masentaa - kuinka 'herkästi' voi saada mielialalääkitystä?

Olen usean lapsen äiti. Jaloissa vipeltää niin pieniä kuin murrosikäinenkin tyttö.

Pienten kanssa on ok, mutta tämän teinin kanssa on ongelmia. Ja tosi pitkään olen ajatellut että tämä on vain niin vaikeaa 'murkun' vaiheen vuoksi.



Nyt heräsin ajattelemaan, että ei hyvänen aika, minä taidan oikeesti itse tarvita apua.



Tässä viikonlopun yönä valvoin sitten pitkään, ja mietin että minä olen niin huono äiti tytölleni, poljen koko ajan sen itsetuntoa nollaan, ja se saa varmaan hävetä minua kun suutun sille, kavereidenkin läsnäollessa.



Kun suutun, en osaa lopettaa, vaan jauhan ja jauhan samaa, kunnes olen ihan puhki. Ja olen hirveässä olotilassa koko loppupäivän. Vaikka sanotaan että kun on ollut riitä ja se sovittu, sen jälkeen pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä, niin minä en anna siihen mahdollisuutta, sillä minä olen kuin kantaisin kaikki maailman mustat pilvet harteillani. Kuinka lapsikaan voisi unohtaa riitaa silloin.



Nyt mietin että tämä voisi olla masennusta, vaikka en ole itsessäni sitä suuremmin havainnutkaan. Minulla vain on vaikeata. Mies kyllä sanoo että olen paljon kireämpi kuin ennen..

Olen nauttinut suuremmoisesti pienten lasten hoidosta, Pienimmäisen syntymästä on 10kk. Mutta voisihan se olla masennusta joka suuntautuu tuohon teiniin?



nyt pieni heräsi, joten kirjoitus päättyy.



-ajattelen itse vain että voisi elämän laatua tällä hetkellä parantaa jokin serotoniinilääkitys. koskaan en ole särkylääkettä kummempaa ottanut, vaikka hivenen olinkin masentunut esikoisen syntymän jälkeen. (näin jälkikäteen ajattelen olleeni).



olisi mukava jos joku vastaisi tähän varmasti sekavaan ja puutteelliseen sepustukseen.



soitin kyllä lääkärille ajan muutaman päivän päähän sainkin.



Tuntuu että pilaan nuoren elämän.