Lue keskustelun säännöt.
Aiempi traumaattinen(?) synnytys, uskaltaako yrittää uudestaan?
10.02.2021 |
Olen raskaana rv26 ja kävin tänään pelkopolilla, koska olen ehdottomasti toivonut sektiota synnytystavaksi tässä raskaudessa.
Esikoisen synnytys meni aika pahasti mönkään ja kätilö oli aivan kammottava. Esikoinen repi minut todella pahasti pitkältä emättimestä ja ilmeisesti myös jostain vielä pidemmältä, kun syntyi nyrkki poskella. Minulla on vieläkin vaivaa synnytyksestä, joten sen takia ehdottomasti halusin sektion.
Kuitenkin kun tulin uudestaan raskaaksi, mietin jo silloin, että haluaisin vauvan takia synnyttää alateitse, mutta en halua mahdollisesti tuhota loppujakin alapääni terveydestä. Kun yritin saada apua vaurioihin ja jonkinasteiseen ulosteenkarkailuun/pidättämisvaikeuteen, minulle vain sanottiin kaikkialla, että kaikille nyt jää jotakin synnytyksestä, koita pärjätä. Minulla on vieläkin viikoittain kipuja esikoisen synnytyksen takia tikatuilla alueilla. Silti kuitenkin aika ajoin olen miettinyt, että ehkä voisin sittenkin yrittää uudestaan, mutta sitten taas ajatellut että ehdottomasti ei.
Kävin tänään tosiaan pelkopolilla ja yllätyin, kun ei ollut lainkaan sitä raivokasta ympäripuhumista alatiesynnytykseen, josta kaikki aina puhuvat. Kätilö oli mukava ja kertoi molempien tapojen hyödyistä ja haitoista ja vastasi kaikkiin kysymyksiin. Hän varaa minulle ajan lääkärille aiemmin kuin pitäisi, että pääsen puhumaan lääkärinkin kanssa asiasta hyvissä ajoin ja kartoitetaan sitten tietysti se, voisinko edes synnyttää alateitse enää, mutta ei sitä ole koskaan kukaan sanonut, etten voisi synnyttää.
Pyörittelen nyt kuitenkin mielessäni sitä, että uskallanko yrittää enää uudestaan vai en. Yleensähän toinen synnytys on helpompi, kun paikat ovat jo antaneet periksi esikoisen kanssa ja sinne on "raivattu" tila jo.
Kaipailisinkin nyt kokemuksia teiltä, joilla kävi pahasti ensimmäisessä synnytyksessä, mutta synnytitte silti alateitse uudestaan. Miten toinen synnytys meni? Tuliko pahoja repeämiä, leikattiinko välilihaa, tuliko uusia ongelmia tai pahenivatko vanhat?
Ja tosiaan, ensin epäiltiin 3.asteen repeämää, mutta lopulta olikin vain 2.asteen repeämä. Mutta tänään kätilö sanoi, että saattoi olla se 3.asteen repeämä, kun ulosteen pidättämisen kanssa on ollut vaikeuksia, että on voinut jokin katkennut jänne jäädä piiloon limakalvon alle, jolloin repeämän on katsottu olevan vain 2.asteen.
Kommentit (37)
Se on lapselle täysin turvallista syntyä sektiolla. Äiti on enemmän vaarassa. Mitä hankkiuduit uudelleen paksuksi jos noin pelottaa? Turha itkeä enää. Jos sulla ei ole voimia tapella lekurissa, pillustasi sen työnnät. Koska Suomi. "Lapset syntyvät alateitse". Yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat että haluaisit vauvan takia synnyttää alateitse? Ei se sektio ole lapselle vaarallinen, riskit siinä on äidille.
No vauvahan tarvitsee useammin lääkärin hoitoa, jos syntyy sektiolla. Saattaa herkemmin myös joutua alhaisen sokerin takia tai hengitysvaikeuksien takia seurattavaksi/hoidettavaksi. Kätilö kertoi myös, että vauvat ikäänkuin häkeltyvät sektiolla syntymisestä, että saattavat unohtaa hengittää ja ovat yleensä vaisuja syntyessään. Tietysti sitten vielä lisäksi kaikki myöhemmällä iällä isommat riskit allergioihin, sairauksiin yms.
Ap
Ja se on varmasti vauvalle myös parempi, jos saa olla kohdussa siihen asti, että lähtee itse syntymään, kun taas sektio pitää tehdä hieman aiemmin.
