Miten saada puoliso ymmärtämään että vanha sairas koira pitäisi lopettaa?

Uhkaa elsulla.

Tuo on kamala vaihe lemmikin omistamisessa. Mutta siis jos lemmikki kärsii niin se on tehtävä. Ei kai hän halua lemmikkinsä kärsivän?

Onko varma että kärsii, on kipuja tms?

Jos se on selvää, voit yrittää avata puolisollesi tilannetta koiran kannalta. Elämä on kurjaa ja kivuliasta mutta et saa sitä kerrottua kellekään millään keinolla. On rakkauden teko päästää ystävä pois.

Älä kuitenkaan painosta tai jauha asiasta, jos koira ei ole sinun. Puoliso herää kyllä tilanteeseen omalla ajallaan. Hirveä tilanne onkin.

Kysy onko hänestä kivempaa että koira kärsii kituen kuoliaaksi. Sitä lääkäriä lykkää ja lykkää ja koira kärsii päivä päivältä enemmän kunnes lopulta kuolee luisena omaan kotiinsa.

Kuinka vanha koira on? Kuinka pahasti jalkavaiva haittaa koiran elämää? Onko nivelrikkoa vai jotain muuta? Onko sitä tutkittu/ onko saanut siihen apuja? Mites ruokavalio? Syökö aina samaa ruokaa vai vaihteletteko sitä usein? Koira ei tarvitse samalla tavalla vaihtelua ruokavalioonsa niin kuin kissa.

Mä ainakin itse opin siitä että yhtä koiraa pidin vähän liian kauan - jälkeenpäin tuli kauhea syyllisyys kun tajusin että se oli ollut tosi kipeä. 

Meillä oli vähän vastaava tilanne aikoinaan. Tuo on kyllä kamala vaihe lemmikin omistamisessa. Meillä tilanne ratkesi siihen, että pyysin miestä itseään kysymään eläinlääkäriltä, mitä mieltä tämä on.

Kiitos vastauksista. Koira on 14v, nivelrikko todettu. Kipulääkkeet ei nilkuttamista vähennä, mutta voivat ehkä muutoin auttaa. En tiedä. Peräpää on heikko, ylösnousu makuulta on vaikeaa. Minusta koira kärsii vaivoista. Myös perheenjäsenet jatkuvien yöherätysten muodossa. Nyt on loma niin hoitaja on päivällä koiralla, mutta kun taas työt alkaa ja koiraa ei voi pakkasella jättää ulos niin en tiedä miten taas selvitään.

Kyllä se lemmikki siitä kuolee, kun ei itse enää jaksa. Miksi sinulla olisi oikeus päättää lemmikin kuolemasta? Se eläin haluaa elää niin pitkään kun vaan voi, vaikka kärsien sitten. Parempi kuin kuolema.

Bambi85 kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Koira on 14v, nivelrikko todettu. Kipulääkkeet ei nilkuttamista vähennä, mutta voivat ehkä muutoin auttaa. En tiedä. Peräpää on heikko, ylösnousu makuulta on vaikeaa. Minusta koira kärsii vaivoista. Myös perheenjäsenet jatkuvien yöherätysten muodossa. Nyt on loma niin hoitaja on päivällä koiralla, mutta kun taas työt alkaa ja koiraa ei voi pakkasella jättää ulos niin en tiedä miten taas selvitään.

No siinäpä se tulikin. Haluat että koira lopetetaan ettei tartte yöllä heräillä kusettamaan koiraa kun raukan rakko ei pidä. Että ihmiset voiki olla oksettavia!!

Vierailija kirjoitti:

Bambi85 kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Koira on 14v, nivelrikko todettu. Kipulääkkeet ei nilkuttamista vähennä, mutta voivat ehkä muutoin auttaa. En tiedä. Peräpää on heikko, ylösnousu makuulta on vaikeaa. Minusta koira kärsii vaivoista. Myös perheenjäsenet jatkuvien yöherätysten muodossa. Nyt on loma niin hoitaja on päivällä koiralla, mutta kun taas työt alkaa ja koiraa ei voi pakkasella jättää ulos niin en tiedä miten taas selvitään.

No siinäpä se tulikin. Haluat että koira lopetetaan ettei tartte yöllä heräillä kusettamaan koiraa kun raukan rakko ei pidä. Että ihmiset voiki olla oksettavia!!

Jep, Ap aika itsekäs ihminen!

