on lopulta ryypännyt perheensä, työnsä ja asuntonsa...

Mistä saat tai olet saanut ylipäätään sitä elämäniloa?

Helposti tulee elettyä jonkun toisen odotusten mukaan tai ajatellen, että ”näin tulee tehdä”.

Oletko itse todella halunnut niitä asioita, mitä olet valinnut esim. työn tai asuinpaikan jne suhteen?

Laiminlyötkö ehkä itseäsi jonkun asian suhteen tai tukahdutatko jonkin tärkeän osa-alueen itsessäsi?

Itse näen että esim. alakulo tai masennus on ysein viesti jostakin, yrittää kertoa ihmiselle jotain, haluaa että pysähdyt ja pohdit jotakin kysymystä, ehkä teet muutoksia..(toki on vaikeita tilanteita ja kokemuksia joiden yli ei pääse vain elämänmuutoksilla, eikä ole yleispäteviä neuvoja kenellekään)

Se voi olla uupumus, burnout tai kylmä ilmasto. Onko se ala sinun juttusi. Pitäisikö ottaa ajoissa lomaa ja miettiä sitten uutta kipinää. Entä yrittäjyys myöhemmin jossa voit vaikuttaa työsi sisältöön enemmän, sellainen kevytversio. Jos työ vie kaiken aikasi, et ehdikään miettiä muuta iloa tai harrasteita, pitäisikö olla enemmän omaa aikaa /lepoa. Entä viekö kumppanisi kanssa vietetty aika energiaa, pääsetkö omaan rauhaan. Entä ravintoaineet, proteiini ja aivoja palauttava musiikki. Alkoholi ja kofeiini kannattaa jättää, etsiä tasapainoa

Up

Vierailija kirjoitti:

Luottohenkilö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipähän siinä mitä jos et emännästäsi saa mitään iloa, niin vapauta hänet muiden iloksi.

Kunnon parisuhde ABC siinä sinulla. Huomaa, että olet vain joku nolla paska kun voit naisista puhua tuollaista sontaa. Sinunlaiset sosiaalipummi voisi mennä vaan narunjatkoksi.

Emäntä tukee minua vaikka en nyt pysty tuottamaankaan parasta "iloa" hänelle. Hän on ainut syy kun jaksan vielä jatkaa.

Wau ap, kuulostat varsin sydämelliseltä ja tasapainoiselta ihmiseltä. Todellista aviomies ja iskämateriaalia :D

Lainaamassasi viestissä sanottiin, että sinä et saa iloa hänestä, eikä että emäntäsi ei saa iloa sinusta.. Mutta viestisi perusteella se voi toki olla mahdollista, että ei saa :p

Tiedostan tämän ja pelkään pahinta. Saisikin tarkoitusta elämään. Kyllä me olemme keskusteltu asiasta ja toivottavasti saan loogisen polun ensi maanantaina.

Tsempit ap:lle!

Hakeudu juttelemaan työterveyslääkärin kanssa näistä tuntemuksista.  Saat sitä kautta keskustelu ja/tai lääkinnällistä apua.  Luottamusmiehenä olet turvatummassa asemassa, niin voinet neuvotella säällisestä lähtöpaketista, jos haluat hypätä oravanpyörästä.