Kysymys teille jotka olette huomaavaisia, avuliaita ja uhrautuvia

Nosto

Opettele ajoissa sanomaan ei! Noita hyväksikäyttäjiä on joka työpaikalla, hivuttavat omat työnsä toisten tehtäväksi mutta keräävät kyllä kreditit niistä!

Itse olin yli 40v kun opin tämän. Ei voi sanoa kauniistikin, parhaiten toimii (etkä loukkaa) kun joku tarjoaa omaa "priorieettihommaansa" tehtäväksesi: Hei voin kyllä auttaa sinua tämän asian kanssa ensiviikon maanantaina (tai joku muu varmasti liian myöhäinen päivä) kunhan ensin teen omat kiireiset hommat alta pois.

Varmasti saat tuhinaa ja niskojen nakkelua mutta aivan sama. Olet ollut kohtelias ja avulias omilla ehdoillasi, et luvannut ottaa koko hommaa itsellesi ja näin bäistät sen kokonaan

Vastaan meidän kaikkien puolesta: emme todellakaan ota loukkauksena, jos joku sanoo ei. Haloo. 

Se on sisäänrakennettu mekanismi. Kiltti on kiltti kaikille ja kaikkialla. Ja totta kai hekin toivovat joskus saavansa palveluksia ja huomiota takaisin. Se katkeroittaa, kun huomaa olevansa vain muiden hyödyntämä.

Kiltti ei ole kiltti "tahallaan", se on sisäänrakennettua. Olisi juu kiva, että kaikkea ei sysätä mun työpöydälle ja olisi kiva jos joku joskus huomaisi kuinka paljon teen koko tiimin eteen työtä. Jos työtaakkaa et pysty hölläämään, ilmaise sille kiltille kiitokset. Olen kiltti itse ja kiitän aina kun saan apua joltakulta, toivoisin samaa myös toiseen suuntaan.

En tee tai ole huomaavainen siksi, etten osaisi sanoa ei. Usein takana on vain ajatus, että jonkunhan se täytyy joka tapauksessa tehdä. 

Kiitos olisi kiva kuulla. 

Itse autoin kilttinä töissä muita koska apua pyydettiin. Mutta sitä alettiin käyttämään hyväksi joka tuntui pahalta.

Työkaverit tottuivat siihen että minulla voi teettää työt ja lopulta eivät edes huomanneet työn suurta määrää.

Itse opettelin sanomaan ei koska se on paras ratkaisu siihen että muut ei käytä.hyväksi. omat rajat täytyy tuntea eikä potea siitä syyllisyyttä.

Olisin toki toivonut että he olisivat huomanneet itsekin ettei keneltäkään voi jatkuvasti pyytää/ olettaa hänen tekevän työtä enemmän ilman vastavuoroisuutta.

Selvät työnkuvat ja vastuut.

Jokainen hoitaa omat työnsä.

Autetaan kun tarvitaan apua.

Muuten kaikki lisätyöt esimiehen kautta.

Olen kiltti ja työteliäs.

Olen eri työpaikoissani toistanut samaa kaavaa:

Aluksi olen innoissani ja ylpeä, että minusta on hyötyä muille.

Tätä voi jatkua vuosia, jos ilmapiiri on terve ja saan työstäni kiitosta, eikä minua hyväksikäytetä.

Olen silloin itsekin hyvinvoiva ja ylpeä työstäni.

Monissa paikoissa kiltteytäni on kuitenkin käytetty hyväksi ja minulla teetetään aivan paskahommia, jotka eivät liity mihinkään, mutta joku vaan haluaa tai tarvii ne itselleen tehdyksi. Näihin en ole oppinut sanomaan ei, ja se tuntuu pahalta. Se katkeroittaa, kun tajuaa, että toiset vaan käyttävät hyväksi ja pitävät orjana.

 

-Mä en oo mun mielestä uhrautuva, mutta oon huomaavainen ja motivoituneena ahkera.  Sekä autan mielelläni muita ja jaan tietoa. En oo mielestäni liian kiltti enkä mielestäni hyväksikäytettäväkään mutta oon huomannu että osa ihmisistä ajattelee että jos on ystävällinen, testataan tahalteen rajoja jne eli ei kunnioiteta hyviä tapoja. Se ei mua henkkoht kiinnosta mutta johtaa välillä ristiriitoihin, jos ihmiset ihmettelee hyviä tapoja.

Mä haluankin paljon hommaa ja tarkoitus työssä on viihtyä joka tulee sen kautta että osaa hommansa. En tee muiden töitä vaan oletan toki rajanvetoa ja just näissä voi tulla ristiriitatilanteita, jos joku muu ei tunnista / halua kunnioittaa muidenkaan rajoja jos itse esim ei ole motivoitunut. Toivon järkevää suhtautumista tietenkin ja tasapuolisuutta koska itse odotan tasa-arvoa työelämässä ja se on ykss mun tärkeimmistä arvoista. Mulla ei oo mitään että "pakko tehdä ihan kaikki aina", mutta tietty saan laadukkainta jälkeä aikaan sillon kun asiat on järkevästi mietitty jne ja tää on tosi laaja käsite että mitä kaikkea voin tehdä. En tee kenenkään "toisen hommia".