Mikä on ollut pahin terveyskeskus lääkärin ongelmiesi vähättely mitä olet kohdannut?

Kaaduin portaissa ja leuasta tuli verta solkenaan, joten mies kärräsi mut lääkäriin jossa laittoivat havateipin pieneen ulkoiseen haavaan ja pihalle. Menin seuraavana päivänä uudestaan kun puhe puuroutui, en voinut avata suuta, sattui vietävästi ja etualahampaani olivat eri paikoilla kun aiemmin, iso rako niiden keskellä. Lääkäri tunnusteli suun sisältä ja totesi näyttävän siistiltä, ei tuntunut mitään erikoista (?!?) Jotenkin sain kinuttua kuitenkin seuraavalle päivälle ajan röntgeniin ja kuvista tk-lääkäri näki "siistin murtumalinjan" ja laittoi kuvat eteenpäin kyssiin. Kyssistä sanotaan jonkun ajan kuluttua että heti sinne leikkausjonoon, leuka oli murtunut neljästä kohtaa ja olin leikkauspöydällä seuraavana päivänä.

Toinen oli kun nuorena kärsin jatkuvista angiinoista ja lopulta kurkkuni turposi pahasti. Kävin viikon sisään kolmesti terveyskeskuksessa, en pystynyt nielemään yhtään, kurkku oli kipeä ja turvonnut. Mä nukuin yläasennossa ja vieressäni oli sylkykuppi kun nieleminen ei vaan onnistunut, hengitykseni vinkui ja oli vaivalloista. Joka kerta lääkäri sanoi että se menee ohi, ota buranaa, lepää ja tule myöhemmin uudelleen.

Äitini hermostui ja roudas mut yksityiselle. Siellä sanottiin, että tää täytyy leikata HETI tai saatat tukehtua yön aikana. Se leikattiin samana päivänä ja kurkku ei olw oireillut sen jälkeen.

MInulle nousi kuume ja sain kovan yskän. Kuume laski parissa päivässä, mutta yskä jäi. Yskin jatkuvasti ja kärsin kovasta päänsärystä, tk:ssa sanottiin ensin tupakkayskäksi (en polta!) ja sitten allergiaksi. Tuntui, että alettiin jo ärtyä kun olin taas kerran siellä köhimässä.

Oloni oli surkea ja puolikuntoinen, onneksi olin työtön mutta minulla oli koira  jota piti lenkittää ja muuttimme myös miesystäväni kanssa yhteen, talo sijaitsi matalan mäen päällä enkä meinannut jaksaa kiivetä sinne kevyen takkeja sisältävän pussin kanssa . Itkin äidille puhelimessa, että mä kuolen tähän.

Lopulta, kun oireita oli jatkunut 8kk, isäni lainasi  minulle rahaa ja menin yksityiselle. Löydettiin heti mykoplasma. 

Vierailija kirjoitti:

Työterveydessä astmakontrollissa valitin, kun oireilin pitkin päivää ja PEF puhaltelin vain 300 molemmin puolin (norm. arvo minulla 400). Työterveyslääkäri ´totesi: "No tyydytään tähän." Terveyskeskuksessa sitten heti tehostettiin lääkitystä ja sanottiin, että lähete keuhkotaudeille tehdään, jos tästä ei ole apua.

Miehellä täysin vastaava kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...

mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.

Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.

Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.

Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?

Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.

Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt  vain rahaa.

Tonni? Onko se teistä niin paljon rahaa, että sitä ei voi käyttää niihin labroihin, joita yksityinen lääkäri suosittelee siinä vaiheessa, kun olet sairastanut vuosia? Tuhat euroa on täysin mitätön asia oman terveyden rinnalla. Kuka tahansa saa sen verran lainaa, jos on luottotiedot kunnossa.

Totta kai pitäisi terveyskeskuksesta saada apua mutta kun ei tämä maailma ole täydellinen. Loppupelissä ihmisellä on itsellään vastuu. Ei voi jäädä odottelemaan, että joku muu hoitaa homman.

