Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi 70-luvun kerrostaloista sanotaan että niiden käyttöikä on 40-50 vuotta?

30.03.2021 |

Mureneeko betoni vai mikä niissä on lyhytikäistä? Monia sen ikäluokan kerrostaloja peruskorjataan täyttä häkää.

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Murenee kuinnhangin keksi. Betonissa on jauhoja seassa.

Vierailija
2/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se käyttöikä on just se, että kestää alkuperäisessä kunnossa sen 40-50 vuotta. Sen jälkeen alkaa röörit vuotaa, katto kaipaa ehostusta kuten ulkovuori etc. Peruskorjauksella käyttöikää siis pidennetään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se käyttöikä on just se, että kestää alkuperäisessä kunnossa sen 40-50 vuotta. Sen jälkeen alkaa röörit vuotaa, katto kaipaa ehostusta kuten ulkovuori etc. Peruskorjauksella käyttöikää siis pidennetään.

Muta niinhän on kaikissa taloissa, ihan sama milloin rakennettu. Ei mikään kestä loputtomiin, ei edes kivilinna. Mutta erityisesti mainitaan aina 70-luvun talot.

Vierailija
4/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Vierailija
5/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Silti niihin tehdään kalliita peruskorjauksia.

Vierailija
6/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se käyttöikä on just se, että kestää alkuperäisessä kunnossa sen 40-50 vuotta. Sen jälkeen alkaa röörit vuotaa, katto kaipaa ehostusta kuten ulkovuori etc. Peruskorjauksella käyttöikää siis pidennetään.

Muta niinhän on kaikissa taloissa, ihan sama milloin rakennettu. Ei mikään kestä loputtomiin, ei edes kivilinna. Mutta erityisesti mainitaan aina 70-luvun talot.

Sadan vuoden talo -sarjassa se ukko tutki kaikki talopakettifirmat, ne lupasi 50-70 vuoden käyttöikää. 70-luvun talot on kuuluisia siitä, että niiden ei ole tarkoituskaan kestää kuin reilu 40 vuotta. 70-luvulla oli kiire rakentaa paljon ja nopeasti kaupungistumisen myötä, ja silloin oli pakko joustaa materiaaleissa ja työn huolellisuudessa. Seurauksista ei välitetty ja nyt se on meillä ajankohtainen ongelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Silti niihin tehdään kalliita peruskorjauksia.

Valitettavasti tehdään. Niin tulisi purkaa ja tehdä tilalle uusia taloja. Paska on paskaa vaikka se kuorrutettaisiin suklaalla.

Vierailija
8/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei niitä suotta kutsuta neukkukuutioiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Silti niihin tehdään kalliita peruskorjauksia.

Riippuu varmaan kaupungista ja alueesta, kaavoituksesta ja rakennusyhtiöiden intresseistä.

Itse asun kasvukeskuksessa (en Helsingissä), ja 60-70-lukujen keskustatalot kyllä puretaan, jos eivät ole suojeltuja. Ihan siitä syystä että yleensä rakennusoikeutta on uudisrakennukselle pari kerrosta enemmän.

Jopa 50-luvun kerrostalo on purettu alueelta, jolle kaava hyväksyy ainoastaan toisen samanlaisen.

-eri.

Vierailija
10/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Silti niihin tehdään kalliita peruskorjauksia.

Valitettavasti tehdään. Niin tulisi purkaa ja tehdä tilalle uusia taloja. Paska on paskaa vaikka se kuorrutettaisiin suklaalla.

Heittämällä parempia kuin nykyajan sekundatalot. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin sanotaan siitä syystä koska se on niiden suunniteltu tekninen käyttöikä. Tarkoittaa, että tuon jälkeen ne joko puretaan tai vaativat perusteellisen rakenteiden tarkastuksen ja peruskorjauksen. Nykyisin ainakin julkisilla rakennuksilla käytetään käyttöikänä usein 100 vuotta. Tällä on juurikin vaikutus esimerkiksi betonilta vaadittaviin ominaisuuksiin. Insinöörikoulutus kestää neljä vuotta ja asian selittäminen tässä ei tietenkään ole mahdollista. Rakentaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin jostain kumman syystä yleisesti kuvitellaan. Tehtaassa sisällä pölypuhtaissa tiloissa valmistettujen älypuhelimien lyhyttä käyttöikää ei kuitenkaan juuri kukaan ihmettele. Rakentaminen on (muka) niin low tech -ala, että sen kaikki osaa kun on joskus jonkun majan rakentanut.

Vierailija
12/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikilla on elinkaarensa. Yleensä kun asunto on maksettu, aloitetaan uusi maksaminen toiseen kertaan remppojen muodossa.

Esim. ikkunat ja ovet 20-30v välein, julkisivu 10-20v, parvekkeet 20-30v, katto 25-30v, putki- ja sähkötyöt 25-35v, eristeet 10-20v.

Mikään tuote ei ole ikuinen ja huoltovapaa, ei edes talot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne rakennettiin juuri tuollaiseksi. Silloin arveltiin, että ne 2020-luvulla vaan jyrätään alas ja rakennetaan uusiksi.

