IVF-tarinoita? Sekä onnistumiset että epäonnistymiset

Up

Up

Ekasta tuoresiirrosta onnistui. Syy lapsettomuuteen ei selvinnyt.

Jos sulla on facebook-tili, kannattaa liittyä lapsettomien ryhmään nimeltä Suljettu simpukka. Simpukan (lapsettomien yhdistys) nettisivujen foorumilla myös keskustelua aiheesta.

Kannattaa syödä terveellisesti ja ottaa myös vitamiineja. Jätä sokerihötöt ja alkoholi kokonaan pois. Jos tupakoi, pitäisi tupakka jättää pois.

Itse olen jo sen ikäinen, että lapsi taitaa jäädä saamatta. Saatan päätyä itsemurhaan tuhlattuani ensiksi turhaan keräämäni omaisuuden. Kuulostaa kamalalta, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä tämä musertava lapsettomuus.

Me päästiin lapsettomuustutkimuksiin julkisella noin vuoden yrittämisen jälkeen. Ensin neuvolaan terveydenhoitajalle, sitten terveyskeskuslääkärille ja vielä gynekologille, josta mies vielä lähetteellä sperma-analyysiin. Lopulliset tulokset tuli noin puolitoista vuotta sitten. Mitään syytä ei löytynyt kummastakaan. Olin hyvin ratkaisukeskeisesti suhtautunut tutkimuksiin, että nyt selviää miksi raskaus ei ala, se korjataan ja sitten tulee vauva. Oli kova pettymys että mitään syytä ei löytynyt. Päätettiin kuitenkin että koitetaan vielä muutama kierto ihan luomuna, kun mitään estettä raskautumiselle ei löytynyt, tikutun ovulaatioita tarkemmin jne.

Päädyttiin sitten hoitoihin, kun edelleen mitään ei tapahtunut. Ensin kokeiltiin muutama kierto letrozolilla ja kun sekään ei auttanut, saatiin lähete yliopistolliseen sairaalaan "kovempiin" hoitoihin. Ilmottauduttiin suoraan Ivf-hoitojonoon, ei käyty inseminaatio-hoidoissa ollenkaan. Jono oli koronan takia aika pitkä. Syksyllä hoidot alkoi niin, että söin toiseksiviimeisen kierron lopussa jotain pillereitä, jotka ajoitti uuden kierron alkamisen optimaalisesti. Kun viimeinen kierto alkoi, pistin itseeni hormonia joka kypsytti munasoluja. Sitten tuli mukaan toinen piikki, joka esti munasoluja irtoamasta ennenaikaisesti. Lopulta viimeinen pistos, joka irrotti munasolut, puolitoista vuorokautta ennen munasolujen keräämistä. Minulla ei tullut hormonipistoksista mitään sivuoireita, ja piikit oli ohuita, että pistäminen meni helposti.

Sitten tuli päivä kun munasolut kerättiin. Ultrassa oli katsottu että hyvin kypsyneitä munasoluja oli 10. Sain suonensisäisesti kipulääkettä ja rauhoittavaa, toimenpide ei kestänyt kauaa ja oli mulle kivuton. En tarvinnut myöskään särkylääkettä toimenpiteen jälkeen. Munasoluja saatiin kerättyä 7 ja kaikki niistä hedelmöittyi.

Kolme päivää tästä oli alkionsiirto. Se oli myös nopea toimenpide ja täysin kivuton. Söin keltarauhashormonia joka edesauttoi alkion kiinnittymistä. Kahdeksannella raskausviikolla oli varhaisultra jossa tarkastettiin että alkio oli kiinnittynyt ja jatkanut kasvamistaan. Ja olihan se. :)

Meillä siis heti eka Ivf tuotti tulosta, nyt on 20. raskausviikko menossa.

Tunnistan tuon, että miehelle on vaikea puhua asiasta. En halunnut omaa harmitustani sysätä hänen hartioille, koska toki tilanne oli tuskallinen hänellekin. Minulla oli onneksi ystäviä joiden kanssa pystyin keskustelemaan asiasta.

Toivon todella paljon onnea teille hoitohin, toivottavasti ne toimisi myös teillä!