Mutta täytyyhän se laina maksaa takaisin. Minä saan vain minimieläkettä ja minulta menisi vuosia säästää tuhat euroa. Ja kai lainat korkoakin kasvavat?

Suuni ympärille tuli kipeitä näppylöitä, lääkäri määritteli huuliherpekseksi ja käski hakea reseptivapaata voidetta apteekista. No ei auttanut. Näpyt levisivät nenään joka muuttui punaiseksi ja turvonneeksi. Ruusufinni oli oikea diagnoosi.

Kaaduin ja en heti mennyt päivystykseen kun nilkka ei alkuun ollut hirveän kipeä. Kipeytyi pahoin myöhemmin ja menin tk lääkärille. Lähete röntgeniin, kävelin vaivalloisesti nilkuttamalla ja lääkäri ohjeisti että käy röntgenissä ja mene sitten kotiin odottamaan ja huomenna röntgenlääkäri katsoo kuvan. Sanoin röntgenissä hoitajalle, että sinäkin osaat katsoa ja osaan kyllä itsekin nähdä onko murtumia. Hoitaja katsoi ja näytti kuvaa ja sanoi, että kävely loppuu nyt. Murtumat kahdessa eri luussa. Siitä osastolle ja leikkaukseen.

Valitin ammoin työpaikkalääkärille usein toistuvia kuumeflunssia ja poskiontelontulehduksia. Lähetti röntgeniin ja analysoi kuvat mulle niin, ettei siellä mitään ollut "Lopeta se tupakan poltto." Meni vuosia (söin sitä buranaa) ja työterkkarilta kysyivät, haluaisinko vanhat r.kuvat itselleni vai heittävätkö roskiin. Halusin. Mukana oli röntgenlääkärin lausunto: "Lähes koko poskiontelon täyttävä varjostuma. Sopii lähinnä kystaksi." Nyt on kysta leikattu ja molempiin poskionteloihin tehty ilmaistointiaukko (niitä ei käytännössä ollut). Ei tarvitse enää syödä noihin vaivoihin buranaa eikä ole ollut ainuttakaan poskiontelontulehdusta yli kymmeneen vuoteen eikä edes kuumeflunssaa.

Arvauskeskuksessa valitin käsittämättömiä unenlahjojani ja unimääriä. Kerroin lekurille voivani nukkua jopa kokonaisen vuorokauden putkeen ja esimerkkinä kerroin aiemin samalla viikolla nukkuneeni iltakymmenestä seuraavaan iltakymmeneen ja muinakin "öinä" reippaasti (12 h unta ihan perusjuttu). Tuo tiuskaisi mulle: "Mene aikaisemmin nukkumaan!"

Mulla on kilpirauhasessakin pari kystaa ja kilppari falskaa niihin tavaraa, jonka pitäisi päätyä ihan muualle kehoon...

Siis ilmastointiaukko...

(Jäiköhän muita näppismokia.)

Oireilu alkoi kuumeella ja kovalla kurkkukivulla ja voimistui viikko viikolta ja yleiskunto huononi. Kävin 6 viikon aikana viikon välein terveyskeskuksessa hakemassa antibioottikuureja, jotka eivät tosiaan auttaneet mihinkään. Kolmannella kerralla eivät enää suostuneet antamaan aikaa puhelimessa, koska "odottele nyt vaan niiden antibioottien toimimista kun se saattaa alkaa vasta kuurin loppumisen jälkeen", joten menin aina useiksi tunneiksi päivystykseen istumaan ja odottamaan lääkärille pääsyä.

