Miten välttää tällaisia tilanteita?

keskustella materialistisista asioista, mutta aina tämä menee näin tuon tutun kanssa. Hänellä tuntuu olevan tarve nostaa itseään tavaran avulla, kun taas minä haluaisin mieluummin antaa itsestäni köyhemmän kuvan kuin rikkaamman suhteessa häneen.

Oikeasti me eletään säästeliäästi, syystä että tavoittelemme suurempaa omistusasuntoa. Oikeasti muut kuluttavat enemmän kuin me. Oikeasti me annetaan runsaita lahjoja ystävillemme, koska emme halua säästää lahjoissa. Oikeasti me pelkäämme jo nyt kademieltä, jonka joudumme kohtaamaan todennäköisesti monen ystävän taholta, kun pian on aika ostaa se unelmiemme koti. Oikeasti tiedän, että jokunen ystävämmekin ymmärtää olla onnellinen puolestamme, kun meillä on varaa johonkin ja heillä ei ole. Nuo ystävät tietävät, että olemme valinneet monta kertaa säästämisen silloin, kun he itse ovat halunneet valita kuluttamisen. On ihan ok, että tavoitteemme on pian saavutettu.

ap

minusta rivien välistä loistaa aikamoinen materialismi. =) Ei kukaan teitä oikeasti kadehdi. Minä olen aivan käsi raha-asioissa ja ystäviä on laidasta laitaan myös ns. ökyväkeä. Enkä kyllä ole ikinä kenenkään tavaroita tai asuntoa tms. kadehtinut. Itsehän he ovat ne ansainneet ja hankkineet, herrajesta! Miten se minulta olisi pois että heillä on jotain? Ei mitenkään.

Tosin harvemmin puhumme kenenkään ystävän, myöskään noiden rikkaiden, kanssa siitä mitä on tai mitä omistetaan. Aihe on sen verran tylsä että siihen kyllästyy muutamassa minuutissa. Eikö vain?

eivät itse osaa ajatella rahankäyttöään nenäänsä pidemmälle. Heillä kun ei ole suunnitelmia tulevaisuuden varalle ja vuosien aikajänteellä. Niin jää moni asia saavuttamatta, Visa laskuja ja vuokria maksettaessa!

kaikkea itselleen? Antaa esim vinkin, että toinen voi ostaa jotain halvalla tai että voi ihan antaa anteliaita lahjoja ystävilleen?



Eihän ap:aan oikeasti kerro ystävilleen syvimpiä ajatuksiaan heistä. Tänne av:lle vain.

Höpö höpö, ei kukaan kadehdi. Olen huomannut, että ne ihmiset jotka luulee kaikkien kyttäävän ja kadehtivan on niitä jotka itse kyttää ja kadehtii... toiset ei edes huomaa minkä merkkisellä autolla joku ajaa ja mistä olohuoneen matto on ostettu. =DD

Niin turhaa laittaa energiaansa kadehtimiseen...

lapsi sai sen sukulaiselta, jos hän kysyy mistä lapsi on jotain saanut... Äläkä koskaan oma aloitteisesti kerro ostoksistasi mitään, vain kysyttäessä. Ja silloinkin voit aloittaa lauseen "no kun kerran kysyit, niin..." Tai "jos se sinua kerran kiinnostaa, niin..."

ongelma ei ole sussa vaan siinä naisessa, joka vetää herneen nenään kaikesta. Et ole (kai) mitenkään tilivelvollinen hänelle ja saat rauhassa ostaa mitä haluat. Älä o milläskään tollasesta. :)

Mun mielestä on vähän outoa jos kertoo joka asiasta hinnan ja ostopaikan, kovin materialistiselta kuulostaa. Ehkä normaalimpaa olisi sanoa, että meidän Lissu tykkää leikkiä brätzeillä, ostimme hänelle uuden kesäloman kunniaksi.

keskustella materialistisista asioista, mutta aina tämä menee näin tuon tutun kanssa. Hänellä tuntuu olevan tarve nostaa itseään tavaran avulla, kun taas minä haluaisin mieluummin antaa itsestäni köyhemmän kuvan kuin rikkaamman suhteessa häneen.



Oikeasti me eletään säästeliäästi, syystä että tavoittelemme suurempaa omistusasuntoa. Oikeasti muut kuluttavat enemmän kuin me. Oikeasti me annetaan runsaita lahjoja ystävillemme, koska emme halua säästää lahjoissa. Oikeasti me pelkäämme jo nyt kademieltä, jonka joudumme kohtaamaan todennäköisesti monen ystävän taholta, kun pian on aika ostaa se unelmiemme koti. Oikeasti tiedän, että jokunen ystävämmekin ymmärtää olla onnellinen puolestamme, kun meillä on varaa johonkin ja heillä ei ole. Nuo ystävät tietävät, että olemme valinneet monta kertaa säästämisen silloin, kun he itse ovat halunneet valita kuluttamisen. On ihan ok, että tavoitteemme on pian saavutettu.



ap

Fiksut menestyvät elämässään. Onneksi sinulla on fiksujakin ystäviä.



Meidän perheessä on ystäväpiiri karsiintunut sen jälkeen, kun mies ylennettiin ja hänen palkkatasonsa nousi huimasti. Mutta, ei anneta tämän häiritä elämäämme.