Kuinka urasuunnitelmien kävi?

Lähdin parikymppisenä opiskelemaan DI-tutkintoa kun olin liian laiska alkamaan lääkiksen pääsykoehakuihin. Olin nuori ja hölmö! Teknilliseen on siis todella helppo päästä joten ajattelin että ei tule turhia välivuosia. Nyt työttömäksi valmistuneena kaduttaa ja syvästi. Ei kiinnosta pätkääkään täydennyskoulutus kun motivaatiota tälle alalle ei ole vaikka tutkinnon loppuun sinnittelin. Tiedän että suurin osa työllistyy tällä alalla mutta minua kaduttaa tämä valinta silti.

Valmistuin 19 v ja ura on ollut hyvä. Hyvät työt ja työpaikat. Ei valittamista. Nyt olen oman urani huipulla ja ikää on 50.

Menin ammattikorkeaan, mutta työt ja palkkaus ei tyydyttänyt. Työn ohessa jatkoin yliopistoon ja opiskelin siellä lopulta lähes kymmenen vuotta. Sen jälkeen on ollut parempia hommia ja parempi palkka. Jos nyt voisin valita, valitsisin pääsykokeisiin päntäämisen ja unelma- ammatin tavoittelun heti lukion jälkeen. Olin keskivertoporukkaa maalaislukiossa ja suuri osa jatkoi muualle kuin yliopistoon. Menin lauman mukana, vaikka tiesin aina, että minusta olisi pidemmälle.

Huonosti, keskeytin enkä ole päässyt muualle sisään 😭