Kuudennella sairastamisviikolla kurkku oli jo niin kipeä, ettei pystynyt nielemään ja ääntä ei lähtenyt. Päivystyksessä istuessa naamakin alkoi turpoamaan. Viimein lähetettiin korva-, nenä- ja kurkkulääkärille, joka totesi kurkkupaiseen. :(

Se sitten leikattiin ja poistettiin nielurisat (?) siinä samalla, jolloin koko sairastuskierre loppui. Ihan uskomatonta miten vaikea on saada apua, vaikka tulehdusarvot on taivaissa ja jo päällepäin näkee ja kuulee, ettei ihmisellä ole kaikki hyvin.

Sietämättömiä mahakipuja, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, syönnin jälkeen oksettavaa oloa oli jatkunut useita kuukausia. Koska olin nuori ihminen jolla on naisen pissavehkeet, oireilu tulkittiin syömishäiriöksi ja stressivatsaksi. Päivystyksestä käännytettiin ulos sanoen "nyt on paljon vatsatautia liikkeellä, ota jaffaa". Menin yksityiselle joka tähystytti ja kuvautti koko putkiston, ja sieltäpä löytyi mm. synnynnäinen mahalaukun ja ohutsuolen kiertymä ja munasarjasta kananmunankokoinen kysta, jonka poiston yhteydessä suolistosta löytyi endometrioosin aiheuttamia kiinnikkeitä. Vielä senkin jälkeen mua on tosin kohdeltu pillereiden pummaajana kun olen mennyt kipujen takia lääkäriin.

Mulla kävi näin että oli akuutti poskiontelotulehdus ja terveysasemalla sanottiin, että ota vaan Buranaa. Oli järjetön pääkipu, kuume jo 5 päivää. Oli sitten pakko mennä yksityiseen ja sieltä heti sain 3 eri lääkkeet + abtibioottikuurin.

Vierailija kirjoitti:

Sietämättömiä mahakipuja, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, syönnin jälkeen oksettavaa oloa oli jatkunut useita kuukausia. Koska olin nuori ihminen jolla on naisen pissavehkeet, oireilu tulkittiin syömishäiriöksi ja stressivatsaksi. Päivystyksestä käännytettiin ulos sanoen "nyt on paljon vatsatautia liikkeellä, ota jaffaa". Menin yksityiselle joka tähystytti ja kuvautti koko putkiston, ja sieltäpä löytyi mm. synnynnäinen mahalaukun ja ohutsuolen kiertymä ja munasarjasta kananmunankokoinen kysta, jonka poiston yhteydessä suolistosta löytyi endometrioosin aiheuttamia kiinnikkeitä. Vielä senkin jälkeen mua on tosin kohdeltu pillereiden pummaajana kun olen mennyt kipujen takia lääkäriin.

Mun isän äiti kuoli tähän kystaan koska se alkoi kasvaamaan.

Se, kun lääkäri ei ollut osannut lukea oikein isäni arvoja ja eturauhassyöpä oli päässyt kehittymään vaaralliseksi. Tämä kommentin sanoi isäni syöpälääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...

mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.

Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.

Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.

Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?

Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.

Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt  vain rahaa.

Tonni? Onko se teistä niin paljon rahaa, että sitä ei voi käyttää niihin labroihin, joita yksityinen lääkäri suosittelee siinä vaiheessa, kun olet sairastanut vuosia? Tuhat euroa on täysin mitätön asia oman terveyden rinnalla. Kuka tahansa saa sen verran lainaa, jos on luottotiedot kunnossa.

Totta kai pitäisi terveyskeskuksesta saada apua mutta kun ei tämä maailma ole täydellinen. Loppupelissä ihmisellä on itsellään vastuu. Ei voi jäädä odottelemaan, että joku muu hoitaa homman.

Mutta täytyyhän se laina maksaa takaisin. Minä saan vain minimieläkettä ja minulta menisi vuosia säästää tuhat euroa. Ja kai lainat korkoakin kasvavat?