Ap
Ootte te mammat kyllä aivan järjettömiä päästänne, kun lähdette tuohon hommaan. Oma terveys ja elämä täysin pilalla jonkun ulisevan penikan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi rääväsuut kommentoitte kun päämääränä on vain kritisoida ja räkyttää ap:n hyvin perustellulle ja henkilökohtaiselle aloitukselle?
Tästäkin joku saa lisää vettä myllyyn kun itsellä ei ole revennyt ensimmäisen synnytyksessä kuin mielenterveys ja siten en pysty samaistumaan. Oma esikoinen tuli kiireellisellä sektiolla kun pakolla tehty oksitosiini-shokkihoito ei johtanut kahden päivän aikana mihinkään. Jos minulle seuraava joskus tulee, niin pelkopolille hakeudun itsekin. Ei pelota niinkään synnytys vaan se miten kohdellaan. Huojentavaa kuulla että olet ap saanut pelkopolilla apua.
Jos nyt jotain voin sanoa ennen kuin lauma pillastuu, niin onnea vauvasta! Sinulla on vielä tovi aikaa tehdä päätös. Juttele pelkopolilla ja lääkärin kanssa ja pyydä että repeämiset tutkitaan vielä. Jos ei lääkäri näe fyysistä estettä alatiesynnytykselle ja saat epäilykset hälvenemään pelkopolilla, niin toinen voi olla hyvinkin eheyttävä kokemus. Jos päädyt sektioon, niin siinä ei ole mitään pahaa.
Kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Miksi rääväsuut kommentoitte kun päämääränä on vain kritisoida ja räkyttää ap:n hyvin perustellulle ja henkilökohtaiselle aloitukselle?
Tästäkin joku saa lisää vettä myllyyn kun itsellä ei ole revennyt ensimmäisen synnytyksessä kuin mielenterveys ja siten en pysty samaistumaan. Oma esikoinen tuli kiireellisellä sektiolla kun pakolla tehty oksitosiini-shokkihoito ei johtanut kahden päivän aikana mihinkään. Jos minulle seuraava joskus tulee, niin pelkopolille hakeudun itsekin. Ei pelota niinkään synnytys vaan se miten kohdellaan. Huojentavaa kuulla että olet ap saanut pelkopolilla apua.
Jos nyt jotain voin sanoa ennen kuin lauma pillastuu, niin onnea vauvasta! Sinulla on vielä tovi aikaa tehdä päätös. Juttele pelkopolilla ja lääkärin kanssa ja pyydä että repeämiset tutkitaan vielä. Jos ei lääkäri näe fyysistä estettä alatiesynnytykselle ja saat epäilykset hälvenemään pelkopolilla, niin toinen voi olla hyvinkin eheyttävä kokemus. Jos päädyt sektioon, niin siinä ei ole mitään pahaa.
Kaikkea hyvää!
Kiitos vastauksesta!
Minua pelottaa eniten se, jos menee loputkin alapään terveydestä synnytyksessä, toisena sitten se kohtelu, kun ei voi puolustauta. Asun nyt kuitenkin toisessa kaupungissa, joten synnytyssairaala ei ole sama kuin esikoisen kanssa. Olin kuullut paljon kauhutarinoita edellisestä synnytyssairaalastani, mutta ajattelin niiden olevan kauhutarinoita, mutta osoittautuivatkin todeksi minun kohdallani.
Lääkäri tutkiikin vielä nuo repeämät ja tekee sen synnytystapa-arvion, että voinko synnyttää alateitse. Kun olen muuten käynyt gynekologilla ja nyt neuvolan lääkärillä, eivät he ole nähneet estettä normaalille synnytykselle. Kätilökin sanoi tänään, että ei usko minulla olevan estettä synnytykselle ja hän uskoo, että on ihan mahdollista, että saisin eheyttävän kokemuksen tästä synnytyksestä.
Osaakohan joku sanoa, että voisiko ennen ponnistusvaihetta vielä ultrata erityisestä pyynnöstä, että onko lapsella nyrkki poskella? Tai voiko sille enää mitään, vaikka olisikin? Se pelottaa eniten, että toinenkin tulee nyrkki poskella ja repii pahasti loputkin terveet kudokset.