Miesten on hankala hahmottaa hoitojen raskautta tai ihan tavallista raskautta alussa, kun ne ei ole samalla tavalla konkreettisia miehelle. Mun mies on tosi kiva ja empaattinen, mutta olen ihan saanut vääntää ratakiskosta, että se on tajunnut asioita. En enää halua tukeutua pelkästään ystäviini asioissa, jotka koskevat vain minua ja miestä. Edellisessä suhteessa mies oli sitä mieltä, että "naisten asiat" ei hänelle kuulu. Joutu sit arvailemaan, että mikä kaikki mahtoi olla naisten asioita. Yritin selitää asioita, mutta hän ei edes halunnut kuulla.

Ivf oli mulle tosi rankka ja kivulias. Mulle ei tehdä ollenkaan tuoresiirtoja, pakkasessa on alkioita yllin kyllin. Oiskohan mulle tehty tähän mennessä yhteensä 4 tai 5 pakastealkion siirtoa, joista kahdesta on lähtenyt raskaus. Ensimmäinen meni kesken, nyt viimeisimmästä siirrosta olen rv20.

Puhukaa ihan kaikesta! Meilläkin lapsettomuuden syy oli minussa, mutta lapsettomuus on yhteinen asia. Meillä mies oli mukana kaikessa, hän pisti hormonipiikit mahaani, oli tukena munasolukeräyksessä, oli mukana keskenmenon lääkkeellisessä tyhjennyksessä. Yhdessä on itketty ja heitetty välillä hyvinkin mustaa huumoria. Lapsettomuus ja hoidot on iso asia myös miehelle ja kaikista tunteista pitää pystyä puhumaan, muuten rankka prosessi voi viedä teidät erilleen. Meillä kaikki vaikeudet on hioneet meitä vielä enemmän tiimiksi.

Me menimme suoraa yksityiselle, koska julkisella jonot tutkimusten aloittamiseen oli tuolloin 2 vuotta. Yksityisellä koko paketin sai samantien, tosin oli jo tiedossa, että munatorvet ovat tukossa ja se oli ongelman ydin. Eka IVF tuotti nyt alakouluikäiset tuplat ja myöhemmin kolmas yritys nyt 4v kuopuksen. Munasoluja saatiin hyvin vähän, kaikki lapset on tuorealkioista lähtöisin.

Itselle ei lääkitykset ja hoidot olleet iso asia käytännön kannalta, hankalinta oli jatkuvat poissaolot töistä. Mitään hormonimyrskyjä en kokenut.

Maailmassa on niin paljon ihmisiä, että onko ihan pakko nyt väen vängällä tehdä niitä lisää?

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on niin paljon ihmisiä, että onko ihan pakko nyt väen vängällä tehdä niitä lisää?

Kyllä, koska tekotapa on kiva.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa syödä terveellisesti ja ottaa myös vitamiineja. Jätä sokerihötöt ja alkoholi kokonaan pois. Jos tupakoi, pitäisi tupakka jättää pois.

Itse olen jo sen ikäinen, että lapsi taitaa jäädä saamatta. Saatan päätyä itsemurhaan tuhlattuani ensiksi turhaan keräämäni omaisuuden. Kuulostaa kamalalta, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä tämä musertava lapsettomuus.

Voimia sulle! Toivon kaikkea mahdollista hyvää. Anteeksi, peukutin, kun olin lukenut vasta alkuosan.

Olemme naispari ja siksi kävimme hoidoissa. Tavallaan siis mitään erityisempää vikaa ei pitänyt olla.

Neljä kertaa tehtiin inseminaatio ilman tulosta. Sen jälkeen siirryttiin IVF-hoitoon. Mielestäni hoito sujui hyvin eikä lääkkeillä ollut pahemmin sivuvaikutuksia. Paino kyllä nousi, ehkä jotain turvotusta. Mutta saatiin kerättyä mukavasti munasoluja, joista saatiin 12 alkiota talteen. Tehtiin heti myös tuoresiirto, joka ei onnistunut. Tämän jälkeen oli välikierto ja ensimmäinen PAS tuotti kaivatun tuloksen, ensimmäisen lapsen. Mielestäni alkionsiirrot olivat kivuttomampia kuin inssit. Meille jäi siis kymmenkunta alkiota vielä odottelemaan ja olikin selvää että haluaisimme toisen lapsen.

