Pienten lasten omakotitalossa asuvat äidit, miten ehditte kaiken??

Joka asunnossa täytyy tehdä samat siivoushommat.

Olen asunut lasteni kanssa omakotitlaossa ja mulla oli hoidossa muitakin lapsia.

Ei mulla ne hommat mitenkään ihmeellisempiä ollut kuin rivarissa ja kerrostalossa samassa asemassa olevilla.

Kun se jälkikasvu otetaan tavallaan siihen tekemiseen mukaan pääsääntöisesti. Harvemmin mitään pääsee itsekseen tekemään ja touhuamaan, mutta onhan päivissä aikaa moneen puuhaan.

Samat hommat on rivitalossakin. Vaihdellen, mutta kyllähän kaikkea tuota tulee tehtyä.

Mulla ei ole miestä tässä. Teen sen mitä ehdin ja milloin ehdin. Vaativa asiantuntijatyö vie oman aikansa eli paljon aikaa. Välillä pihatyöt joutuu odottamaan. Lapsista on jo apua, alakoululaisia ovat.

Sillä aikaa kun lapset leikkii. Varsinkin puutarhatyöt, maalaukset, kunnostukset ym pihatyöt on oikein mukavaa puuhaa samalla kun pitää silmällä ulkona leikkiviä lapsia. Jos talossa on liikaa siivoamista, voi palkata siivoojan. Eikä sekään ole niin vaarallista jos ikkunat on pari vuotta pesemättä.. pesee niistä huoneista missä eniten ollaan.

En ehdikään. Meillä käy siivooja kaksi kertaa kuussa pitämässä jonkinlaista siivoa yllä. Toki itse pitää sitä varten järjestellä. Siivoojalta olen tilannut myös ikkunan pesun keväisin, ja joulun alla hän pesee saunan.

Minusta on ihan ymmärrettävä kysymys, miten omakotitaloasuminen sujuu. Omakotitalossa on paljon sellaista hoidettavaa ja muistettavaa, jota ei kerrostalossa tarvitse miettiä. Myönnän suoraan, että kerrostaloasuminen sopisi omille voimilleni paremmin, mutta asumme sukuni vanhaa taloa, jolla on valtava tunnearvo sekä omalle perheelle että monelle muulle. Tuntuu, että juuri noita ap:n mainitsemia erityisempiä hommia on kosolti enemmän kuin aikoinaan kerrostalokämpässä. Vaikkapa niitä ikkunoita oli meillä aikoinaan kaksiossa kolme isoa, kun nyt niitä on 21, suurin osa kolmi- tai useampiruutuisia. Kerrostalossa laittelin jonain sunnuntaina pari parvekelaatikollista kukkia ja sitten oli nättiä - täällä omakotitalossa piha- ja puutarhahommissa saisi viettää koko kesän, jos haluaa, että on edes kohtuullisen näköistä. Pelkästään hedelmä- ja marjasadon käsittely on useamman viikonlopun urakka. Toki monien uudiskohteiden omistajalla ei tällaisia hommia ole, mutta vähänkin vanhempien talojen pihoissa usein on ainakin omenapuita ja viinimarjaa. Tämäkään ei ole mikään kartano tai kantatila, mutta tuottavia omenapuita on 8 ja viinimarjapensaita 10. Lisäksi kirsikkaa, luumua ja karviaista. Ei viitsisi mätänemäänkään jättää.

Että joo. Ap, vastaus on siis todellakin, etten ehdi. Haravointia ja muita pihahommia toki voi jo 3-4-vuotiaiden ja pienempienkin kanssa tehdä, ja esim. meidän 4-vuotias on jo pitkään innokkaasti kantanut polttopuita ja osallistunut istutushommiin. Kuluneen vuoden aikana meillä on remontoitu, ja se on vienyt kaikki voimani. Oletan, että tilanne hiukan helpottuu, kun lapsilla on enemmän ikää. Siihen saakka täytyy vaan kestää kaaosta.

