Köyhä ystävä

Sama tapahtui edellisen poikaystäväni kanssa. Tämän nykyisen ystäväni kanssa emme seurustele, silti huolehdin. Minun tekisi mieli laittaa hänelle ruokaa ja auttaa ja järjestellä hänen elämäänsä.

Mullakin on köyhä ystävä mutta tiedän että hän nolostuisi jos toimisin noin. Synttärilahjaksi voisi kelpuuttaa mutta ei muuten vaan.

Tilaa vain. Kuka auttaa, jos ei ystävät.

Edellisen kanssa sain hyvän neuvon, että ehkä kaikki eivät vain halua käydä vakitöissä ja järjestöä elämäänsä.

Mietin kuitenkin usein miten voisin auttaa tuota ystävääni. Perustan ehkä yrityksen ja otan hänet sinne palkattomasta töihin. Olen miettinyt jopa, jos voisin tarjota oppisopimuspaikan hänelle.

Mikäs äiti-Tereska sinä luulet olevasi?

Älä ominpäin tilaa mitään. Anna vaikka lahjakortti Zalandolle

Vierailija kirjoitti:

Tilaa vain. Kuka auttaa, jos ei ystävät.

Minulla on taloudellisesti hyvin asiat, mutta ei nyt tuhlattavaksi asti rahaa. Tuolla ystävälleni on kuitenkin ihan liian vähän vaatteita esim. kylmällä ilmalla.

Nyt mietin, että annan toisen pyöräni hänelle ja maksan pientä taskurahaa, kun hän käy auttamassa minua. Lisäksi olen jo antanut kasoittain vaatteita ja tavaraa, joita hän voi myydä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs äiti-Tereska sinä luulet olevasi?

Niin, mikähän minua vaivaa. Kai saan myös iloa ystävästäni ja haluaisin, että hänellä olidi hyvin asiat.

Hän ei ole kuitenkaan valmis opiskelemaan mitään työllistävää ammattia, kuten lähihoitajaksi. Ehkä hän ei osaa tai pysty.

Ei ole löytänyt työpaikkaa. Ehkä ei oikeasti halua. Haluaa olla vapaa.

Minäkin luulin joskus, että ystäväni on vähävarainen, koska on lähinnä ollut töissä vain työkokeilussa ja siksi alkuun tarjosin aina kahvit yms, kun ajattelin, että minulla on enemmän ylimääräistä työssäkäyvänä. Mutta sitten jutellessa onkin selvinnyt, että minä olen se vähävarainen. Hänellä on velaton omistusasunto, varakkaat vanhemmat, jotka kustantavat elämää, isot perinnöt odottamassa. Joten aina asia ei ole niin yksinkertainen. Sitten jotkut kulkee parilla takilla säästääkseen. Itse kuljen koko talven lenkkareissa säästääkseni, enkä koe tarvitsevani talvikenkiä. Voisin ne ostaa kyllä, mutta haluan käyttää sen rahan pienestä palkastani muutoin.

Ehkä koitan auttaa vähän, mutta en niin, että se on rasittavaa minulle. Jokaisen pitää olla vastuussa omasta elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Edellisen kanssa sain hyvän neuvon, että ehkä kaikki eivät vain halua käydä vakitöissä ja järjestöä elämäänsä.

Mietin kuitenkin usein miten voisin auttaa tuota ystävääni. Perustan ehkä yrityksen ja otan hänet sinne palkattomasta töihin. Olen miettinyt jopa, jos voisin tarjota oppisopimuspaikan hänelle.

:D

Aika rajatonta käyttäytymistä sinulta. Ei kuulu aikuisten väliseen ystävyyteen tuollainen.

Minä olen tällainen "köyhä" ystävä. Osakesalkku 700 000, käyttötili 56 000, säästötili 550 000, s-tili 30 000 talo ja mökki velattomat, omistan metsää pohjois-suomesta. En vain nauti vaatteiden ostelusta ja käytän yleensä samoja vaatteita ja kerrospukeudun niihin tarvittaessa. Ajan 2012 volvolla. En myöskään puhele varoistani, ajattelen olevani kaiketi kesikastia raha-asioissa. Vuosiin en ole kuitenkaan enää tehnyt päivätyötä

Yksi kaveri toi kerran kassillisen vanhoja vaatteitaan, silloin tajusin, että pitää mua köyhänä. Aika kiusallista.

N47

Onko kaverilla lähiaikoina synttäreitä, jolloin saisi hyvän "tekosyyn" ostaa hänelle jotain? Muuten hänelle voisi jäädä harmillisesti kiusallinen tunne, että olisi jotain velkaa takaisin, tmv.

Vierailija kirjoitti:

Hän ei ole kuitenkaan valmis opiskelemaan mitään työllistävää ammattia, kuten lähihoitajaksi. Ehkä hän ei osaa tai pysty.

Ei ole löytänyt työpaikkaa. Ehkä ei oikeasti halua. Haluaa olla vapaa.

Jatkuva puute ihan perusasioistakin ei ole vapautta. Köyhyys nimenomaan rajoittaa, estää tekemästä niitä asioita joita haluaisi.

Kaikki eivät todellakaan pysty. Ihmisellä voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, jotka syrjäyttävät opiskelusta ja nykyisestä työelämästä. Ja jos on ollut tarpeeksi kauan työttömänä, on todella vaikeaa enää päästä takaisin työmarkkinoille. Vaikka olisi itse motivoitunut, ei pääse edes haastatteluun.

Merkkipäivänä voit ostaa vaikka lahjakortin edulliseen vaateliikkeeseen. Muuten älä nolostuta. Kaikki eivät vaatteista perusta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tällainen "köyhä" ystävä. Osakesalkku 700 000, käyttötili 56 000, säästötili 550 000, s-tili 30 000 talo ja mökki velattomat, omistan metsää pohjois-suomesta. En vain nauti vaatteiden ostelusta ja käytän yleensä samoja vaatteita ja kerrospukeudun niihin tarvittaessa. Ajan 2012 volvolla. En myöskään puhele varoistani, ajattelen olevani kaiketi kesikastia raha-asioissa. Vuosiin en ole kuitenkaan enää tehnyt päivätyötä

Yksi kaveri toi kerran kassillisen vanhoja vaatteitaan, silloin tajusin, että pitää mua köyhänä. Aika kiusallista.

N47

Muahahahahahaah Jorma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tällainen "köyhä" ystävä. Osakesalkku 700 000, käyttötili 56 000, säästötili 550 000, s-tili 30 000 talo ja mökki velattomat, omistan metsää pohjois-suomesta. En vain nauti vaatteiden ostelusta ja käytän yleensä samoja vaatteita ja kerrospukeudun niihin tarvittaessa. Ajan 2012 volvolla. En myöskään puhele varoistani, ajattelen olevani kaiketi kesikastia raha-asioissa. Vuosiin en ole kuitenkaan enää tehnyt päivätyötä

Yksi kaveri toi kerran kassillisen vanhoja vaatteitaan, silloin tajusin, että pitää mua köyhänä. Aika kiusallista.

N47

Muahahahahahaah Jorma

Suomessahan nainen ei voi olla koulutettu, tai ainakaan omistaa mitään.