En halua lapsia - miten kertoa miehelle?
Tilanne on nyt seuraavanlainen: Mies haluaa lapsia, ikää 30 vuotta. Ollaan oltu yhdessä kuutisen vuotta mutta molemmilla on nämä lapsiasiat olleet vasta viime vuosina tapetilla. Miehellä on halu ollut paljon vahvempi, minulla häilyvä ja ehkä vähän epävarma. Nyt olen viime aikoina pohtinut, että taidan kallistua enemmän siihen päin että en halua niitä.
Miten ihmeessä otan tätä asiaa miehen kanssa puheeksi? Meillä on mennyt muutenkin todella huonosti ja pelkään, että mies luulee tämän olevan jokin "kikka" millä saan hänet vihaan minua ja ottamaan eron kun en muka sitä itse halutessani uskaltaisi ottaa. Haluaisin puhua asiasta rakentavasti mutta aihe on ihan saamarin vaikea ja puheeksi ottaminen vielä vaikeampaa. En kuitenkaan halua miestä pitää tässä suhteessa ja tuhlata hänen aikaansa, jos halut ovat hänellä selkeämmät.
Kommentit (17)
Jos miehesi ei ota lapsiasiaa puheeksi, voit ottaa sein itse puheeksi. Mutta jos hänellä on kovakin vauvakuume, kyllä hän siitä varmasti puhuukin sinulle. Silloin vaan kerrot hänelle, että olet tullut siihen tulokseen, että et halua lapsia ollenkaan.
Erota voi toki muistakin syistä, joten ei sitä lapsettomuuspäätöstä ole pakko kertoa, mikäli olette joka tapauksessa eroamassa.
Parisuhteessa kannattaa keskustella isoista asioista suoraan. Sen parempaa vinkkiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Unohtui lisätä se vielä, että senkin takia asia on tosi hankala ollut ottaa puheeksi koska olen itse niin kahden vaiheilla asian suhteen. En tiedä vaikuttaako tähän "en halua lapsia"-mielialaan tämä suhteen yleinenkin tila niin senkään takia en ole pystynyt miehelle asiasta sanomaan.
- AP
Tilannehan on helppo sen suhteen, että olet aina empinyt etkä ole luvannut mitään. Kamalinta olisi suuret lupaukset ja sitten täysin mielipiteen muuttaminen.
Onkohan se sitten oikea sanamuoto sinulle, että pidät parisuhteesta ja hänestä, muttet halua lapsia nyt, olet kallistunut siihen etkä halua että sinua käännytetään siitä, mutta olet joskus kahdenvaiheilla – mutta päätöksesi on ei lapsia? Mutta jos miehellä toiveena lapset ehdottomasti, niin meneekö suunnitelmat kuitenkaan yhteen, vaikket haluaisi erota erityisesti. Ehkä pitää kirjoittaa joku paperi, jossa on kohta 1, 2, 3, 4 jne mitä sanoa, ja missä järjestyksessä. Jos ei halua edes yhtä lasta, niin voihan sen sanoa. Ja ehkä voi puhua epävarmuustekijöistä mitkä syyt, ei niin että toinen alkaa kiistelemään jostain – sitten pitää keskeyttää.
Näistä asioista pitää olla toiselle rehellinen, koska aika on julma ja kyllä miehenkin mahdollisuudet perheeseen kaventuvat, mitä enemmän ikää tulee. Itselle tulee kyllä mieleen, että jos teidän unelmat ja toiveet tulevalle eroaa kovin suuresti, kannattaako suhdetta edes lähteä elvyttämään, jos muitakin ongelmia on.
Vierailija kirjoitti:
Näistä asioista pitää olla toiselle rehellinen, koska aika on julma ja kyllä miehenkin mahdollisuudet perheeseen kaventuvat, mitä enemmän ikää tulee. Itselle tulee kyllä mieleen, että jos teidän unelmat ja toiveet tulevalle eroaa kovin suuresti, kannattaako suhdetta edes lähteä elvyttämään, jos muitakin ongelmia on.
No justiinsa tämä pyörii mielessä ja varmasti itseasiassa se, etten halua lapsia välttämättä ollenkaan on paljolti sen syytä mitä tässä suhteessa on vuosien varrella sattunut. En ole 100% varma päätöksestä mutta kyllä se pitkällisen mietinnän lopputulema kuitenkin on että se todennäköiseltä alkaa vaikuttaa että minä en niitä halua. En halua johtaa miestä harhaan tai tuhlata hänen aikaansa mutta tämä on vaan niin vaikea jotenkin ottaa esille kun pelkään silti että hän suuttuu vaikka olenkin ollut asiassa epävrma. Olen silti kuitenkin itsekin ollut aina vähän enemmin sitä mieltä että sitten kun aika on oikea ja kyllä niitä vrmaan jossain vaiheessa sitten haluaa mutta ei nyt. Pelkään juurikin että hän kuvittelee että olen johtanut häntä harhaan. Tai pahimmassa tapauksessa väittää ettei itsekään halua vaan sen takia että saisi olla minun kanssani... Myöhemmin sitten katkeroituu.
- AP
Niin tai näin, mitä pidempään odotat tuon asian kertomista, sitä pahemmaksi tilanne kääntyy. Lapset on kuitenkin sellainen aihe, ettei siinä kummankaan kannata myöntyä toisen mieliksi, se jos mikä katkeroittaa.
Sen kun eroat, ei tarvi antaa aseita miehen käteen puhumalla lapsista. Et kuitenkaan halua sen kanssa jatkaa, niin mitä sitä jahkaileen.
Mä en nyt ymmärrä tätäkään ongelmaa. Sanot että et halua lapsia. Simple. Ja jos suhde muutenkin huono niin mikä tässä nyt ihmetyttää?
Kerrot sanoilla että vahvistunut kokoajan se että et halua lapsia.
Suoraa puhetta sanoilla, sitä me miehet halutaa.
"Olen todennäköisesti vapaaehtoisesti lapseton"
Jonka jälkeen erootte.
Mies tekee lapsen jonkun muun kanssa.
Kannattaa ap erota heti. Muuten mies on loppuelämänsä onneton.
Ne olivat ne kolme ensimmäistä sanaa otsakkeessasi. Mitä muuten viestiisi tulee; miten voi edes ajatella lapsia huonoon suhteeseen tai pelkää huonon suhteen loppumista.
Kannattaa erota enemmin, kuin myöhemmin. Muista tuo virke lopun elämäsi ajan.
Sano miehelle minä en sitten halua lapsia.
Sano miehelle, että luultavasti et halua omaa lasta tai et ainakaan hänen kanssaan.
Unohtui lisätä se vielä, että senkin takia asia on tosi hankala ollut ottaa puheeksi koska olen itse niin kahden vaiheilla asian suhteen. En tiedä vaikuttaako tähän "en halua lapsia"-mielialaan tämä suhteen yleinenkin tila niin senkään takia en ole pystynyt miehelle asiasta sanomaan.
- AP