Kaikkea ei ole pakko tehdä. Esim. ikkunan pesuväliä voi aivan huoletta pidentää. Pesee sitten kun ehtii.

Vierailija kirjoitti:

Joka asunnossa täytyy tehdä samat siivoushommat.

Olen asunut lasteni kanssa omakotitlaossa ja mulla oli hoidossa muitakin lapsia.

Ei mulla ne hommat mitenkään ihmeellisempiä ollut kuin rivarissa ja kerrostalossa samassa asemassa olevilla.

Siivoushommat on samat joo, mutta pihatyöt on vähän eri luokkaa, kun vertaa jotain rivitalon pientä pihaa omaan vähän reilun hehtaarin kokoiseen tonttiin. Rivitalossa ulkoisista kunnostushommista taitaa taloyhtiö vastata, omakotitalossa ei auta kuin olla itse asialla.

Mielenkiintoinen kysymys. Omaa kokemusta ei ole mutta aloin muistella miten omat vanhempani pyörittivät tuota kuviota aikoinaan 90-luvulla. Ensinnäkin meillä lapsilla oli hyvä isä joka hoiti yksin (tai lasten kanssa) kaikki ulkotyöt, kauppareissut ja vauva-aikana myös ikkunanpesun kaltaiset isommat siivoustyöt. Toiseksi siitä lähtien kun nuorin lapsista oli ehkä 2-3 v, vanhemmat saattoivat vain sanoa että nyt me hoidamme tällaisen asian ja te pysytte pois tieltä, ja niin me pysyimmekin. Kolmanneksi varmaan auttoi, ettei kumpikaan vanhemmistani selvästikään suhtautunut kotitöihin millään suurella vastenmielisyydellä. Neljänneksi - ja tämä on ehkä tärkein - vanhemmillani ei ollut mitään erityisiä harrastuksia. Vapaita hetkiä kyllä oli ja ne kuluivat telkkaria katsellen, kävelyillä, puhelimessa jne, mutta mitään tavoitteellisia harrastuksia ei tuon ajan vanhemmilla useinkaan onneksi ollut. Olisi varmaan ollut kaikille osapuolille raskasta, jos arjen ohessa olisi pitänyt kalenterit kourassa ja hampaat irvessä pyörittää minuuttiaikataululla jotain perhe-elämästä erillistä "omaa elämää".

Kiva lukea rehellistäkin puhetta omakotiasumisesta. Usein kun perustelee omaa kerrostaloasumistaan mukavuudenhalulla, sanotaan että ei se sen työläämpää ole omakotitalossakaan ja pihatkin hoituu kuulemma ihan itsestään eikä mitään tarvitse koskaan korjailla.

Olen kotiäiti joten hyvin ehtii. Kotitöiden lisäksi teen puutarhatöitä sekä hoidan hevostallin.

Upp!

Nyt hoitovapaalla ollessa ehtii mainiosti tehdä kaiken. Töissä ollessa piti jaotella tehtäviä eri päiville tärkeysjärjestyksen mukaan. Lapset puuhailee omiaan ja auttelee välillä. Lapsia meillä on 4 pientä.

Teen usein aamukahvia juodessa ihan paperille sen päivän to do listan. Päivittäisiä kotitöitä en merkitse listaan. Joskus jää joku homma tekemättä, mutta ehtii sitä sit toisena päivänä.

Pienen lasten omakotitalo?

En aina ehdikään. Onneksi lähipiirini koostuu ihmisistä joilla ei ole tapana arvostella ja myös samanlaisista äideistä, jotka priorisoivat asioita perheen ja itsensä hyvinvoinnin mukaan. 

Sitten taas toisinaan mies ottaa lapset matkaansa ja lähtee esim. vanhemmilleen ( tosin ei näin korona-aikana ole onnistunut) ja silloin ehtii kaikkia rästihommia. Meillä on todettu, että emme ehdi aina siivota kaikkea, mutta sitten taas ehdimme tekemään ne asiat lasten kanssa mitä haluamme. Toisissa perheissä voi olla ihan toisenlainen mentaliteetti ja jokainen toimii mikä omalle perheelle on parhaaksi.