Itellä on iso kynnys ottaa sellaista lainaa, koska kukaan ei oikeasti vakuuta, että saan tarvittavaa apua. Mä olen käynyt saman terveysongelman kanssa sekä yksityisellä etyä julkisella ja en ole saanut apua. Ratkaisu löytyi vasta luontaistuotteiden kaupasta. 400 eur ennen sitä meni roskikseen. Toimiva luontaistuote maksoi 20 euroa. Ja sitten haukutaan munkaltaisia jotka etsivät itse apua foli ohatuiksi ja luontaistuotteita huu haa jutuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perusverikokeissa ei näkynyt mitään erikoista niin jätettiin hoitamatta. Seuraavat vuodet sanottiin vaan että olet/olit raskaana, synnyttänyt, vauva kotona, taaperoita, useampi lapsi, synnytyksiä jokunen vuosi sitten, sellaista se äidin elämä on...

mielenterveyspalveluita ja masennusdiagnoosia tarjottiin.

Viimeisen kerran menin epätoivoisena pitkän listan kanssa lääkäriin ja aistin heti lääkäristä että turha reissu taas. Romahdin ja lääkäri sitten kuitenkin määräsi liudan verikokeita. Näistä sitten selvisi eräs ai-sairaus joka oli tehnyt jo valtavasti tuhoa.

Ja kyllä, kävin myös yksityisellä. Ei vain ollut varaa maksaa labrakokeita, se summa oli ihan älytön.

Ihan oikeasti, tuollaisessa tilanteessa otetaan vaikka lainaa! Ihmisellä on vain yksi keho. Miten ihmeessä noin voi tehdä itselleen?

Lopeta nyt hänen syyttely tuosta. Kyllä pitäisi perus-tk:ssa löytyä diagnoosi ja tarvittavat testit. Siitä tulee helposti oikeasti jopa 1000e lasku, jos alkaa yksityisellä ramppaamaan.

Olen huomannut, että omat käynnit yksityisellä ei ole mitään lisäapua tuoneet, mennyt  vain rahaa.

Tonni? Onko se teistä niin paljon rahaa, että sitä ei voi käyttää niihin labroihin, joita yksityinen lääkäri suosittelee siinä vaiheessa, kun olet sairastanut vuosia? Tuhat euroa on täysin mitätön asia oman terveyden rinnalla. Kuka tahansa saa sen verran lainaa, jos on luottotiedot kunnossa.

Totta kai pitäisi terveyskeskuksesta saada apua mutta kun ei tämä maailma ole täydellinen. Loppupelissä ihmisellä on itsellään vastuu. Ei voi jäädä odottelemaan, että joku muu hoitaa homman.

Mistä työtön saa lainaa?

Kaaduin tai oikeasti jäin elukan alle, joka painoi noin viisisataa kiloa. Polvi otti siitä itseensä ja turposi potkupallon kokoiseksi. Menin tk:n päivystykseen, otettiin kuvat ja säälistä sain kepit, kuvissa ei näkynyt murtumaa tai muutakaan, mikä selittäisi turvotuksen. Kuukauden päästä en edelleenkään päässyt kävelemään ja lääkäri syyllisti minua, että turvaudun liikaa keppeihin. Kepit pois ja tuskaa täysin taas opeteltiin kävelemään. Meni taas kuukausi ja sitten takaisin, lääkäri oli vaihtunut ja pääsin magneettiin viikon päästä. Polvessa murtuma ja heti OYS:n ortopedille. Seuraavalla viikolla tapasin ortopedin ja setä oli hyvin vihainen, kun niitä keppejä olisi pitänyt tässä tilanteessa käyttää puoli vuotta, eikä kuukautta. Kolme vuotta antoi ortopedi aikaa parantua ja sitten keinonivel jos ei tällä pärjää. Nyt on sitten mennyt tuo kolme vuotta ja kausia on,että välistä on kepit käytössä. Kiittelen  vieläkin tätä terveyskeskuslääkäriä mielessäni.