Tai ne joilla esikoinen on syntynyt nyrkki poskella tai muuten tehnyt pahaa jälkeä, tuliko toinenkin huonossa asennossa muttei aiheuttanut tuhoja?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveää, ettei vammoihin saa apua. Vaikka on pakolliset jälkitarkastuksetkin. Ne taitaa ollakin vain muodonvuoksi ja kiusallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rääväsuut kommentoitte kun päämääränä on vain kritisoida ja räkyttää ap:n hyvin perustellulle ja henkilökohtaiselle aloitukselle?
Tästäkin joku saa lisää vettä myllyyn kun itsellä ei ole revennyt ensimmäisen synnytyksessä kuin mielenterveys ja siten en pysty samaistumaan. Oma esikoinen tuli kiireellisellä sektiolla kun pakolla tehty oksitosiini-shokkihoito ei johtanut kahden päivän aikana mihinkään. Jos minulle seuraava joskus tulee, niin pelkopolille hakeudun itsekin. Ei pelota niinkään synnytys vaan se miten kohdellaan. Huojentavaa kuulla että olet ap saanut pelkopolilla apua.
Jos nyt jotain voin sanoa ennen kuin lauma pillastuu, niin onnea vauvasta! Sinulla on vielä tovi aikaa tehdä päätös. Juttele pelkopolilla ja lääkärin kanssa ja pyydä että repeämiset tutkitaan vielä. Jos ei lääkäri näe fyysistä estettä alatiesynnytykselle ja saat epäilykset hälvenemään pelkopolilla, niin toinen voi olla hyvinkin eheyttävä kokemus. Jos päädyt sektioon, niin siinä ei ole mitään pahaa.
Kaikkea hyvää!
Kiitos vastauksesta!
Minua pelottaa eniten se, jos menee loputkin alapään terveydestä synnytyksessä, toisena sitten se kohtelu, kun ei voi puolustauta. Asun nyt kuitenkin toisessa kaupungissa, joten synnytyssairaala ei ole sama kuin esikoisen kanssa. Olin kuullut paljon kauhutarinoita edellisestä synnytyssairaalastani, mutta ajattelin niiden olevan kauhutarinoita, mutta osoittautuivatkin todeksi minun kohdallani.
Lääkäri tutkiikin vielä nuo repeämät ja tekee sen synnytystapa-arvion, että voinko synnyttää alateitse. Kun olen muuten käynyt gynekologilla ja nyt neuvolan lääkärillä, eivät he ole nähneet estettä normaalille synnytykselle. Kätilökin sanoi tänään, että ei usko minulla olevan estettä synnytykselle ja hän uskoo, että on ihan mahdollista, että saisin eheyttävän kokemuksen tästä synnytyksestä.
Osaakohan joku sanoa, että voisiko ennen ponnistusvaihetta vielä ultrata erityisestä pyynnöstä, että onko lapsella nyrkki poskella? Tai voiko sille enää mitään, vaikka olisikin? Se pelottaa eniten, että toinenkin tulee nyrkki poskella ja repii pahasti loputkin terveet kudokset.
Tai ne joilla esikoinen on syntynyt nyrkki poskella tai muuten tehnyt pahaa jälkeä, tuliko toinenkin huonossa asennossa muttei aiheuttanut tuhoja?
Vastaan tähän ultrausasiaan, itsellä esikoisen kohdalla epäiltiin virhetarjontaa ja ultrattiin ilman muuta jotta saatiin varmuus että onko. Uskoisin että kyseessä on ihan rutiinijuttu.
Ap
Kuuntele lääkärin mielipide asiasta. Toinen synnytys on helpompi. On erittäin epätodennäköistä että toinen vauva syntyy vieheasennossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rääväsuut kommentoitte kun päämääränä on vain kritisoida ja räkyttää ap:n hyvin perustellulle ja henkilökohtaiselle aloitukselle?
Tästäkin joku saa lisää vettä myllyyn kun itsellä ei ole revennyt ensimmäisen synnytyksessä kuin mielenterveys ja siten en pysty samaistumaan. Oma esikoinen tuli kiireellisellä sektiolla kun pakolla tehty oksitosiini-shokkihoito ei johtanut kahden päivän aikana mihinkään. Jos minulle seuraava joskus tulee, niin pelkopolille hakeudun itsekin. Ei pelota niinkään synnytys vaan se miten kohdellaan. Huojentavaa kuulla että olet ap saanut pelkopolilla apua.
