Kasvomaskin ansiosta vihdoin töitä?
Laittaa miettimään, että siitäkö se tosiaan on ollut kiinni, kun naamassani on onnettomuuden seurauksena leuan, suun ja toisen posken alueella melko rujot jäljet... Niin siis että aiemmin en ole työhaastattelua pidemmälle päässyt ja niihinkin vain kuvattomalla CV:llä. Nyt maski peitti haastattelussa ja peittää töissä. Vaan kun tulee joskus aika riisua se? Melkein toivon, ettei ihan heti tule. Kerrankin tulen kohdatuksi ihmisenä enkä rumiluksena. 😔
Kommentit (3)
Kyllä. Minulla on aidosti pahanhajuinen hengitys, mutta pääsin vihdoin töihin, kaiketi maskin ansiosta.
Nyt jemmaan rahaa, että pääsisin yksityiselle leikkaukseen. Julkisella puolella ei piitata, vaikka proput ja jatkuvat tulehdukset pilaavat elämäni (ja näköjään estivät jopa työllistymisen).
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minulla on aidosti pahanhajuinen hengitys, mutta pääsin vihdoin töihin, kaiketi maskin ansiosta.
Nyt jemmaan rahaa, että pääsisin yksityiselle leikkaukseen. Julkisella puolella ei piitata, vaikka proput ja jatkuvat tulehdukset pilaavat elämäni (ja näköjään estivät jopa työllistymisen).
Sydämeni pohjasta toivon, että leikkaukseen pääset ja avun saat. Omaa naamaani on kursittu kokoon sen, mitä on voitu, eikä tämä tästä paremmaksi muutu. Mutta en silti ole katkera heille, joille parannus löytyy.
Sama juttu kaupassa käydessä jne., kun ei ihmiset enää tuijota tai kassat väistä katsomasta kohti kasvoja. Itkettää, miten hyvältä tuntuu. Ja samalla katkeruus lisääntyy, kun tämä on ikään kuin valheellinen ja peitelty minä. 😔