Tarvittaessa töihin kutsuttava on pelkkä työnantajan laskiämpäri
Töitä tarjotaan silloin kun työnantaja haluaa ja sekin usein tässä ja nyt-periaatteella ilman varoitusaikaa. Jos et tule, niin kohta sinulle ei tarjota työvuoroja ollenkaan.
Kommentit (18)
Niin on. Mene oikeisiin kokopäivätöihin.
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Mene oikeisiin kokopäivätöihin.
Suck my dick 🍆👅
Ei se nyt ihan noinkaan mene.
Ite tein tuollaisella sopparilla pari vuotta, ja käytännössä sain määrätä omat työvuoroni. Töissä oli vakkarit ja sitten meillä ylimääräisillä tasoitettiin kysyntäpiikkejä. Mulle toi oli vaan lisätyö, joten oli kiva kun sai lyhyellä varoajalla päättää jaksaako tai pystyykö tulemaan. Jos ei vuoro työnantajan kysyessä käynyt, niin ei siihen keikat loppunut.
Ei varmaan ainoana työnä tai tulonlähteenä ole kovin varma, mutta just opintojen tai toisen työn oheen erittäin hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt ihan noinkaan mene.
Ite tein tuollaisella sopparilla pari vuotta, ja käytännössä sain määrätä omat työvuoroni. Töissä oli vakkarit ja sitten meillä ylimääräisillä tasoitettiin kysyntäpiikkejä. Mulle toi oli vaan lisätyö, joten oli kiva kun sai lyhyellä varoajalla päättää jaksaako tai pystyykö tulemaan. Jos ei vuoro työnantajan kysyessä käynyt, niin ei siihen keikat loppunut.
Ei varmaan ainoana työnä tai tulonlähteenä ole kovin varma, mutta just opintojen tai toisen työn oheen erittäin hyvä ratkaisu.
Ja tällainen tietenkin ärsyttää työpaikan liittojääriä, jotka haluaisi määrätä kuka tekee töitä ja kuinka paljon. Joustavuus on näille ihan tuntematon sana.
Työpaikkailmoitukset näyttää olevan henkilöstövuokrauksesta, sinne jos menee ei mitään takeita onko lainkaan töitä.
Työttömälle hyvä diili. Sain viikon työnteosta saman verran kuin kuukauden kokopäivätyöstä.
Eihän se työ ole tarkoitettukaan päätyöksi. Lisätienestiä varten hyvä juttu.
Pitää paikkansa. Itsellä tulee kutsuttavana oloa täyteen 10 vuotta ensi syksynä. Vuoroja on riittänyt melkein täysipäiväisesti, mutta olenkin ainoa. Muut kutsuttavat ovat olleet niitä laskiämpäreitä, johtuen siitä että ovat valikoineet työvuoronsa ja pitäneet sairauslomia. Itse olen mennyt töihin aina kun pyydetään, ja 9.5 v aikana olen ollut saikella 4 päivää.
Suurimman osan tuosta ajasta olen opiskellut, joten itselleni järjestely on ollut win-win-tilanne. En koskaan suostuisi tällaiseen jos olisin vailla päätoimista hommaa.
Mulla on hieman poikkeus tapaus.
Olen eläkkeellä, mutta olen tarvittaessa käytettävissä.
Kerran olen joutunut kieltäytymään, mutta eipä se ole kutsuja estänyt.
Kivaa vaihtelua käydä välillä ihmisten ilmoilla🌞
Jos minulla kokopäivätyö vielä loppuu, niin ajattelin siirtyä ehdottomasti tuollaiseksi tarvittaessa töihin kutsuttavaksi tyypiksi. Otan max kaksi päivää töitä viikossa vastaan. Loput tulot nostan päivärahana.
Tein tuota aikani, ja olihan se pidemmän päälle raskasta olla aina valmiustilassa. Esimies soitti kotiin aamulla klo 6-7. Töitä riitti lähes joka päivälle, mutta epävarmuus oli ikävää. Joskus soitettiin vasta klo 10, että tuletko puoleksi päiväksi. Nykyään teen pidempiä sijaisuuksia samassa paikassa. Nimikkeeni on ollut "ulkopuolinen sijainen" melkein vuosikymmenen ajan. Toivoisin jo vakituista työtä, mutta vakkaripaikat menevät muille. Tuntuu hassulta, että olen ollut näin pitkään "vakituisesti sijaisena", mutta olen silti ulkopuolinen työntekijä, jolla ei ole mitään samoja etuuksia kuin muilla, ja esimiehet eivät pidä minua edes "oikeana" työntekijänä. Tuntuu, että sijaiset ovat ö-luokan työntekijöitä. 10 vuotta riitti tätä. En mieti sekuntiakaan, jos saan töitä jostain muualta.
Olen samaa mieltä tuosta, että sijaisuudet sopivat väliaikaiseksi tienestiksi joihinkin elämänvaiheisiin, mutta päätyöksi se on aika epävarmaa. Toki joku voi nauttia vapaudesta ja työpaikasta toiseen kiertämisestä, mutta ainakin itse kaipaisin turvaa elämääni.
Joo kun Minen koskaan oo ymmärtänyt noita nollatunti sopimuksia ja tarvittaessa, tai sopii kai ne lapsettomille sinkuille mut mä en henk.koht. tollaseen sontaa suostuisi ikinä .kun niitä pitempi aikasia löytyy kyllä.jos ei löydy niin sitte keksii jotain muuta
Vuokratyö on vain nimiä listoille ilman käytännön töitä.
Vierailija kirjoitti:
Tein tuota aikani, ja olihan se pidemmän päälle raskasta olla aina valmiustilassa. Esimies soitti kotiin aamulla klo 6-7. Töitä riitti lähes joka päivälle, mutta epävarmuus oli ikävää. Joskus soitettiin vasta klo 10, että tuletko puoleksi päiväksi. Nykyään teen pidempiä sijaisuuksia samassa paikassa. Nimikkeeni on ollut "ulkopuolinen sijainen" melkein vuosikymmenen ajan. Toivoisin jo vakituista työtä, mutta vakkaripaikat menevät muille. Tuntuu hassulta, että olen ollut näin pitkään "vakituisesti sijaisena", mutta olen silti ulkopuolinen työntekijä, jolla ei ole mitään samoja etuuksia kuin muilla, ja esimiehet eivät pidä minua edes "oikeana" työntekijänä. Tuntuu, että sijaiset ovat ö-luokan työntekijöitä. 10 vuotta riitti tätä. En mieti sekuntiakaan, jos saan töitä jostain muualta.
Olen samaa mieltä tuosta, että sijaisuudet sopivat väliaikaiseksi tienestiksi joihinkin elämänvaiheisiin, mutta päätyöksi se on aika epävarmaa. Toki joku voi nauttia vapaudesta ja työpaikasta toiseen kiertämisestä, mutta ainakin itse kaipaisin turvaa elämääni.
Mitä etuisuuksia sinulta puuttuu?
Aiva totta. Tyttäreni oli joskus kerossiivooja hotellilla yhden kesän. Se soittelu yhtäkkiä töihin vaikka oli vapaapäivä oli raskasta. JOsku meni, joskus ei. Ellei mennyt sai huudon, että onko sulla joku toinen työ. Kaamea paikka.
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Mene oikeisiin kokopäivätöihin.
Mene ja mene.
Tuollainen pitäisi olla kiellettyä.