Ehkäpä tässä käy niin, että koira vaan joku yö nukahtaa niille sijoilleen. Näin kävi tuttavaperheessäni.

Vierailija kirjoitti:

Bambi85 kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Koira on 14v, nivelrikko todettu. Kipulääkkeet ei nilkuttamista vähennä, mutta voivat ehkä muutoin auttaa. En tiedä. Peräpää on heikko, ylösnousu makuulta on vaikeaa. Minusta koira kärsii vaivoista. Myös perheenjäsenet jatkuvien yöherätysten muodossa. Nyt on loma niin hoitaja on päivällä koiralla, mutta kun taas työt alkaa ja koiraa ei voi pakkasella jättää ulos niin en tiedä miten taas selvitään.

No siinäpä se tulikin. Haluat että koira lopetetaan ettei tartte yöllä heräillä kusettamaan koiraa kun raukan rakko ei pidä. Että ihmiset voiki olla oksettavia!!

Taas yksi luetunymmärtämisen maailmanmestari. Aapeehan kertoi kommentissaan että koiralla on nivelrikko; nilkuttaa ja on vaikeuksia päästä makuuasennosta ylös.

3

Ap:n kanssa ollut samassa tilanteessa. !5-vuotias labradori ei pystynyt liikkumaan enää mihinkään ja sukulaiset etelä-Suomesta sanoo ettei saa viedä eläilääkärille, koska 3-vuotias lapsi kaipaa koiraa. Olen vieläkin niin vihainen noille ihmisille kun katselin koiran kärsimyksiä. Lapsi on nyt 13-vuotias ja hänellä on uusi koira

Vierailija kirjoitti:

Bambi85 kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Koira on 14v, nivelrikko todettu. Kipulääkkeet ei nilkuttamista vähennä, mutta voivat ehkä muutoin auttaa. En tiedä. Peräpää on heikko, ylösnousu makuulta on vaikeaa. Minusta koira kärsii vaivoista. Myös perheenjäsenet jatkuvien yöherätysten muodossa. Nyt on loma niin hoitaja on päivällä koiralla, mutta kun taas työt alkaa ja koiraa ei voi pakkasella jättää ulos niin en tiedä miten taas selvitään.

No siinäpä se tulikin. Haluat että koira lopetetaan ettei tartte yöllä heräillä kusettamaan koiraa kun raukan rakko ei pidä. Että ihmiset voiki olla oksettavia!!

Hanki apua.

Vierailija kirjoitti:

Bambi85 kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Koira on 14v, nivelrikko todettu. Kipulääkkeet ei nilkuttamista vähennä, mutta voivat ehkä muutoin auttaa. En tiedä. Peräpää on heikko, ylösnousu makuulta on vaikeaa. Minusta koira kärsii vaivoista. Myös perheenjäsenet jatkuvien yöherätysten muodossa. Nyt on loma niin hoitaja on päivällä koiralla, mutta kun taas työt alkaa ja koiraa ei voi pakkasella jättää ulos niin en tiedä miten taas selvitään.

No siinäpä se tulikin. Haluat että koira lopetetaan ettei tartte yöllä heräillä kusettamaan koiraa kun raukan rakko ei pidä. Että ihmiset voiki olla oksettavia!!

Kuulehan teini tai ikisellainen. Hoidan äitiäni omaishoitajana. Ihmisiä ei viedä piikille kun ei enää selvitä kotona, mutta hitaan näivettymisen skenaariossa se päivä tulee, jolloin minun kapasiteettini ylittyy. Ihan kuten se tulee tuossakin perheessä, jos koiran yöpissatuksen takia jonkun pitää rikkoa yönsä ja erittäin mahdollisesti päätyä krooniseen unettomuuteen ja kenties tilanne kertautuu ja johtaa lopulta eroon ja kaikenlaiseen onnettomuuteen. 

Jokaisessa perheessä se raja tulee jossain kohtaa. Varmasti olisi mahdollista hankkia koiralle vaikka hengityskone kotiin jos rahat riittävät, mutta ennen tuota tulee päätöksenteon hetki, jos on mitään järkeä ja sydäntä kenelläkään. Koska koira ei siinä vaiheessa enää elämästään nauti eikä sillä ole keinoa ilmoittaa, että riittää jo. Koira ei tietääkseni pysty myöskään itseään lopettamaan, niinkuin useimmat ihmiset voivat jos siihen asti kärsimys menee. 

