Autan äitiäni joka päivä
Silti aina välillä saan kuulla kuinka häijy ja ilkeä olen ja aiheutan hänelle pahan mielen. Vaipuu valittamaan että kuinka silloin ja silloin vuonna x ette (lapset) yhtään auttaneet, kukaan ei tuonut kukkia syntymäpäivänä jne. Olen kuitenkin ainut läheinen joka häntä auttaa. En tiedä miten pitäisi suhtautua? Pahoitan mieleni, suutun jne vaikka toisaalta kait pitäisi yrittää ymmärtääkin.
Kommentit (15)
Miten olet pyrkinyt hoitamaan läheisriippuvaisuuttasi?
Miksi pitäisi yrittää ymmärtää päivittäisiä solvauksia? Ja vaikka ymmärtäisit ne niin miksi koet että niitä pitäisi jaksaa? Mitä sanot kun valitus alkaa vai alistutko vaan? Miten oma elämäsi sujuu, oletko kuinka hyvin toteuttanut omia haaveita ja toiveita?
Manipulointia? Jolla saa syyllisyyden tunteesi heräämään ja varmistettua, että "huono" tytär auttaa edelleen omantunnontuskissaan? Apua voi hakea myös kunnallisista palveluista.
kaksjakolme kirjoitti:
Voisiko kuitenkin olla niin, että äiti on huomannu sinulle aiheutuvan tunnereaktion sanomisistaan? En tietenkään tiedä juuri teidän tilannettanne, mutta mahdollista on että hän käyttää hyväkseen tilannetta jossa huomaa sinulle aiheutuvan vahvan tunnereaktion ja siten saa sinulta tarvittaessa lisäapua. Et kuitenkaan ole velvoitettu jatkuvaan auttamiseen, jos et itse sitä halua.
Juuri näin, syyllistämällä tiukentaa otetta koska ei osaa muuta.
Voihan huomauttaa, että tuollainen turha syyttely saa loppua, ollaan nyt molemmat aikuisia eikä vain äiti ja lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Miten olet pyrkinyt hoitamaan läheisriippuvaisuuttasi?
Kuuden vuoden psykoterapialla, joka ei auttanut. Koko elämäni olen kokenut olevani huono ja ilkeä ihminen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi yrittää ymmärtää päivittäisiä solvauksia? Ja vaikka ymmärtäisit ne niin miksi koet että niitä pitäisi jaksaa? Mitä sanot kun valitus alkaa vai alistutko vaan? Miten oma elämäsi sujuu, oletko kuinka hyvin toteuttanut omia haaveita ja toiveita?
En ole muutamaan vuoteen. Nyt työttömänä jämähtänyt ”omaishoitajaksi”. Ap
No, älä auta enää, kun näyttää äitisiki olevan aika huono ja ilkeä ihminen ja lisäksi avuton, kun päivittäistä palvelua kaipaa
Suomessa varsinkin on sellaista mentaliteettia, että heikko ihminen ei kestä sitä kun hänet nähdään heikossa tilassa. Pitää kääntää huomio muualle vaikka ilkeilemällä, ja käppänät rupeaa rivoiksi. En nyt puhu tästä nimenomaisesta ihmisestä, mutta yleisesti.
Energiasi palaa sinä päivänä kun laitat rajat ja irtaudut äidin ja muiden vastaavien vaikutuspiiristä henkisesti. Niin kauan kun sinulla on sisäinen tarve roikkua haukuttavana, kaikki elämässäsi tulee junnaamaan paikallaan koska tuo / nuo ihmiset imee sinusta kaiken mitä sinussa on. Haukkumisella sinut pidetään paikallaan. Suosittelen meditaatiota avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olet pyrkinyt hoitamaan läheisriippuvaisuuttasi?
Kuuden vuoden psykoterapialla, joka ei auttanut. Koko elämäni olen kokenut olevani huono ja ilkeä ihminen. Ap
Mitä tunteita se sussa herättää että äitisi koittaa päivittäin tuhota sen edistyksen mitä olet kuudessa vuodessa kovalla työllä saanut aikaan?
Mulla voimakkaana velvollisuuden tunne, sääli jne. Että vanhaa ihmistä on autettava. Että kun muut ovat kaikonneet ympäriltä niin ainakin minä olen hyvä (kun aina ollut huono ja ilkeä) ja autan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla voimakkaana velvollisuuden tunne, sääli jne. Että vanhaa ihmistä on autettava. Että kun muut ovat kaikonneet ympäriltä niin ainakin minä olen hyvä (kun aina ollut huono ja ilkeä) ja autan. Ap
Mitä hyvää tämä ”hyvyys” on elämääsi tuonut muuta kun kirkkaimman kruunun? Miksi ajattelet että ne muut on kaikonnut ja miten näillä ”pahoilla” ihmisillä menee elämässään.
Kyllähän sä nyt terapian jälkeen jo tiedät että yrität saavuttaa tuolla käytökselläsi jotain mitä se ei sulle koskaan tuo. Ei se sun äitisi sua kuolinvuoteellaan tule ylistämään ja kiittämään vaan itsesääliä se on sielläkin. Ja kun äiti katoaa sulla ei ole enää mitään millä kiillottaa kruunuasi.
Voiko äitisi siis paremmin kun saa haukkua sinua vai mitä tämä tällainen apu ja hoito on? Ja millaisiin asioihin tarvitaan päivittäistä apua?
Voisiko kuitenkin olla niin, että äiti on huomannu sinulle aiheutuvan tunnereaktion sanomisistaan? En tietenkään tiedä juuri teidän tilannettanne, mutta mahdollista on että hän käyttää hyväkseen tilannetta jossa huomaa sinulle aiheutuvan vahvan tunnereaktion ja siten saa sinulta tarvittaessa lisäapua. Et kuitenkaan ole velvoitettu jatkuvaan auttamiseen, jos et itse sitä halua.
www.kaksjakolme.com