Kokemus veloista ja häpeästä

Vuonna 2014 mulla oli 11000e opintolainaa ja 9000e lainaa leikkauksesta yksityisellä lääkäriasemalla. Tuon päälle vielä 1000e pikavippejä.

Velkojen suurin syy oli varmasti lapsuudessa ja nuoruudessa syntynyt häpeä ja sen piilotusyritykset. Turrutin häpeää ja itsetuntoongelmia urheilemalla hulluna ja syömällä ruokavalion mukaan: elämä oli työssäkäyntiä, fitnestä, kehon ja ulkonäön muokkaamista.

Lapsuudessa ja nuoruudessa syntynyttä tuskallista häpeää piti piilottaa, ja mikä sen parempi piilotuskeino kuin shoppailu ja oman kehon ja ulkonäön muokkaus: täydellisen kuoren takaa ei kukaan voi nähdä häpeää.

Herättyäni tilanteen kaaosmaisuuteen, makselin ensin pikavipit pois pikavauhtia, tyyliin kuukaudessa.

Mun onni tilanteessa oli se, että olin vakituisessa työssä, jossa palkasta jäi joka kuukausi reilu siivu lainojen lyhentämiseen. Tilanne oli silti ihan perseestä. Ja vihasin ja häpesin itseäni velkojen vuoksi. Tunsin yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja maailma näytti täysin mustalta. Makasin joskus sikiöasennossa itkien asuntoni lattialla.

Ihminen kuitenkin oppii vastoinkäymisistä ja asioilla on tapana järjestyä. Tavallaan menneessä on myös jotain hyvin koomista.
Itse kävin jossain vaiheessa psykiatrin juttusilla purkamassa kokemiani asioita. Ei lääkkeitä, ihan vain keskustelua ja asioiden läpikäymistä. Keskustelu viisaan ihmisen kanssa on parasta lääkettä.

Sain nuo kaikki velat maksettua joskus 2018 vuonna. Sen jälkeen olen säästänyt ja sijoittanut. Nykyään oma varallisuus kasvaa noin 1000e kuussa: asuntolainan lyhennys, säästötilille, osakkeisiin ja rahastoihin.

Elämä hymyilee muutenkin: on rakkautta ja turvallisuutta.

Jos kamppaile tällä hetkellä velkojen kanssa, niin siinä ei ole mitään hävettävää. Tärkein neuvo on: älä jää asian kanssa yksin, vaan hae apua. Asiat järjestyy kyllä! Mä pääsin mielenterveys- ja velkakuopasta ylös, niin pääset sinäkin!