On toki oikeasti sydämettömiä ihmisiä, joille lemmikillä on pelkkä välinearvo ja tuossa tilanteessa ei tarvitse edes punnita asioita. Mutta kumpikaan näistä ei ole sydämetön, aloittaja tai omistaja. Sinä sen sijaan hiukan vaikutat sellaiselta. Vai oletko vain ahdistunut ja mustavalkoinen? 

Ihminen tekee päätökset ja tulkitsee lemmikkinsä kärsimykset kun ei eläin siihen pysty. Jos kyseessä olisi nuori yksilö, eläin siis, niin voihan olla että häntä yrittäisi kuntouttaa, että elämä olisi hänelle hyvää. Vanha on vanha, eikä siinä vaivat yleensä enää helpota, päin vastoin.

Minäkin olen ehkä joskus 90 v, jos pissaan ja kakkaan vaippaan tai en pääse sängystä ylös ja pystyn kipulääkkeiden avulla nilkuttaen etenemään niin minut varmaan laitetaan johonkin säilöön hoivakotiin makaamaan. Eläimille ei taida tällaisia hoitoloita olla. Eikä vaippojakaan. Eläin annetaan pois tai lopetetaan jos arvioit että enää ei kannata. Ei siinä tarvitse olla tunnekylmä tai teini. Näin se menee.

Oispa eutanasia sallittu. Oispa ihmiset viisaita ja lopettaisivat eläintenkin kärsimyksen ajoissa. Kaikkea hyvää aloittajalle raskaassa päätöksessä.

Me lopetettiin vuosi sitten meidän bernhardilainen jalassa olevan ison kasvaimen takia. Lopetus tehtiin ns "hyvissä ajoin".

Koira oli aktiivinen, söi ja joi hyvin, jaksoi lenkkeillä ja olla päivän touhuiluissa mukana.

Mutta iltaisin vinkui levottomasti, koiralla oli varmasti kipuja. Sai kipulääkettä mutta ei sekään 100% vie kipuja pois. Kasvain myös märki. Koira ei myöskään varannut aina painoa tälle jalalle.

Se vinkuminen oli jotain niin kamalaa, että se tulee soimaan mun päässä aina. 😞 Sen katsekin oli niin sellainen, että ikäänkuin olisi sanonut että päästä mut näistä kivuista.

Lopetettiin siis ennen kuin tilanne paheni. Joskus on parempi lopettaa kun koira vielä jaksaa ja on iloinen, kuin odottaa ja pitkittää, kun tiedossa kuitenkin tässäkin tapauksessa oli se, että parantaa ei voida. Ja kyse ei ollut rahan puutteesta, vaan siitä, että kasvaimelle ei olisi voitu tehdä mitään. Koira oli 10v, rodulleenkin jo hyvässä iässä.

Apn tapauksessa koira on jo hyvin iäkäs, ei kannata pitkittää lopetusta. Nää on vaikeita asioita, kyllä sen yleensä sydämessään tietää milloin on aika antaa mennä 😞

Meidän koira oli samassa tilanteessa, sitten eräänä iltana rupesi tosi levottomaksi, piippasi ja läähätti, käveli ympäriinsä, ja sitten pettivät jalat lopullisesti. Ei päässyt enää ylös ollenkaan, ei pystynyt kävelemään edes niin että sitä tuettiin. Tuli sitten lähtö päivystävälle sen kanssa että pääsee koirien taivaaseen pupuja jahtaamaan.

Meilläkin on 14v koiravanhus lapsuudenkodissa. Yksi jaloista ei enää kanna niin kuin ennen ja vatsa on löysällä pari päivää kuukaudesta. On epilepsia ja maksalääkitys. Muuten pirteä koira, häntä heiluu ja ruoka maistuu, kieriskelee ja leikkii. Tänään tuli jälleen ripulia enkä oikein enää tiedä... Sydän hajoaa palasiksi kun kuulen vanhempien keskustelevan lopettamisesta. Kyseinen karvapallo on yksi tärkeimmistä asioista elämässäni ja olen kasvanut aikuiseksi sen vierellä. Miehesikin luultavasti ymmärtää ettei kaikki ole hyvin, mutta sydän ei anna päästää irti ja siksi uskottelee muuta. Pidättelen itkua kun yritän edes kirjoittaa tästä, keskustelemaan en pystyisi itkeämättä silmiä päästäni, enkä silloinkaan järkevästi

N22