Olen turha ihminen. Kaikki vihaavat minua.

Älä välitä siitä mitä muut sinusta ajattelevat. Etsi oikeita ystäviä, esim nettipelejen tai somen kautta. Mistä aiheista pidät? Lähde etsimään ystäviä sitä kautta. On täysin selvää jos itse on kasvissyöjä ja anime fani ja ihmiset ympärillä rakastaa jääkiekkoa ja kebabia, että teillä ei ole mitään yhteistä, eivät he silloin sinua vihaa, mutta eivät osaa ymmärtää mitä ajattelet ja suhtautua siihen mitenkään positiivisesti.

Ootko vielä rumakin?

Joko sää taas oot hyppimässä?

Niin minäkin.

En osaa tutustua muihin. Välttelen ihmisiä, koska en kestä muiden halveksuvia katseita. Olen vain muiden tiellä. Minusta puhutaan pahaa.

Vierailija kirjoitti:

En osaa tutustua muihin. Välttelen ihmisiä, koska en kestä muiden halveksuvia katseita. Olen vain muiden tiellä. Minusta puhutaan pahaa.

Ne ihmiset jotka puhuu pahaa sinusta, puhuu sitä myös toisistaan, hyvä vaan kun et ole seuran kipeä hölmö, joka roikkuu mukana porukassa, vaikka tasan tietää miten he toisiaan kohtelee. Mä ainakin säälin itse noita tyyppejä, asun rivitalossa ja tää on täynnä noita juorikerhoja, yks lähtee porukasta pois ja heti alkaa muille hänestä haukkuminen. Oon jo kauan sitten lopettanut ajattelemasta että en riitä muille, ei tarvitse riittää, riittää kun riittää itselleen, kyllä oon mieluummin omassa kuin huonossa seurassa. Oikeita ystäviä voi myös löytää, kyllä sen huomaa kun löytyy ihminen kenen kanssa tulee toimeen, mutta ei ystävät tuu ovelle, ne pitää etsiä.

Voisit myös miettiä miten rakennat omaa itsetuntoa esim blogin kirjoittaminen voisi olla hyvä haaste käydä läpi omaa mieltään, tee oma nimimerkki, ei omaa henkilöllisyyttä ole pakko ilmaista, ja kerro elämästäsi avoimesti, se auttaa myös muita samassa tilanteessa olevia.

Hae apua, masennus saa aivosi puhumaan noin, vaikka ei olisi tarvis. Terveyskeskukseen aikaa psykologille juttelemaan. Jos haluat kokeilla omatoimista reipastumista, niin sitten ihan vanhanaikaiseen tyyliin alat nyt tänään tekemään hikiurheilua, et siirrä, vaan alat tänään. Nimenomaan hikiurheilua, hormonisi ovat piilossa kaiken masennusvajeen alla. Ja vähemmälle negatiivista nettiä ja negatiivisia ajatuskulkuja. Jos sinulla ei ole töitä, ei ole monella muullakaan suomalaisella nykyään. Ala silti miettiä mitä voisit haluta ja ota yhteys ammatinvalinnanohjaukseen. 

Ala nyt urheilla, kengät jalkaan ja menet hölkkään ja kävelemään, ota haaste vastaan. 

Jos kynnys on liian kova päiväsaikaan, kun ihmisiä on liikkeellä. Mene myöhemmin esim keskiyöllä. Ala valmistautua ja tee siitä kivaa. 

Ota vinkit mukaan äläkä toista enää samaa, se olisi tyhmyyttä. Keskity päivä kerrallaan, nyt hikeä pintaan. Tsemp.

Pidän kirjoittamisesta ja blogin pitäminen voisi olla mielenkiintoinen tapa terapioida itseään ja ehkä auttaa muita siinä samalla. Pelkään vain, ettei ketään kiinnosta blogini, koska nehän esittelevät aina täydellistä elämää. Tai voisikohan tuollainen toimia Instagramissa, vaikka en olekaan mikään hyvä valokuvaaja. Omalla IG-tililläni on 19 seuraajaa. Blogit ja IG ovat vähän vieras maailma minulle, enkä tiedä, mistä tai miten löydän seuraajia. 

Olen käynyt lääkärissä. Sain lääkkeet kouraan ja kävin muutaman kerran psykiatrisella sairaanhoitajalla. Käyntini kuitenkin lopetettiin, koska minun on vaikea puhua asioistani. Tunsin jääväni yksin. Käyn kävelyllä joskus, mutta siinä ei tule hiki. Varmaan joku kunnon hikiurheilu olisi parempi. 

Olen vakavasti masentunut. Mielialani heittelevät aika paljon. Aamulla suunnittelin heittäytyväni auton alle. Yksi melkein ajoikin päälleni, koska kävelin tielle katsomatta mihinkään suuntaan. Nyt muutaman tunnin jälkeen oloni on vähän parempi. Olen varmasti todella raskas ja vaikealaatuinen ihminen.