Kun esikoinen oli vuoden palasimme hoitoihin. Nyt suoraan pakastealkionsiirtoihin. Teimme ensin neljä siirtoa luonnonkiertoon ilman tulosta. Viidennen siirron sain kokonaan lääkkeellisesti ja se oli mukavaa kun ei tarvinnut vahdata ovulaatiota vaan kaikki oli tarkkaan tiedossa etukäteen. Tästä syntyikin toinen lapsemme.

Meille jäi vielä kaksi alkiota pakkaseen ja halusimme kokeilla saisimmeko vielä kolmannen lapsen. Nämä kaksi siirtoa tehtiin lääkkeellisesti mutta ilman tulosta. Koska olimme jo käynnistäneet prosessin ja toiveet kolmannesta niin teimme vielä yhden IVF:n. Se sujui taas kivasti ja oli kyllä kahden lääkkellisen kierron (jossa siis syödään estrogeenia kolmesti päivässä ja loppukiertoon lisäksi keltarauhashormoni vaginaalisesti myös kolmesti) jälkeen luksusta kun olikin vain yksi pistos kerran päivässä ja lopussa kaksi. Munasoluja saatiin jälleen kerättyä hyvin ja saatiin 14 alkota. Heti tehtiin taas tuoresiirto, josta sitten syntyi kolmas lapsemme. Tästä viimeisimmästä IVFstä minulle tuli komplikaationa hyperstimulaatio ja jouduin viikoksi sairaalaan. Hyperihän on suht yleinen komplikaatio, jota alkanut raskaus vielä pahentaa. Sikiölle se ei onneksi ole vaarallinen. Lapsiluku tuli täyteen ja lahjoitin alkiot tutkimuskäyttöön (koska käytettiin luovutettuja siittiöitä, alkioita ei voinut luovuttaa kenellekään toiselle parille).

Mutta siis kaikki kolme lasta saivat alkunsa ihan eri lähtökohdista. Ensimmäinen oli kolmen päivän ikäinen pakastealkio luonnonkiertoon, toinen viiden päivän ikäinen pakastealkio lääkkeelliseen kiertoon ja kolmas oli kahden päivän ikäinen tuore alkio. Näitähän aina hoitojen aikana tulee vatvottua.

En tiedä miksi suurin osa alkioista ei kiinnittynyt, meillä onneksi oli niin hyvä tilanne että oli paljon alkioita ja lähes kaikki selvisivät sulatuksesta. Sitäkin sai aina jännittää että pääseekö siirtoon vai ei.

Toivottavasti saatte toivotun lopputuloksen! Ja oikeasti yksi alkio ja yksi siirto siihenkin voi riittää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa syödä terveellisesti ja ottaa myös vitamiineja. Jätä sokerihötöt ja alkoholi kokonaan pois. Jos tupakoi, pitäisi tupakka jättää pois.

Itse olen jo sen ikäinen, että lapsi taitaa jäädä saamatta. Saatan päätyä itsemurhaan tuhlattuani ensiksi turhaan keräämäni omaisuuden. Kuulostaa kamalalta, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä tämä musertava lapsettomuus.

Voimia sulle! Toivon kaikkea mahdollista hyvää. Anteeksi, peukutin, kun olin lukenut vasta alkuosan.

Jatkan vielä että oletko hakenut keskusteluapu lapsettomuuteen erikoistuneelta psykologilta? Minä kävin pari kertaa keskustelemassa vähän vastaavassa tilanteessa. Ei se mikään ihmelääke ole, mutta voi auttaa näkemään valoa elämässä, kun tuntuu mustimmalta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa syödä terveellisesti ja ottaa myös vitamiineja. Jätä sokerihötöt ja alkoholi kokonaan pois. Jos tupakoi, pitäisi tupakka jättää pois.

Itse olen jo sen ikäinen, että lapsi taitaa jäädä saamatta. Saatan päätyä itsemurhaan tuhlattuani ensiksi turhaan keräämäni omaisuuden. Kuulostaa kamalalta, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä tämä musertava lapsettomuus.

