Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anorektinen taiteilija
21.03.2021 |
https://areena.yle.fi/1-50591762
Dokumentti anorektisesta taiteilijasta. Vauvalla oli jo aiheesta, mutta nyt on myös linkki dokumenttiin ohessa.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauniita kuvia.
Harmi että koki miten koki, sairastui eikä uskaltanut antautua taiteelleen ilman kehonsakin pysäyttämistä ja kontrolloimista.
Koskettava. Eikä vuoden pakkohoitokaan enää häntä pelastanut. Siis ettei ainakaan ulkoisestikaan muuttunut eli ravintoaineet eivät enää imeytyneet kaiketi.
Vierailija kirjoitti:
Kauniita kuvia.
Harmi että koki miten koki, sairastui eikä uskaltanut antautua taiteelleen ilman kehonsakin pysäyttämistä ja kontrolloimista.
Kauniita kuvia ja värimaailmoja. Hän olisi vain halunnut pysäyttää ajan ja olla lapsi, ei jäädä yksin. Lapsena vihasi itseään, kieriskeli lattialla. Tosi harmi, ettei hänelle löytynyt sopivia hoitokeinoja.
Vierailija kirjoitti:
Koskettava. Eikä vuoden pakkohoitokaan enää häntä pelastanut. Siis ettei ainakaan ulkoisestikaan muuttunut eli ravintoaineet eivät enää imeytyneet kaiketi.
Tai sisäelimet tuhoutuneet. Oli miten oli, rauha hänen sielulleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rappioromanttisia ja uskonnollisiakin kuvia. Rakasti pimeyttä ja kaipasi tavallaan tuonpuoleista.
Jestas miten paksu pää ja kyynäret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin kuinka vanhemmat ovat henkisesti kestäneet. Hän asui äitinsä luona. Yritettiinköhän pakkohoitoa ennen 18v? Entä psykoterapioita? Luultavasti mutta ei apua.
Monet meistä vaan syntyvät niin herkkinä, että emme voi kestää tätä maailmaa. Mä olen ihan samanlainen, vihasin itseäni koska en ollut kovis, sellainen joka pärjää tämän järjettömyyden keskellä. Mulle ei tullut anoreksiaa mutta olen jo aivan pienestä saakka ollut masentunut ja kärsinyt itsetuhoisista ajatuksista. Päiväkodista työelämään olen joutunut kiusatuksi ja tiedostan sen, että vain muuttumalla samanlaiseksi voisin selvitä. Mutta en vaan kykene siihen, olen liian empaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet meistä vaan syntyvät niin herkkinä, että emme voi kestää tätä maailmaa. Mä olen ihan samanlainen, vihasin itseäni koska en ollut kovis, sellainen joka pärjää tämän järjettömyyden keskellä. Mulle ei tullut anoreksiaa mutta olen jo aivan pienestä saakka ollut masentunut ja kärsinyt itsetuhoisista ajatuksista. Päiväkodista työelämään olen joutunut kiusatuksi ja tiedostan sen, että vain muuttumalla samanlaiseksi voisin selvitä. Mutta en vaan kykene siihen, olen liian empaattinen.
❤️💗❤️
Katsoin juuri kyseisen dokumentin. Herätti kyllä ajatuksia, ja kuvat olivat hienoja!
En vain kykene pääsemään millään anorektikon pään sisään. En ymmärrä. Mielestäni jo alusta asti oli selvää, ettei päähenkilö voi pysyä hengissä enää pitkään, saati jatkaa työskentelyään kuvaajana. Jos ei syö, ihminen ei yksinkertaisesti voi pysyä hengissä.
Kolari ja niskakivut ovat pieni asia sairauden rinnalla. Päähenkilö kuitenkin koki, että juuri tuo kolari vaikutti hänen elämäänsä negatiivisesti, eikä kuntoutuminen siitä ole mahdollista. Lisäksi hän kertoi, ettei ole koskaan aiemmin ollut itsetuhoinen. Mielestäni anoreksia ei muuta olekaan, kuin itsetuhoista.
Ei tuota varmaan ymmärrä, ellei ole itse kokenut samaa sairautta. Joku logiikkahan siellä taustalla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet meistä vaan syntyvät niin herkkinä, että emme voi kestää tätä maailmaa. Mä olen ihan samanlainen, vihasin itseäni koska en ollut kovis, sellainen joka pärjää tämän järjettömyyden keskellä. Mulle ei tullut anoreksiaa mutta olen jo aivan pienestä saakka ollut masentunut ja kärsinyt itsetuhoisista ajatuksista. Päiväkodista työelämään olen joutunut kiusatuksi ja tiedostan sen, että vain muuttumalla samanlaiseksi voisin selvitä. Mutta en vaan kykene siihen, olen liian empaattinen.
Minä taas olin kovis koska oikeasti olin pehmis, enkä halunnut tai osannut käsitellä asiaa, koska niin vähemmistöä me olemme tässä koviin arvoihin perustuvassa maailmassa. Ainut selviytymiskeino on sulkea silmät ja korvat, ja hyväksyä ettei tällainen raaka maailma ole meitä kaikkia varten, kunhan vaan lusitaan täällä se oma aikamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saako tekstityksen jostain?
Siinähän oli tekstit, ainakin kun mä katoin areenasta. Omat asetukset pielessä tai jtn?
Tuleeko tästä nyt samanlainen muoti-ilmiö kuin transuista?
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko tästä nyt samanlainen muoti-ilmiö kuin transuista?
Mieti hetki ennen kuin kirjoitat mauttomuuksia.
Huomasin ärsyyntyväni kun kuuntelin häntä. Kuten aina kun kyse tuosta sairaudesta kärisivistä. On niin naurettavaa päättää päivänsä kieltäytymällä ruuasta kun sitä on meillä länsimaissa yllin kyllin ja kehitysmaissa ihmiset kuolee nälkään. Tekisi vaan mieli huutaa että alota se syöminen s..tana, se kuuluu elämään.
Jos haluaa päättää päivänsä, sen voisi myös tehdä vähän nopeammin kuin noin että vuosikaudet kidutaa läheisiään ja hakee huomiota sairaudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Koskettava. Eikä vuoden pakkohoitokaan enää häntä pelastanut. Siis ettei ainakaan ulkoisestikaan muuttunut eli ravintoaineet eivät enää imeytyneet kaiketi.
Kyllähän hänestä lyhyesti näytettiin sairaalahoidon jälkeen kuvaa jossa oli selvästi jo suht normaalin näköinen. Mutta on varmaan taas lopettanut syömisen ja laihtunut uudelleen kun on päässyt kotiin.
Alue: Aihe vapaa
Jos on hirveän herkkä, ei välttämättä kannata katsoa. Ajatuksia herättävä dokumentti.