Omakotitalossa voi tehdä asioita vaikka yöllä, kun ei häiritse naapureita kuten rivi- tai kerrostalossa. Aloitan maanantait tekemällä siivousrästit pois heti aamulla. Herään viiden aikoihin, keitän kahvit ja siivoan noin klo seitsemään. Sitten aamupalat koululaisille ja koululaisten herätys. Siitä ne sitten lähtee aikanaan kouluun. Minä aloitan lounaan ja päivällisen valmistelut, hoidan pienten lasten aamiaiset, siivoan aamiaiset ja aamiaistiskit pois.

Lähdetään ulos. Joko puistoon, asioille tai jos kotipihassa on töitä niin sitten pienet leikkialueelle tai mukaan puutarhatöihin.

Sisälle lounaalle, yleistä puuhailua, päiväunet. Päiväunien aikana teen kotihommia, jos on, muuten otan aikaa itselleni.

Koululaiset tulee koulusta klo12.30-16 välisenä aikana, syövät välipalaa, tekevät läksyt, hoitavat osansa kotitöistä.

Pienet heräilee päiväunilta, välipalaa, puuhailua sisällä, lähdetään ulos, sama kuvio kuin aamupäivän ulkoilussa.

Päivällistä klo 17-18 välillä kunhan valmistuu. Sitten on taas aikaa milloin millekin kotityölle, pihatyölle tai ihan vaan olemiselle.

Iltapalaa, iltapesuja, nukkumaan.

Nyt on kaikki lapset ulkona, mies puhuu puhelimessa, mulla omaa aikaa. Tiskit vielä tuolla odottaa, päivällinen pitäisi siivota pois, vispipuuro odottaa vatkaamista, cookiet pitäisi laittaa pelleiltä pois, huomisen kasvikset pitäisi esivalmistella, pyykit laittaa koneesta kuivaajaan. Puolen tunnin homma.

En ole niin tarkka, että kaiken pitää olla tiptop. Jos pitää yhtäkkiä valita, imuroinko vai lähdenkö ratsastamaan, niin lähden ratsastamaan.

Meillä käy siivooja pari kertaa kuussa enkä välitä kovinkaan paljon pihasta tai puhtaista ikkunoista. Kamalaa ehkä jonkun mielestä, mutta näin on. En saa mitään iloa puutarhanhoidosta tai kaappien siivoamisesta. Teen niitä siksi harvoin, vasta silloin kuin on pakko tai tulee motivaatio. Sama ikkunoiden kanssa. Onhan ne nytkin likaiset, mutta pesen ne sitten pikkuhiljaa joskus. En stressaa asiasta.

Sopisin paljon paremmin kerrostaloon, koska olen niin laiska ja epäkätevä, mutta onhan omakotitalossa omat hyvätkin puolensa.

Viikkosiivooja. Ikkunat pesee osittain ammattilainen parin kuukauden välein. Remppahommat tekee ammattilaiset. Meillä ei ole turvaverkkoja joten kaikesta on maksettava ulkopuolisille.

Olen tällä hetkellä kotitoimistossa joten pesen pyykit ja teen pikaimuroinnit päivän aikana. Monia asioita teen lapsen leikkiessä. Esimerkiksi pesen kylppärin toiseen kertaan lapsen ollessa kylpyammeessa. Muut asiat teen pienissä osissa, jotain joka viikko - vaikkapa pari kaappia tai joku yksittäinen ikkuna. Puutarha on pieni ja mahdollisimman vähähoitoinen.

Ihan yhtälailla se on lasten osallistuttava kotihommiin, vaikka omistaisivatkin talon.

Meidän taloudessa ei ole useampaa eri elintasoa.