Mikä on ollut pahin terveyskeskus lääkärin ongelmiesi vähättely mitä olet kohdannut?
Mulla oli joskus viikkokausia jatkunut kauhea yskä ja alkoi olemaan jo hengenahdistustakin, tk lääkäri vain totesi "Se on vaan flunssa. ei sille nyt mitään voida tehdä. Mene kotiin lepäämään." Eikä edes kuunnellut keuhkoja tai mitään muutakaan tehnyt kuin istui nyrpeänä siinä. Myöhemmin yksityisellä selvisi keuhkokuume joka vaati tujut antibiootit.
Kommentit (39)
Työterveydessä astmakontrollissa valitin, kun oireilin pitkin päivää ja PEF puhaltelin vain 300 molemmin puolin (norm. arvo minulla 400). Työterveyslääkäri ´totesi: "No tyydytään tähän." Terveyskeskuksessa sitten heti tehostettiin lääkitystä ja sanottiin, että lähete keuhkotaudeille tehdään, jos tästä ei ole apua.
Vähän samaan tapaan. Kuume reilu 38°, diaknoosi. Tupakka yskä, ei sairauslomaa. Seuraavana iltana päivystykseen, kuume 39, korvatulehdus ja keuhkoputken tulehdus. Lomaa 7 päivää ja antibiootit.
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.
Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Syytätkö tosissasi lääkäriä siitä, että sinulla ei ole varaa tutkimuksiin?
Työterveyteen aamulla rokotukseen, niin käytävältä sanoi hoitaja, että kukas se on tänne heti aamusta tullut yskiskelemään ja niiskuttamaan.
”Ei tänne päivystykseen ihan joka pikku flunssasta tulla”. Otti crp:n, joka oli 240. Hieman toisella äänellä kirjotti antibiootit ja antoi ensimmäiset tabletit itse heti.
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Mun tarina on täysin samanlainen, oot vaan raskaana, oot just saanu vauvan. Ja autoimmuunihan se sieltä löytyi.
"Närästys", jonka kaksi tk-lääkäriä olivat diagnosoineet, parani pysyvästi pallolaajennuksessa...
Olen 54-vuotias, eikä minun vaivojani ole ikinä vähätelty. Ei terveyskeskuksessa, ei opiskelijaterveydenhoidossa, ei työterveydessä, ei yksityisillä lääkäriasemilla. Varovaisesti arvioidenkin olen elämäni aikana kohdannut toista sataa lääkäriä. Ok, aina se eka diagnoosi ei ole pitänyt paikkaansa, mutta se ei ole sama asia kuin potilaan vähättely. Poissulkemallahan diagnoosia joudutaan oikeastaan melkein aina tekemään, joskus ne poissuljettavat diagnoosivaihtoehdot ovat helpompia kuin toisinaan.
Kai se on ihmisestä itsestäänkin kiinni, miten hyvin osaa selittää vaivansa, osaako kysyä lisäkysymyksiä ja fiksusti haastaa lääkärin johtopäätöksiä.
Ja tietysti se on myös tuurista kiinni, mutta ei vähättely siis nyt NIIN yleistä ole.
Olettaisin, että paljon vähättelyn tunteesta johtuu lääkärien kiireisistä vastaanottoajoista. Heti pitäisi osata kysyä oikeat lisäkysymykset ja karsia potilaan selityksistä epäolennaisuudet. Se yhdistettynä siihen, että maallikko ei - luonnollisesti - yhtään tiedä itse, mistä on kyse ja mikä mahdollisesti samanaikaisista mutta erillisistä asioista liittyy sairauteen. Joissain terveyskeskuksissa vielä on melko tiukat säästöohjeistukset eli lisätutkimuksia ja labroja teetetään ihan liian kitsaasti. Tosi kurjaa tuossa esim. nelosen kokemukset!
Taannoin oli todella kuuma kesä ja vettä kului hurjat määrät töissä. Alkoi sydänoireet ja ne paheni päivien edetessä, sydän hakkasi miten sattuun ja esim. portaitten nousu teetti ylimääräistä kun silmissä musteni.
Arvauskeskuksessa otettiin kaikki mahdolliset kokeet ja filmit, niissä ei ollut poikkeavaa lukuunottamatta lukuisia lisälyöntejä mitä ei aiemmin ole ollut. Olin siis täysin terve, mitä nyt normipulssi lähelle sata ja hulluna lisälyöntejä. Kunnes sain itselleni verikokeiden tulokset ja kalium reilusti alle viitearvojen 😖
Siitä suoriltaan kauppaan ja kivennäisvettä matkaan ja kaliumpitoista suolaa, olo parani jo päivässä sinne normaaliin reiluun viidenkymmenen lyönnin lepopulssiin ja lisälyönnit jäivät pois.
Lääkärin mielestä ne olivat normaaleja, eikä niistä olisi tarvinnut huolehtia. Ei auttanut sanoa että olenko todella työkykyinen kun liikun kuin 95v vuotias mummo ja pyörtyminen oli monta kertaa lähellä 😅
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?
Pitkään jatkuneet nielemisvaikeudet olivat terveyskeskuslääkärin mielestä närästystä, kun muuta syytä ei löytynyt. Syy: kilpirauhasen hyvälaatuinen kasvain, joka leikattiin pois, koska se vain jatkoi kasvamistaan ja haittasi nielemistä aina vain enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?
Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.
Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt vain rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?
Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.
Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt vain rahaa.
