Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen kova makeanhimo, onko yleistä?
15.06.2009 |
Meillä on useampi lapsi ja kahdella heistä (tyttöjä) on selvästi kovempi tarve saada makeaa kuin muilla. Valitettavasti minullakin on, joten lienee peritty ominaisuus. Mutta mikä neuvoksi lapsen kasvaessa? Leikki-ikäisen syömisiä on vielä helppo rajoittaa, mutta mitä tehdä kun lapsi kasvaa ja reviiri alkaa laajeta.
Vanhempi tyttö on menossa jo kuudennelle luokalle, joten alkaa olla hankalaa rajoittaa hänen makeansyömistään. Päivisin on jo paljon itsenäistä olemista ja omaa rahaa on käytössä. Toistaiseksi tyttö on pitänyt ainakin tietääkseni hyvin sovituista kiinni, mutta enhän voi loputtomiin lapselle sanella milloin saa ostaa karkkia/jätskiä ja milloin ei. Kunnon kotiruokaa meillä syödään kerran päivässä ja yhdessä istutaan ruokapöydässä, siitä pidämme kiinni. Iltapalakin on yhteinen koko perheellä. Päivittäin tyttö hinkuaa herkkuja ja näin kesällä jossakin muodossa syökin joka päivä (ei toki karkkia). Mutta mutta, onko tämä vain sellainen yksilöllinen asia, johon ei voi varsinaisesti vaikuttaa ja joka lapsen on itse opittava hallitsemaan vai olisiko teillä antaa vinkkejä?
Lapsi ei ole lainkaan ylipainoinen, joten se ei ole ongelma. Mutta varmaan muodostuu ongelmaksi, jos herkkujen himo ei laannu aikanaan...
Kommentit (5)
Minun makeanhimoani helpottaa se, että verensokeri ei pääse laskemaan. Aamiainen, aamupäivän välipala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala. Parin-kolmen tunnin välein pitää siis suuhun laittaa jotain. Jos tästä pitää kiiinni, niin makeanhimo ei niin yllätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun makeanhimoani helpottaa se, että verensokeri ei pääse laskemaan. Aamiainen, aamupäivän välipala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala. Parin-kolmen tunnin välein pitää siis suuhun laittaa jotain. Jos tästä pitää kiiinni, niin makeanhimo ei niin yllätä.
12-vuotiaan kanssa on vähän niin ja näin saada tuo säännöllisyys pelaamaan, jos ei itse ole vieressä vahtimassa! Varsinkin välipaloiksi tyttö ottaa herkästi makeaa, jos on tilaisuus. Itse yritän noudattaa säännöllistä ja mahd. järkevää syömistä.
Säännölliset ruoat ovat tietysti ihan itsestäänselvyys etenkin pienillä muksuilla, kuten meillä. Meidän lapsi on vasta 5-vee, mutta tosiaan tuo makeanhimo on todella poikkeuksellisen kova. Kenelläkään en ole esim. synttäreillä huomannut olevan samanlaista hinkua herkkupöytään. Asia ei nyt ole ongelma, kun pienestä lapsesta on kyse, mutta samoja juttuja olen miettinyt mitä ap isomman lapsensa kanssa.
Minun makeanhimoani helpottaa se, että verensokeri ei pääse laskemaan. Aamiainen, aamupäivän välipala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala. Parin-kolmen tunnin välein pitää siis suuhun laittaa jotain. Jos tästä pitää kiiinni, niin makeanhimo ei niin yllätä.
No monilla jää se aamupäivän välipala syömättä, koska päiväkodissa eikä koulussa sellaista ei tarjota. Siksi nyt otin sen tiheän ruokailun. Itselläni se aamupäivän ruokailu ei vaikuta nälkään, vaan siihen että onko illalla makeanhimo.
Nelonen
Alue: Aihe vapaa
ja samoin kuin ap:llä, sekä äidillä että tyttärellä... mä kyllä syön ruokaakin ja näin, mut tyttö 3v. ei ihan oikeasti tahtoisi syödä mitään muuta kuin herkkuja pitkin päivää. joskus on ollutkin koko päivän syömättä, syönyt pari leipää korkeintaan, kun ei suostu välttämättä syömään ruokaa eikä herkkuja anneta. se kun on vielä tuommoinen jääräpääkin, joka taitaa ihan oikeasti uskoa, että jos vaan tarpeeksi kauan ruinaa eikä suostu muuta syömään niin kyllä ne äiti ja isi periksi antaa... isi antaakin, mutta äidiltähän tuo jääräpäisyyskin on peritty :)
itse pelkään lähinnä syömishäiriöitä tytöllä, koska itse olen tästä järjettömästä makeanhimosta ja sokeririippuvuudesta kärsinyt koko elämäni - samoin kuin sekamuotoisesta syömishäiriöstäni.