Pentu rähisee vastaantulijoille

Uhmaikä? Yrittää kukkoilla ja on epävarma. Nyt tässä vaiheessa on helppo opettaa. Ota nameja mukaan lenkille ja yritä saada koira ottamaan sinuun kontaktia eikä niihin vastaantuleviin. Palkitse aina, kun alkaa näyttää hyvältä. Älä missään nimessä kisko hihnasta siten, että sinä pelkäisit toisten koirien kohtaamisia, sillä koiralle jää helposti päälle se, että ajattelee muiden olevan uhkia.

Voisit opettaa pennun seuraamaan. Ensi rauhallisissa olosuhteissa. Sen jälkeen pikku hiljaa kokeilla toimiiko, kun on toinen koira näköpiirissä. Kannattaa palkata ruhtinaallisesti rauhallisesta käytöksestä. Ohituskoulu olisi paras keino, kun tilanteet eivät tule yllättäen, mutta ei niitä taideta järjestää näin korona-aikaan. Onko lähipiirissä rauhallisia koiria, joita voisi käyttää avustajana? Minulla myös hyvin arka koira ja ohitusongelman kanssa painitaan edelleen, vaikka rekku jo vuoden. Parempaan suuntaan menossa kuitenkin. Niin, ja missään nimessä ei kannata pakottaa tutustumaan, vaan mennä pennun ehdoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä? Yrittää kukkoilla ja on epävarma. Nyt tässä vaiheessa on helppo opettaa. Ota nameja mukaan lenkille ja yritä saada koira ottamaan sinuun kontaktia eikä niihin vastaantuleviin. Palkitse aina, kun alkaa näyttää hyvältä. Älä missään nimessä kisko hihnasta siten, että sinä pelkäisit toisten koirien kohtaamisia, sillä koiralle jää helposti päälle se, että ajattelee muiden olevan uhkia.

Namit eivät toimi kaikilla koirilla. Joihinkin koiriin ei saa mitään kontaktia sen havainnoidessa toisen koiran. Tällöin kyllä sanoisin että kannattaa tehdä äkkikäännös ja lähteä toiseen suuntaan kävelemään niin, että koiran huomio kiinnitetään pakosti toisaalle. Kehu aina kun on rauhallisesti tilanteessa.

Joillakin on vain sellainen luonne. Vanhemmiten tasoittuu, mutta ei jää kokonaan pois. Kaiken maailman poppakonstit voi kokeilla, mutta jokainen koira on yksilö ja jotkut vaan on hankalampia/arempia.

Jos namit eivät toimi, mene koiran kanssa kauemmas. Havainnoimalla huomaat mikä on ns. kriittinen piste, jota lähemmäs vastaantulija ei voi tulla koiran reagoimatta. Opettele menemään koiran kanssa toisten koirien lähistöltä ohi, mutta pidä kriittisen pisteen välinen etäisyys. 

Kiinnitä koiran huomio itseesi, kunnes toinen koira on ohitettu. Pikku hiljaa tämän kriittisen pisteen pitäisi siirtyä ja voitte siirtyä kulkemaan aina vain lähempää toisia koiria ohi. 

Nuoren koiran epävarmuuteen kannattaa vastata aina lempeällä varmuudella, niin se oppii luottamaan, että isäntäväki hoitaa hankalat tilanteet sen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä? Yrittää kukkoilla ja on epävarma. Nyt tässä vaiheessa on helppo opettaa. Ota nameja mukaan lenkille ja yritä saada koira ottamaan sinuun kontaktia eikä niihin vastaantuleviin. Palkitse aina, kun alkaa näyttää hyvältä. Älä missään nimessä kisko hihnasta siten, että sinä pelkäisit toisten koirien kohtaamisia, sillä koiralle jää helposti päälle se, että ajattelee muiden olevan uhkia.

Namit eivät toimi kaikilla koirilla. Joihinkin koiriin ei saa mitään kontaktia sen havainnoidessa toisen koiran. Tällöin kyllä sanoisin että kannattaa tehdä äkkikäännös ja lähteä toiseen suuntaan kävelemään niin, että koiran huomio kiinnitetään pakosti toisaalle. Kehu aina kun on rauhallisesti tilanteessa.

Mietin, että poistaako tuollainen äkkikäännös sitä itse ongelmaa? Aina pitäisi olla kääntymässä, jos toinen koira tulee vastaan?

Kun namit ei auta. Nostan meidän terrierin kainaloon ja käännyn pois. Sitten pyörähdän niin, että pentu näkee toisen koiran taas. Jollei rähjää lasken maahan jos alkaa rähjätä sama toistetaan. Poispäin kävellään niin kauan kuin räyhääminen jatkuu. Tämä on tehonnut. Toinen keino on ryggsägg. En tiedä löydätkö googlaamalla. Koira opetetaan rauhoittumaan ja sitten teet rauhoittamiseleen. Katsotte rauhallisen koiran kanssa kun toiset koirat kulkevat ohi. Ryggsägg nimitys tulee siitä, että koira istuu tiiviisti jalkojesi välissä rauhallisesti ja olet tavallaan reppuna koirallesi. .Sen opettelu on helppoa ja palkitsevaa. Tuota käytetään paljon Ruotsissa. {asun täällä) Esim. kynsien leikkuu ja muut hoitotoimet sujuu helposti, kun opetat tuon.

Minulla on jo aikuinen koira, joka rähjää edelleen joillekin koirille, ei kaikille. Jos on ns. tuttu räyhäkaveri, jonkun tietyn värinen tai mallinen, niin nousee selkäkarvat pystyyn. Näissä tapauksissa yleensä vaihdetaan vaan suuntaa ja varsinkin, jos tietää, että se vastaantulevakin räyhää suu vaahdossa. Ollaan käyty kouluttajalla, ollaan kokeiltu vaikka ja mitä, niin tuo piirre vaan on ja pysyy. Ja se kun nimenomaan ei koske jokaista koiraa missään nimessä.

Sana jota etsit on vastaehdollistaminen. Pehmeään koirapsykologiaan perustuva koulutusmetodi. Vaatii aikaa, toistoja, kärsivällisyyttä. Mutta niinhän koiran koulutus aina vaatii. Kyseessä on eläin, ei kone. Oma koirani oli jo remmirähjääjä. Aloitin ihan pohjalta sen kanssa. Nyt yhteiskuntakelpoinen kaveri. Ensimmäinen onnistunut näköyhteys toiseen koiraan vaati sadan metrin etäisyyden. Sillä hetkellä pystyi syömään lihapullia ja katselemaan toista koiraa. Siitä aina vähän lähemmäksi. Nyt ohitetaan muina miehinä koirat lenkillä.

Mun pentu pelkäsi.Arka,sitten typerät ihmiset alkoi paijailla sitä.Voi olidin koiran antanut olla arka..pelokas.Nyt on mieletön vintiö haluaa ihmisten luo..koirien luo hyppii kuin hullu.

Kiinnitä huomio sinuun ja ole mielenkiintoinen koirallesi.

Ei koirat sovi kaupunkeihin. Rähjäävät ja paskovat. Koirat pois kaupungeista ja taajamista.