Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitäisi ns henkisesti kasvaa ja oppia huonoista asioista jotain?
19.02.2021 |
Mä en ainakaan ole oppinut yhtään mitään vaikka on kaikkea paskaa sattunut elämässä. T. Ammattivalittaja
Kommentit (4)
Miten niin "pitäisi"? Ehkä kannattaa ainakin yrittää, ihan oman itsesi ja lähipiirisi takia.
Elämäntarinat ja ihmisten psyykkiset ominaisuudet ovat kuitenkin yksilöllisiä, eikä kaikilla riitä voimavaroja tai kykyä "kasvaa henkisesti" vastoinkäymisistä.
On helppo jaella muille neuvoja ja jeesustella "kasvamisesta", "vastoinkäymisten jalostavasta vaikutuksesta", "asennoitumisesta", "hyväksymisestä" jne., jos on itse siinä onnistunut. Minä olen kuitenkin minä, sinä olet sinä.
Tiedän useammankin elämän uuvuttaman ihmisen, jotka yksinkertaisesti syntyivät vääränlaisilla ominaisuuksilla kestääkseen elämää. Ei heitä syntymässä toki ollut lopullisesti tuomittu mutta kumminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko sen ajatella niinkin, että ymmärrys laajenee ja kokemus kasvaa? Niin kuin, jos putoat jäihin, tiedät seuraavan kerran, ettei kannata kulkea ohuella jäällä ja osaat tunnistaa sen paremmin kokemasi kautta.
Entä jos ei voi itse valita, onko heikoilla jäillä kuljettava vai ei? Ei voi koskaan olla varma, milloin jää pettää. Tyrkätään heikoille jäille, halusi tai ei, ja sitten lototaan milloin rysähtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko sen ajatella niinkin, että ymmärrys laajenee ja kokemus kasvaa? Niin kuin, jos putoat jäihin, tiedät seuraavan kerran, ettei kannata kulkea ohuella jäällä ja osaat tunnistaa sen paremmin kokemasi kautta.
Entä jos ei voi itse valita, onko heikoilla jäillä kuljettava vai ei? Ei voi koskaan olla varma, milloin jää pettää. Tyrkätään heikoille jäille, halusi tai ei, ja sitten lototaan milloin rysähtää.
No jos on tuollainen tilanne, eikö tyrkkijlistäkään pääse eroon, voi ehkä oppia kåyttämään kelluntapukua ja sen alla villakerrasatoa? Kantamaan kaulassa pelstuspilliä ja naskaleita .
Mulla on itselläni sairas lapsi, en HALUA muuttaa sitä tilannetta, koska ainoa tapa muuttaa sitä olisi lapsen poismeno. Silti on asioita, joita voin muuttaa. Sitä, miten elämme sairauden kanssa, sairaudesta huolimatta, miten sitä hoidetaan, miten tulevaan valmistaudutaan, millainen tulevaisuus meille kaikille rakennetaan.
Voiko sen ajatella niinkin, että ymmärrys laajenee ja kokemus kasvaa? Niin kuin, jos putoat jäihin, tiedät seuraavan kerran, ettei kannata kulkea ohuella jäällä ja osaat tunnistaa sen paremmin kokemasi kautta.