Juuri näin. Ap:lla itsellään tuskin on lääkärin koulutusta, joten ei se ole hänen vastuullaan tietää, miten vakavasta asiasta on kyse. Ja jos TK-lääkäri ei osaa sanoa asiaan mitään, niin tehtävänä on laittaa lähete eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Olen 54-vuotias, eikä minun vaivojani ole ikinä vähätelty. Ei terveyskeskuksessa, ei opiskelijaterveydenhoidossa, ei työterveydessä, ei yksityisillä lääkäriasemilla. Varovaisesti arvioidenkin olen elämäni aikana kohdannut toista sataa lääkäriä. Ok, aina se eka diagnoosi ei ole pitänyt paikkaansa, mutta se ei ole sama asia kuin potilaan vähättely. Poissulkemallahan diagnoosia joudutaan oikeastaan melkein aina tekemään, joskus ne poissuljettavat diagnoosivaihtoehdot ovat helpompia kuin toisinaan.
Kai se on ihmisestä itsestäänkin kiinni, miten hyvin osaa selittää vaivansa, osaako kysyä lisäkysymyksiä ja fiksusti haastaa lääkärin johtopäätöksiä.
Ja tietysti se on myös tuurista kiinni, mutta ei vähättely siis nyt NIIN yleistä ole.
Olettaisin, että paljon vähättelyn tunteesta johtuu lääkärien kiireisistä vastaanottoajoista. Heti pitäisi osata kysyä oikeat lisäkysymykset ja karsia potilaan selityksistä epäolennaisuudet. Se yhdistettynä siihen, että maallikko ei - luonnollisesti - yhtään tiedä itse, mistä on kyse ja mikä mahdollisesti samanaikaisista mutta erillisistä asioista liittyy sairauteen. Joissain terveyskeskuksissa vielä on melko tiukat säästöohjeistukset eli lisätutkimuksia ja labroja teetetään ihan liian kitsaasti. Tosi kurjaa tuossa esim. nelosen kokemukset!
Olen toki saanut hyvääkin hoitoa mutta tuo on totta ettei lisätutkimuksia tehdä. Meillä esim suvussa kaikilla (myös miehillä) on kilpirauhasen vajaatoimintaa ja minun lapsilla. Itse en koskaan päässyt kilpirauhastutkimuksiin terkkarin kautta. Kävin yksityisellä tarkistuttamassa.
Mutta tuo aiempi teksti jossa kerroin etten saanut tutkimuksia koska ”äiti” niin oireet oli lamauttava väsymys ja kivat kivut johon söin päivittäin särkylääkettä, välillä meni kävelykyky sekä voimat muutenkin etten uskaltanut pitää lapsiani sylissä. En jaksanut lasten kanssa mitään. Syy löytyi onneksi sitten verikokeisra mutta kyllä mietin monta kertaa että miksi noilla oireilla ei tutkita. Elin 20% teholla eikä apua saanut kuin mielialalääkkeitä vain tarjottiin. Ja näitä tarinoita on paljon.
Mies taasen kun meni väsymystä valittamaan lääkäriin niin kukaan ei edes kysynyt onko lapsia.
Minun kaverini meni terkkariin valittamaan jalkakipua. Laiha, monen koitan ulkoiluttaja, tupakoimaton. Lääkäri antoi sairaslomaa muutamaksi päiväksi. Meni muutama päivä ja kaveri kuoli, kun tulppa meni aivoihin. 32 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?
Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.
Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt vain rahaa.
Tonni? Onko se teistä niin paljon rahaa, että sitä ei voi käyttää niihin labroihin, joita yksityinen lääkäri suosittelee siinä vaiheessa, kun olet sairastanut vuosia? Tuhat euroa on täysin mitätön asia oman terveyden rinnalla. Kuka tahansa saa sen verran lainaa, jos on luottotiedot kunnossa.
Totta kai pitäisi terveyskeskuksesta saada apua mutta kun ei tämä maailma ole täydellinen. Loppupelissä ihmisellä on itsellään vastuu. Ei voi jäädä odottelemaan, että joku muu hoitaa homman.
Vierailija kirjoitti:
Minun kaverini meni terkkariin valittamaan jalkakipua. Laiha, monen koitan ulkoiluttaja, tupakoimaton. Lääkäri antoi sairaslomaa muutamaksi päiväksi. Meni muutama päivä ja kaveri kuoli, kun tulppa meni aivoihin. 32 v.
Tulppa jalasta ei etene aivoihin, vaan keuhkoihin, jonka seurauksena on keuhkoveritulppa.
Eteisvärinä taas on sellainen, jossa on riski sydämessä syntyvän tulpan mennä aivoihin ja aiheuttaa aivoinfarktin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...
mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.
Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.
Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?
Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.
Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt vain rahaa.
Tonni? Onko se teistä niin paljon rahaa, että sitä ei voi käyttää niihin labroihin, joita yksityinen lääkäri suosittelee siinä vaiheessa, kun olet sairastanut vuosia? Tuhat euroa on täysin mitätön asia oman terveyden rinnalla. Kuka tahansa saa sen verran lainaa, jos on luottotiedot kunnossa.
Totta kai pitäisi terveyskeskuksesta saada apua mutta kun ei tämä maailma ole täydellinen. Loppupelissä ihmisellä on itsellään vastuu. Ei voi jäädä odottelemaan, että joku muu hoitaa homman.
Siinä vaiheessa kun ihmiselle on vuosikausia sanottu että vika on päässäsi niin se on tosi hämmentävää, kun osa sinusta tietää että ei ole, mutta toisaalta voimakas sosiaalinen paine uskoa asiantuntijoita. Ei paljon auta asiaa kun vuosikymmeniä on kuullut kuinka kaikki hokee, että meillä on onneksi niin hyvä terveydenhuolto. Siihen sairaaseen oloonkin tottuu ajan kanssa.
Ei kokemusta terveyskeskuksesta mutta työterveydessä vähätellään kaikkea, aina.