Nyt sitten korjataan kalliilla.

Vierailija
14/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on elinkaarensa. Yleensä kun asunto on maksettu, aloitetaan uusi maksaminen toiseen kertaan remppojen muodossa.

Esim. ikkunat ja ovet 20-30v välein, julkisivu 10-20v, parvekkeet 20-30v, katto 25-30v, putki- ja sähkötyöt 25-35v, eristeet 10-20v.

Mikään tuote ei ole ikuinen ja huoltovapaa, ei edes talot.

Onpa lyhyet ajat kestämiselle sulla. Kyllä ne kauemmin kestää kuin nuo ajat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rak. Ins. kirjoitti:

Näin sanotaan siitä syystä koska se on niiden suunniteltu tekninen käyttöikä. Tarkoittaa, että tuon jälkeen ne joko puretaan tai vaativat perusteellisen rakenteiden tarkastuksen ja peruskorjauksen. Nykyisin ainakin julkisilla rakennuksilla käytetään käyttöikänä usein 100 vuotta. Tällä on juurikin vaikutus esimerkiksi betonilta vaadittaviin ominaisuuksiin. Insinöörikoulutus kestää neljä vuotta ja asian selittäminen tässä ei tietenkään ole mahdollista. Rakentaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin jostain kumman syystä yleisesti kuvitellaan. Tehtaassa sisällä pölypuhtaissa tiloissa valmistettujen älypuhelimien lyhyttä käyttöikää ei kuitenkaan juuri kukaan ihmettele. Rakentaminen on (muka) niin low tech -ala, että sen kaikki osaa kun on joskus jonkun majan rakentanut.

Juurikin näin. Suunnitteluvaiheessa päätetään kuinka pitkälle käyttöiälle ne suunnitellaan. Tämän jälkeen suurella todennäköisyydellä ovat peruskorjauksen tarpeessa. Sitä kyllä itsekin ihmettelen miksi noita -70  luvun  taloja niin innokkaasti korjataan. Usein maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen eikä korjaamalla kuitenkaan saa uuden veroista. Muualla Euroopassa noita laitetaan ujostelematta sileäksi ja rakennetaan uutta tilalle.

Vierailija
16/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on elinkaarensa. Yleensä kun asunto on maksettu, aloitetaan uusi maksaminen toiseen kertaan remppojen muodossa.

Esim. ikkunat ja ovet 20-30v välein, julkisivu 10-20v, parvekkeet 20-30v, katto 25-30v, putki- ja sähkötyöt 25-35v, eristeet 10-20v.

Mikään tuote ei ole ikuinen ja huoltovapaa, ei edes talot.

Onpa lyhyet ajat kestämiselle sulla. Kyllä ne kauemmin kestää kuin nuo ajat.

Tottakai voi kestää mutta voi myös hajota aiemmin. Keskimääräinen tekninen käyttöikä on tuon verran.

Vierailija
17/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on elinkaarensa. Yleensä kun asunto on maksettu, aloitetaan uusi maksaminen toiseen kertaan remppojen muodossa.

Esim. ikkunat ja ovet 20-30v välein, julkisivu 10-20v, parvekkeet 20-30v, katto 25-30v, putki- ja sähkötyöt 25-35v, eristeet 10-20v.

Mikään tuote ei ole ikuinen ja huoltovapaa, ei edes talot.

Onpa lyhyet ajat kestämiselle sulla. Kyllä ne kauemmin kestää kuin nuo ajat.

Kestäminen ja tekninen käyttöikä ovat tietysti eri asioita. Saattaa ihminenkin elää sata vuotiaaksi vaikka elinikä keskimäärin on 78.

Vierailija
18/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta mikän talo ei kestä 40-50 vuotta kauempaa ilman persukorjausta, ei koske vain 70-luvun taloja.

Vierailija
19/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Silti niihin tehdään kalliita peruskorjauksia.

Valitettavasti tehdään. Niin tulisi purkaa ja tehdä tilalle uusia taloja. Paska on paskaa vaikka se kuorrutettaisiin suklaalla.

Uudet talot voivat olla jo uutena paskaa. Pitkät ulkomaiset alihankintaketjut eivät tee hyvää Suomen rakennuskannalle.

Vierailija
20/21 |
30.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Betoni rapautuu, lämmöneristeet homehtuvat, betoniraudoitukset ruostuvat ja murtavat betonia.

Voidaan tietysti korjata mutta se tulee erittäin kalliiksi jopa kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.

Tuon ajan kerrostalorakentaminen oli erittäin heikkolaatuista. Eikä se ole korkealaatuista nytkään.

Silti niihin tehdään kalliita peruskorjauksia.

Valitettavasti tehdään. Niin tulisi purkaa ja tehdä tilalle uusia taloja. Paska on paskaa vaikka se kuorrutettaisiin suklaalla.

Uudet talot voivat olla jo uutena paskaa. Pitkät ulkomaiset alihankintaketjut eivät tee hyvää Suomen rakennuskannalle.

Olen kuullut mielenkiintoisia tarinoita näistä uusista taloista ja niiden laadukkuusesta ihan raksatyöntekijöiltä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi kaksi