Jos nyt jotain voin sanoa ennen kuin lauma pillastuu, niin onnea vauvasta! Sinulla on vielä tovi aikaa tehdä päätös. Juttele pelkopolilla ja lääkärin kanssa ja pyydä että repeämiset tutkitaan vielä. Jos ei lääkäri näe fyysistä estettä alatiesynnytykselle ja saat epäilykset hälvenemään pelkopolilla, niin toinen voi olla hyvinkin eheyttävä kokemus. Jos päädyt sektioon, niin siinä ei ole mitään pahaa.
Kaikkea hyvää!
Kiitos vastauksesta!
Minua pelottaa eniten se, jos menee loputkin alapään terveydestä synnytyksessä, toisena sitten se kohtelu, kun ei voi puolustauta. Asun nyt kuitenkin toisessa kaupungissa, joten synnytyssairaala ei ole sama kuin esikoisen kanssa. Olin kuullut paljon kauhutarinoita edellisestä synnytyssairaalastani, mutta ajattelin niiden olevan kauhutarinoita, mutta osoittautuivatkin todeksi minun kohdallani.
Lääkäri tutkiikin vielä nuo repeämät ja tekee sen synnytystapa-arvion, että voinko synnyttää alateitse. Kun olen muuten käynyt gynekologilla ja nyt neuvolan lääkärillä, eivät he ole nähneet estettä normaalille synnytykselle. Kätilökin sanoi tänään, että ei usko minulla olevan estettä synnytykselle ja hän uskoo, että on ihan mahdollista, että saisin eheyttävän kokemuksen tästä synnytyksestä.
Osaakohan joku sanoa, että voisiko ennen ponnistusvaihetta vielä ultrata erityisestä pyynnöstä, että onko lapsella nyrkki poskella? Tai voiko sille enää mitään, vaikka olisikin? Se pelottaa eniten, että toinenkin tulee nyrkki poskella ja repii pahasti loputkin terveet kudokset.
Tai ne joilla esikoinen on syntynyt nyrkki poskella tai muuten tehnyt pahaa jälkeä, tuliko toinenkin huonossa asennossa muttei aiheuttanut tuhoja?
Vastaan tähän ultrausasiaan, itsellä esikoisen kohdalla epäiltiin virhetarjontaa ja ultrattiin ilman muuta jotta saatiin varmuus että onko. Uskoisin että kyseessä on ihan rutiinijuttu.
Ap
On varmaan, itselläkin ultrattiin ennen saliin lähtöä, vaikka ei epäilty virhetarjontaa. Olin tosin käynnistettävänä, joten en tiedä otetaanko jokaiselta synnyttäjältä ultra. Ja mietinkin, että voisikohan synnytyssalissa vielä ultrata, ennen kuin on kokonaan auki. Mietin vain, että jos silloin huomattaisiin huono asento/nyrkki poskella, voisikohan enää mitään tehdä vai olisiko vauva jo laskeutunut liikaa siinä vaiheessa?
Ap
Voiko kätilöä vaihtaa, jos se ei miellytä? Ruotsissa kuulemma voi, voiko Suomessa? Osasyy tuohon huonoon kokemukseen oli huono kätilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen lämpimästi hypnosynnytyskurssia. Poisti itseltäni pelon ensimmäisen huonon synnytyskokemuksen jälkeen ja oli hyvä synnytyskokemus.
Höhlästä nimestään huolimatta ei ole mitään hörhöilyä vaan kurssi, joka kuuluisi kaikkille raskaana oleville synnytyksen helpottamiseksi ja pelkojen hälventämiseksi.
Kätilöt menevät käsittääkseni sen mukaan, kuka on vuorossa synnytyksen aikana. Ainakin ensimmäisessä synnytyksessäni oli aivan ihana kätilö, mutta hänen vuoronsa vaihtui ennen ponnistusvaiheen alkamista ja sain tuon hirviön, joka minulla oli. En usko, että voi vaikuttaa kovinkaan paljon asiaan.
En tiedä paljonko kanavassa on arpikudosta ja miten korkealle, mutta aika paljon ilmeisesti, mitä papereista olen lukenut. Lääkäri tarkistaa tämän sitten vielä kun saan ajan sinne.
