Minusta tulee seurassa ihan vajaaälyinen
Olen yksin ollessa normaali ja älykäs ihminen, mutta jo yhden muun ihmisen läsnäollessa muutun täysidiootiksi ja jotenkin lapsenomaiseksi. Unohtelen asioita ja en oikeastaan ymmärrä enää mistään mitään. Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, mutta se ihmetyttää että miten se voikin vaikuttaa niin paljon ajattelukykyyni. Jeejee ei kai tälle mitään voi tehdäkään, hävettää vaan kun ihmiset luulee että olen ihan toope vaikka oikeasti en ole.
Kommentit (4)
Minulla on toisinpäin. Olen ihan vajaaälyiseltä käyn hitaalla kunnes pääsen ihmisten seuraan.
Heti taistele tai pakene moodissa, ei mitään keskusteluja :D
Myös miettinyt tätä asiaa viime aikoina. Mulla sama ongelma. Luulen, että moni on saanut minusta tyhmän kuvan. Oikeasti olen terävä, ihan testienkin mukaan. Traumoja on, itsetunto myös huono. Pelkään jollain tavalla ihmisiä ja siitä kai lukittautuminen, olen myös perfektionisti, joten suorituspaine..
Mulla on ihan sama homma! Diagnooseja ja traumoja on ja luulen että tämä liittyy itselläni johonkin kehityksellisiin asioihin: minua esim kiusattiin joku 8 vuotta koulussa ja en käytännössä oppinut toimimaan ikäisteni kanssa kun ei ollut kenen kanssa toimia, ja, siitäpä se sitten on kertaantunut niin että ikäiseni ihmiset tuntuu Pelottavilta Aikuisilta ja suurilta auktoriteeteilta ja minä tunnen olevani pieni lapsi jota torutaan hetkenä minä hyvänsä. Sitten taas kun jollain tasolla tiedostan tämän ja yritän näytellä normaalia aikuista (minulle hoetaan aina että älä välitä muitten sanomisista joten yritän olla cool ja normaali) niin siihenpä se energia meneekin enkä pysy keskusteluissa kärryillä.