Raju migreenikohtaukseni tulkittiin niskajumiksi vaikka oksentelin ja kävelin pitkin seiniä, lopulta mies tilasi ambulanssin kun silmistäni hävisi  näkö ja pelkäsi, että joudun moneksi tunniksi istumaan odotusaulaan ja pahimmassa tapauksessa passitetaan taas kotiin. Ambulanssi tuli, tekivät arvion ja lähtivät viemään pillit päällä sairaalalle. Vastassa oli sama minua aiemmin tutkinut lääkäri joka ihmetteli että, "no joko se  on sokeakin" ja kuulin jonkun ensihoitajsta ripittävän lääkäriä että tässä on nyt aika vakavat oireet kyseessä!

Ja se migreeni kesti kaksi päivää,  minulle tehtiin kaikenmaailman tutkimukset. Hoito oli lopulta hyvää, mutta sitä ylimielistä päivystyksen lääkäriä en ole unohtanut

Selkä oli tosi kipeä. Pyörryin vessaan enkä kärsinyt vetää selkää suoraksi. Jalat pettivät alta. Lääkäri sanoi, että ei siinä selässä mitään vikaa ole. Menin yksityiselle lääkärille lähes kontaten. Kuvista ilmeni selkärangan skolioosis, joka aiheutti hermopinteen. Viikkojen kuluessa fysioterapeutti sai irrotettua hermon ja nyt jumppaan joka päivä ja selkä on kohtalaisessa kunnossa. Jossakin on vika, jos jalat eivät kanna.

Vierailija kirjoitti:

Kaaduin portaissa ja leuasta tuli verta solkenaan, joten mies kärräsi mut lääkäriin jossa laittoivat havateipin pieneen ulkoiseen haavaan ja pihalle. Menin seuraavana päivänä uudestaan kun puhe puuroutui, en voinut avata suuta, sattui vietävästi ja etualahampaani olivat eri paikoilla kun aiemmin, iso rako niiden keskellä. Lääkäri tunnusteli suun sisältä ja totesi näyttävän siistiltä, ei tuntunut mitään erikoista (?!?) Jotenkin sain kinuttua kuitenkin seuraavalle päivälle ajan röntgeniin ja kuvista tk-lääkäri näki "siistin murtumalinjan" ja laittoi kuvat eteenpäin kyssiin. Kyssistä sanotaan jonkun ajan kuluttua että heti sinne leikkausjonoon, leuka oli murtunut neljästä kohtaa ja olin leikkauspöydällä seuraavana päivänä.

Toinen oli kun nuorena kärsin jatkuvista angiinoista ja lopulta kurkkuni turposi pahasti. Kävin viikon sisään kolmesti terveyskeskuksessa, en pystynyt nielemään yhtään, kurkku oli kipeä ja turvonnut. Mä nukuin yläasennossa ja vieressäni oli sylkykuppi kun nieleminen ei vaan onnistunut, hengitykseni vinkui ja oli vaivalloista. Joka kerta lääkäri sanoi että se menee ohi, ota buranaa, lepää ja tule myöhemmin uudelleen.

Äitini hermostui ja roudas mut yksityiselle. Siellä sanottiin, että tää täytyy leikata HETI tai saatat tukehtua yön aikana. Se leikattiin samana päivänä ja kurkku ei olw oireillut sen jälkeen.

Tämä on jotenkin outoa että Tk:hon pitää mennä inttämään omista oireista ja kinuttua vaiika röntgen vaikka hampaiden väliin on ilmestynyt iso rako. Tämä on minunkin kokemus terveyskeskuksessa enkä ole oikein tottunut siihen, että lääkäri sivuuttaa kaikki vakavimmat oireeni. Ja sitten vielä seemoin ilmiö on ollut, kun lääkäri väittää omia oireitani vastaan, niin tyyppi istuu minuun selin ja tuijottaa tietokoneruutua, niin etten voi katsoa silmiin ja pudistaa päätäni ja toistaa uudelleen oireeni. 

Tulee vain semmoinen olo, että tyyppi on päättänyt inttää minun oireita vastaan ja vähätellä niitä.