Olen todella pahoillani puolestasi, mutta älä sentään itsemurhaa tee! Sinulla on aivan liikaa rakkautta annettavanasi, pitää vain löytää sille jokin toinen kohde kuin oma biologinen lapsi. Tämäkin maa on täynnä lapsia, joista kukaan ei välitä tai joiden vanhemmat eivät jaksa. Voisit muuttaa jonkun sellaisen elämän vaikka tuki-tai sijaisperheenä, kunhan olet selvinnyt pahimmasta kriisistä itse yli.

IVF nro 1. Saatiin vain muutama. 1 siirrettiin ja 2 pakastettiin. Ei raskautta ja pakastetut ei selvinneet siirtoon. KYS.

IVF TAI ICSI nro 2. Väestöliitto Oulu. 2 siirrettiin ja yksi syntyi.

ICSI nro 3. Monitumaisia alkioita ei siirretty.

ICSI nro 4. 2 siirrettiin. 1 tyttö syntyi.

1. PAS, 2, -

2. PAS 2 siirrettiin, 1 syntyi. Ei enempää pakkasessa ja ikä tuli vastaan. Taustalla endometrioosi.. Kokeiltiin pitkää ja lyhyttä kaavaa. Väestöliittoa suosittelen kaikin puolin.

Onnea matkaan.

Ennen IVF hoitoja, meillä oli takana 5v lapsettomuutta, 7 inssiä ja 2 keskenmenoa. Ensimmäinen IVF hoito epäonnistui, vaikka 14 munasolua saatiin kerättyä. Näistä vain 1 selvisi tuoresiirtoon, joka siis johti negatiiviseen tulokseen. Toisessa IVF hoidoissa saatiin taas hyvin kerättyä munasoluja, mutta jälleen vain muutama näistä oli kypsä ja näistäkin vain osa hedelmöittyi ja lopulta ainoastaan 2 jatkoi kehittymistä. Onneksemme, tästä tuoresiirrosta lähti kuitenkin raskaus, jonka myötä saimme tyttäremme.

Meillä oli miehen vakavasta sairaudesta johtunut, mulle sekundäärinen lapsettomuus (yksi luomulapsi ennestään). Useita ICSI-hoitoja, en muista nyt niiden määrää tarkalleen. Kolme pitemmälle (rv 12-13) edennyttä raskautta, joista keskenmeno, sekä saman verran ns. biokemiallisia raskauksia. Vihdoin onnistuminen ja terve lapsi ns. mini-IVF:llä.

Meidän ivf-vauva on jo 12-vuotias ja teini-ikää pukkaa. On se kaiken sen arvoista, usko pois.

Minäkään en ymmärrä tätä pakotettuna lisääntymistä.

Epäeettistä ja luonnonvalinnan vastaista.

Tuntuu vieläkin että lääkärillä piti käydä tosi monta kertaa ennenkuin hoidot alkoivat, lääkäriin mentiin tästä asiasta alkuvuodesta 2012.

Munasoluja kerättiin 29kpl tammikuussa 2014. Minulle tuli hyperstimulaatio.. en muista nimeä enää, joka tapauksessa nestettä tuli vatsaan ja keuhkoihin asti, vatsa turposi koripallon kokoiseksi ja painoa 10 kiloa lisää nesteen myötä. Oli tosi tukala olo. Kätilöopistolla sanottiin, että et sä täällä makaamalla parane. Työterveys onneksi antoi kortisonia, että nesteet poistui keuhkoista, sitä oli sen verran vähän ettei mekaanisesti alettu poistamaan, mutta kivut olivat silti aivan kamalat. Sairaalassa jouduin pissaamaan johonkin kokeaan metalliseen astiaan. Se oli outoa. No joka tapauksessa ensimmäinen alkion siirto tehtiin huhtikuussa ja seuraava sitten toukokuussa. Kaksosten laskettu aika oli helmikuulle 2015, toinen kuitenkin meni pois raskauden alkuvaiheessa. 

Synnytys onkin ihan eri tarina, mutta kympin tyttö tuli. Ja on sitä edelleen mulle.