Tutustun hieman tuohon hypnosynnytyskurssiin, kiitos vinkistä!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kätilöt menevät käsittääkseni sen mukaan, kuka on vuorossa synnytyksen aikana. Ainakin ensimmäisessä synnytyksessäni oli aivan ihana kätilö, mutta hänen vuoronsa vaihtui ennen ponnistusvaiheen alkamista ja sain tuon hirviön, joka minulla oli. En usko, että voi vaikuttaa kovinkaan paljon asiaan.
En tiedä paljonko kanavassa on arpikudosta ja miten korkealle, mutta aika paljon ilmeisesti, mitä papereista olen lukenut. Lääkäri tarkistaa tämän sitten vielä kun saan ajan sinne.
Tutustun hieman tuohon hypnosynnytyskurssiin, kiitos vinkistä!
Ap
Suomi on tässäkin jäljessä. Nämä kammottavat kätilöt pitäisi saada pois tehtävistään. Oletko miettinyt, että kätilö teki hoitovirheen, jos repeydyit noin pahasti?
Ap, seuraava synnytys on yleensä paljon helpompi johtuen siitä, että synnyttäjällä on jo kokemuksen tuomaa varmuutta; vaikka synnytys olisi ollut vaikea, on tietoisuus siitä, että vauva pääsee aina ulos. Tai, että siitä itse kuitenkin selviää.
Kyse EI ole siitä, että paikat olisivat jotenkin venähtäneet/löystyneet... Vaan kyse on siitä, että vauva saa tulla. Kohtu tekee työn. Mieli ei estä vauvaa tulemasta, ei pidättele häntä. Synnytys luultavasti myös muuttaa hormoneihin reagoimista siten, että se on eduksi seuraavassa synnytyksessä. (Monilla ei esim. kuukautiskipujakaan ole enää ensisynnytyksen jälkeen - synnytys muuttaa kehoa hyvälläkin tavalla.)
Kun synnytys pitkittyy, ja lapsivedet ovat menneet, vauva yleensä pyrkii pois vaikka käsi edellä. Tätä ei tapahdu, kun synnytys etenee hyvään tahtiin.
Ainoa mitä synnyttäjän pitää tehdä, on hengittää sopivassa kohtaa ilokaasua (jos sitä käyttää) ja löytää asento, jossa kivut ovat minimaaliset. Älä makaa selälläsi tai suostu oksitosiinitippaan, sillä ne voivat saada kohdun uupumaan. Silloin synnytys pysähtyy joksikin aikaa. Pahimmillaan oksitosiini haittaa sikiön hapensaantia. Tämän takia moni joutuukin sektioon, vaikka oksitosiinin oli tarkoitus pakottaa vauhtia peliin. Oksitosiini ei kuitenkaan voi pakottaa mieltä rennoksi - ehkä jopa päinvastoin, koska se vain korostaa olemassa olevaa mielentilaa. Se sopii eri ihmisille eri tavoin. Ole tavarovainen oksitosiinin vastaanottamisen kanssa, jos sitä ylipäänsä otat.
Jos synnytys käynnistetään, se tapahtuu oksitosiinilla, ja on kuulemma huomattavasti vaikeampaa kuin luonnollinen synnytys.
Sinuna yrittäisin alatiesynnytystä ja varmistaisin, että pääsee sektioon jos siltä tuntuu. Jos vauvan terveys sitä vaatii niin tottakai. Ja jos meinaa tulla taas käsi edellä tai muuten komplikoitunutta, heti vaan sektioon vaikka sen voin sanoa, että kun käsi näkyy, vauva putkahtaa pian ulos. En näe automaattista tarvetta sektioon, mutta pidän hyvänä, että saisit sen heti kun haluat psyykisistä syistä (en tarkoita mitään häiriötä) koska synnyttäjän mieli on tärkein tekijä sille, että vauva pääsee turvallisesti ulos.
Vauvaonnea!
Kyllä vauva normaalisti pystytään kääntämään, jos on virhetarjonnassa. Ja ennen kaikkea, vauva kääntyy itse kun on valmis. Se että vauva joudutaan kääntämään tarkoittaa, että jokin on pielessä... vauvaa yritetään repiä ulos, ennen kuin hän olisi siihen valmis! Käynnistetty synnytys muuta kuin vauvan henkeä uhkaavasta syystä on mielestäni erittän huono ajatus, ja itsessään vauvalle vaarallista.
Mitä tarkoitat että haluaisit vauvan takia synnyttää alateitse? Ei se sektio ole lapselle vaarallinen, riskit siinä on äidille.